Yleistä:

Opetuksen lähtökohta on tarjota hyvää perusopetusta. Painopiste on opetussuunnitelmassa ja sen huomioiminen koulun toimintakulttuurissa. Tärkeää on myönteinen sekä kannustava oppimisilmapiiri. Tätä tukee oppilaitten osallistaminen opetuksen suunnittelussa. Kasvatuskeskustelut ovat ensisijainen kurinpitomenettely.

Kasvatus- ja opetustyötä tehdään koulussa yhdessä toisten kanssa sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tavoitteena on, että opitaan elämään yhdessä toisten kanssa toisia kunnioittaen. Koulumme arvojen ja toiminnan ohjenuorana on: Yhdessä elämään – jokainen ihminen on tärkeä!

Koko koulun toimintaa suunnataan enemmän yhdessä suunnitteluun ja oppimiseen erilaisissa tiimeissä ja kokoonpanoissa, huomioiden myös työparityöskentely. Jokainen osallistuu ja tekee parhaansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää yhteisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaskuntatoimintaa sekä kummioppilastoimintaa kehitetään, jotta saadaan paremmin oppilaita kuultua, huomioitua ja osallistettua. Vanhempien osallisuutta pyritään lisäämään toimivalla vanhempainyhdistystoiminnalla.

Arviointi tulee perustua jatkuvaan näyttöön. Sen on oltava monipuolista, yhtenäistä sekä tasapuolista kaikille oppilaille. Perusteet arvioinnille tulee selvittää oppilaille, jotta he ovat tietoisia millä perusteella suorituksia arvioidaan. Arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista ja huoltajalle se antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa. Arviointi auttaa huoltajaa tukemaan oppilasta opinnoissa, sekä kasvussa ja kehityksessä. Vanhemmat ovat mukana oppimiskeskustelussa, jossa mm. oppilaan asettamien tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

 

Koulun pedagogiikan ja toiminnan kehittäminen:

Koulussa pyritään toteuttamaan yhteisöllistä suunnittelua, huomioiden eri tiimien toiminta. Yhteisissä henkilökunnan palavereissa käydään läpi yhteiset koko koulua koskevat linjaukset ja tehdään päätökset tiimien esityksistä. Henkilöstöpalaverien aikaa voidaan tarvittaessa käyttää tiimityöskentelyyn.

Opettajat muodostavat tiimejä, joissa keskustellaan opetuksen suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Tiimeissä pyritään ottamaan muun henkilöstön ja oppilaiden mielipiteitä huomioon.

Koulun suunnittelu/ johtoryhmä tekee yhteiset linjaukset ja esitykset opetuksen kehittämisestä ja koulun toiminnan käytännöistä. Koulussa on myös nimetty eri vastuualueita opettajille ja heidän tehtävänään on edistää ja kehittää kutakin osa-aluetta koulun toiminnassa. Näitä osa-alueita ovat mm. TVT, oppilaskunta, turvallisuus/liikenne, liikunta ja juhlat.

Koululla on TVT laitteita (iPad sekä hybridi -laitteita), joiden opetuskäyttöä kehitetään monipuolisesti. Digi-tutortoimintaa kehitetään edelleen. Oppilaille annetaan myös tarvittaessa mahdollisuus käyttää omia laitteitaan ohjatusti oppitunneilla.

Liikkuva koulu -hanketta tehostetaan mm. erillisillä liikuntapäivillä syksyllä (MOK-viikolla yhteinen liikuntapäivä Muuruveden koulun kanssa) ja keväällä.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä jatketaan ottaen edelleen esikoululaiset mukaan koulun yhteisiin toimintoihin mahdollisuuksien mukaan.
Kaveri-/kummiluokat jaetaan syksyllä niin, että isommat oppilaat toimivat pienempien oppilaitten kummeina. Isommat oppilaat toimivat mm. avustaen ja neuvoen tietoteknisten laitteiden kanssa. Lisäksi he seuraavat välituntitoimintaa, ettei kukaan jäisi yksin ja pyytävät tarvittaessa pienempiä leikkeihin mukaan. Kummiluokkatoiminnan onnistumista arvioidaan lukuvuoden aikana mm. keskusteluin.


Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat Terve Elämä  ja Luonto lähellä (vko 14.-20.5.2020) Toimintatapana on lähiympäristön mukaan ottaminen. Painotus on oppilaiden toiminnallisuudessa, sekä oppilaiden, opettajien, ohjaajien, huoltajien ja yhteistyökumppanien välisessä yhteistyössä.


TERVE ELÄMÄ - MOK toteutetaan viikolla 38 (oppilaan viikkotuntimäärän mukaan).

Terve elämä -viikko luokat 1-2

1-2 –luokkien MOK-ohjelma lukujärjestyksessä viikolla 38. 

KELLO	MAANANTAI  RUOKA	TIISTAI  UNI JA LEPO	KESKIVIIKKO  LIIKUNTA	TORSTAI  VIDEOT	PERJANTAI  ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN/ PUHTAUS
9 -	AJATUSKARTTA JA LAULU	HEUREKA	YLEISURHEILU	AIHEEN ESITTELY JA ALOITUS	AJATUSKARTTA JA PANTOMIIMIKORTIT
10 -	LAUTASMALLI	AJATUSKARTTA JA SATUHIERONTA	YLEISURHEILU	VIDEOT	ENKKUA TERVEELLISESTI
11 -	LAUTASMALLI	UNI-MONISTE	YLEISURHEILU	VIDEOT	VIDEOIDEN PURKU
12 -	LAUTASMALLI JA PURKU SEKÄ  KIRJAT	UNI- MONISTE JA PURKU	YLEISURHEILU	LAULUTUOKIO	VIDEOIDEN PURKU
13 -	-	-	-	-	LAULUTUOKIO
14 -	-	-	-	-	-

 

Aineet torstain videoille: aamu, koulupäivä, kouluruokailu, iltapäivä, ilta ja yö. Ajatuksena on kuvata ja sitten verrata onnistunutta hetkeä, sekä ei niin onnistunutta hetkeä oppilaan näkökulmasta.

VIIKON TAVOITTEET: 

Mok-viikon aiheena on Terve Elämä. Viikon aikana oppilaan tavoitteena on oppia miettimään aiheen asioita omalta kannalta sekä pohtia miten asioihin voi itse vaikuttaa. Oppilas miettii terveellisen elämäntavan kokonaisuutta sekä tekee tähän liittyviä töitä (askartelutuotokset ja videot). Näistä kokonaisuuksista opetellaan keskustelemaan konkreettisia esimerkkejä käyttäen. Opetellaan myös toiminaan projektitöissä isommissa ja pienemmissä ryhmissä eri luokkien oppilaiden kanssa. 

• OPPILAS OPPII TERVEELLISEN ELÄMÄNTAVAN ALKEET (RUOKA, UNI, LEPO, LIIKUNTA, PUHTAUS JA ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN) 
• RYHMÄYTYMINEN 
• YHTEISTYÖN OPETTELEMINEN 

ARVIOINTI: 

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tavoitteisiin niiden saavuttamisen kannalta. 

• AJATUSKARTTA “TERVE ELÄMÄ” JA SEN LAAJENTAMINEN SEKÄ LÄPIKÄYMINEN 
• OPPILAAN ITSEARVIOINTI VIIKON JÄLKEEN

OPPIAINEET: ympäristöoppi, kuvaamataito, musiikki, liikunta, äidinkieli, englanti

 

Terve elämä -viikko luokat 3-4

Tavoite:
Tavoite oppia työskentelemään erilaisissa/uusissa ryhmissä ja tehdä Terve Elämä!-projektityö 4-5-hengen ryhmissä.

Aihe:
Työ jakaantuu kolmeen pääteemaan: ravinto, uni ja liikunta.

Toteutus:
Ennakkotehtävä perjantaina 13.9: keskustelua kotona pääteemoista.

Maanantai: ryhmääntyminen, aiheen valinta, projektisuunnittelu (esim. juliste, sarjakuva jne.)
Tiistai: Projektin työstäminen.
Keskiviikko: Terve Elämä!-liikuntapäivä yhdessä Muuruveden koulun kanssa
Torstai: Projektityön loppuun saattaminen.
Perjantai: Tuotoksen esittelyn suunnittelu, tuotoksen esittely koko 3-4-luokille ja ryhmien itsearviointi.

 

 

Terve elämä-työpajatyöskentely luokat 5-6

Ravinto - työpaja

Tavoitteet: Oppilas osaa kertoa ja arvioida omia ruokailutottumuksia. Oppilas oppii valitsemaan terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ruokia ja välipaloja sekä jakaa tietoutta muillekin. Oppilas ymmärtää terveellisen ravinnon merkityksen jaksamiseen ja terveyteen.

Sisältö (Ravinto): Terve elämä- kyselyyn (liikunta, ravinto, lepo) vastaaminen. Toiminnallinen ravintorastirata, jossa pohditaan ja opitaan millaisia vaikutuksia ravinnolla ja syömisellä on. Syö hyvää-videoiden sisältöön tutustuminen sekä julisteen laatiminen ryhmätyönä terveelliseen ravintoon liittyvistä aiheista. Minä opin- puun täydentäminen (esim. puun lehtiä ruskan väreissä, joissa sana tai kuva opitusta, tämä puu oli siis se, mitä suunniteltiin siihen rappukäytävään) ryhmätöiden purku ja esittely. Näyttelyn rakentaminen työpajatuotoksista.

Liikunta ja vapaa-aika - työpaja

Tavoitteet:

• Osaan kertoa, mitä vaikutuksia liikunnalla on ihmiselle. 
• Tiedän, kuinka paljon päivän aikana tulisi liikkua ja mistä kaikesta liikuntamäärä voi kertyä. 
• Osaan arvioida oman aktiivisuuteni riittävyyttä suhteessa liikkumissuosituksiin. 
• Osaan kuvailla, millaisia hyviä puolia liikunnalla on koulussa käymisen kannalta. 
• Osaan kertoa, miten liikunta vaikuttaa mielialaan. 
• Osaan kertoa erilaisten sovellusten ikärajat ja suhtaudun kriittisesti sovellusten tarjoamaan sisältöön
• Ymmärrän sosiaalisen median runsaan käytön haittavaikutuksia joka päivä elämässä

 

Sisällöt:

• Liikunnan näkyminen sosiaalisessa mediassa
• Sosiaalisten suhteiden luominen liikunnan avulla
• Ylikunnon merkit
• Liikuntamuotojen runsaus
• mitä voi oppia liikuntaharrastuksen parissa
• kestävä liikuntakulttuuri
• nuorten somemaailma
• käytännön keskivartalon hallinnan harjoitukset

Ensimmäisellä tunnilla virittäydytään aiheeseen opettajajohtoisesti edellä mainittujen aihepiirien avulla (powerpoint esitys). Toisella ja kolmannella tunnilla oppilaat toimivat ryhmissä ja etsivät tietoa sovelluksista, niiden ikärajoista, sovellusten käyttömahdollisuuksista ja tekevät sitten A4-kokoiselle paperille pienen posterin (ennakkoon tulostetut eriväriset paperit, joissa valmiit kysymykset). Kolmannella tunnilla katsotaan myös liikuntavideot (keskivartalon hallinnan harjoitukset) ja neljännellä tunnilla tehdään harjoitukset liikuntasalissa.

Lepo ja ruutuaika - työpaja

Tavoitteet:

• tiedän mitä vaikutuksia riittävällä unella ja levolla on jaksamiselle, miksi uni on tärkeää
• tiedän kuinka monta tuntia koululaisen tulisi nukkua yössä
• osaan kuvailla millaisia hyviä puolia riittävällä unella on ja miten riittämätön lepo vaikuttaa minuun
• osaan arvioida kuinka paljon ruutuaikaa tulisi korkeintaan olla päivässä
• ymmärrän runsaan ruutuajan haitat

Sisällöt:

• ensimmäisellä tunnilla aiheeseen perehtyminen, ajatuksia herättävät videot istumisesta, ruutuajasta sekä unesta ja levosta. Keskustelua ja pohdintaa ryhmissä.
• toisella ja kolmannella tunnilla valmistellaan ryhmissä aiheeseen liittyvät julisteet, välillä pidetään taukojumppa:)
• neljännellä tunnilla mindfulness harjoitus, rentoutus, rauhoittavaa musiikkia
• lopuksi arviointia päivästä

Yhteisiä tavoitteita: Aktiivinen osallistuminen työpajatehtäviin, muiden kannustaminen ja huomioiminen pari- ja ryhmätöissä. Ryhmän yhteishengestä huolehtiminen, tiedon etsiminen (TVT), arvioiminen ja esittäminen. Itsearviointiin osallistuminen.

Oppiaineet: Biologia, liikunta, kuvataide, äidinkieli, matematiikka.

Laaja-alainen osaaminen: L1, L3, L4, L5 JA L7

Arviointi: Näyttelyyn osallistuminen. Työpajatyöskentely päivien lopuksi itsearviointilomakkeeseen vastaaminen ja Kahoot-peliin osallistuminen. Minä opin-puun rakentaminen, tutkiminen ja itsearviointi

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


OPPILASARVIOINTI:

Formatiivinen arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta: havainnointia, käsitteellistämistä, ohjaamista ja oppimisen sanallistamista. Tavoitteena on realistisen palautteen antaminen kannustavasti sekä oppilaan itsetunnon kehittäminen.

Itsearviointi

Oppilaan pitää olla selvillä omista tavoitteistaan, jotta hän voi arvioida oppimistaan. Tavoitteita asetetaan myös kirjallisesti opettajan ohjaamana. Itsearviointimuoto tulee suhteuttaa oppilaan ikä- ja kehitystasoon (muutakin kuin sanallista arviointia, pienille hymynaamat ym.). Oppilaan tulee käydä itsearviointia läpi myös huoltajien kanssa. Koululla voi olla valmiina luokkien käyttöön erilaisia itsearviointivälineitä (sähköiset ja paperiversiot). Itsearvioinnin tulee olla jatkuvaa (muutakin kuin oppimiskeskusteluun liittyvää) ja vähintään kirjallisissa suorituksissa. Oppilaat voidaan osallistaa itsearvioinnin suunnittelussa. Jokainen opettaja on velvollinen toteuttamaan oppilaiden itsearviointia omassa opetuksessaan valitsemallaan tavalla.

Jatkuva palaute

Arvioinnin tulee olla omaa oppimista reflektoivaa. Arvioinnin on oltava rohkaisevaa ja kannustavaa. Arvioinnin tavoite on luoda oppilaalle käsitys itsestä oppijana. Arviointi on väline luottamuksen syntymiseen arvioijien välillä (joskus opettaja-oppilas, joskus oppilas-oppilas). Arviointi on molemminpuolista ja vuorovaikutteista.

1. Oppiainekohtainen jatkuva arviointi
2. Käyttäytymiseen liittyvä jatkuva arviointi
3. Työskentelyyn liittyvä jatkuva arviointi

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi on toteutettava niin, että oppilaat eivät loukkaa toisiaan ja opettajan ohjattava palautteen antoa. Vertaisarvioinnissa tehdään kysymyksiä ja kehitysehdotuksia arvioitavasta työstä ja annetaan rakentavaa palautetta, esim. oppilaat voivat arvioida, mitä hyvää on toisen oppilaan työssä tai miten ennalta sovitut tavoitteet ovat arvioitavassa työssä täyttyneet.

Vertaisarviointia voi käyttää myös oppimisprosessin aikana. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on auttaa oppilasta tiedostamaan omat vahvuutensa ja se, mitä hänen tulisi kehittää. On tärkeää myös ehdottaa, miten hän voi parantaa suoritustaan.

Oppilaat antavat vertaisarviointia toisilleen myös työskentelytaidoista, esim. pyytävät toista antamaan työrauhan tai, että oppilaat arvioivat toistensa työskentelyä jonkin oppitunnin aikana tai ryhmätyössä. 


Käytännön tapoja formatiiviseen arviointiin:
1-2 –luokat 
-Liikennevalon väreillä arviointiviuhka, jossa myös naamat, jotka kuvaavat osaamista. Viuhkat oppilailla pulpeteissa. Kysytään esim. päivän päätteeksi. Voidaan kysyä miten asiat opittiin tai myös vaikka että oliko kiva päivä. Tästä ei jää dokumentteja. 

-Itsearviointilomake oppimisjaksosta. Voi laittaa kansioon tai liimata vihkoon. 

-Oppimisen portfolio (A4-vihko, johon liimataan tai kansio). Tällöin asioista jää dokumentteja. 

3-6 -luokat
- sanallista palautetta annetaan säänöllisesti ja oppilaat kertovat annetusta palautteesta kotona (oppilaiden vastuuttaminen) 

- oppimiskeskustelussa arviointia käydään vanhempien kanssa läpi. 

- oppilaan oman kuvan dokumentointi (itsearviointi), vertaisarviointi, tiimioppiminen 

Kaikilla luokka-asteilla:

Opetusjakson alussa käydään oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja sisällöt sekä arviointitavat huomioiden oppilaiden ikäkausi ja oppiaine. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä:

• näytöt
• tiedonhaku eri menetelmin
• jatkuva näyttö
• yksilö- tai ryhmätöiden tuotokset
• työskentelytaidot
• suulliset kokeet
• kirjalliset kokeet

 

Tavoitteet:

• Formatiivisen arvioinnin kehittäminen arviointityössä
• Toimintakulttuurin kehittäminen
• Opetushenkilöstön yhteistyön ja –suunnittelun kehittäminen ja tukeminen (yhteis-/tiimiopettajuuden kehittäminen)
• Oppilaiden osallisuuden huomioiminen ja lisääminen