Kieli- ja kulttuuritietoisuus
Lukuvuoden 2022-2023 teema kieli- ja kulttuuritietoisuus jatkuu lukuvuonna 2023-2024.
Mitä kielitietoisuus tarkoittaa?
Kielitietoisessa koulussa kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan. Tämä tarkoittaa kaikkien kielten arvostamista ja luontevaa näkyvyyttä koulussa toimintakulttuurin tasolla. Opetuksessa se tarkoittaa kielitietoisia työtapoja, jotka perustuvat opettajien yhteistyölle.
Kielitietoisuus ei ole vain vieraiden kielten opiskelua tai sitä, että opettajat tietävät, mitä kieliä oppilaat puhuvat. Kielitietoisuuteen liittyy käsitys ja taito huomioida kielellinen tieto- ja taitotaso, tausta, kielen käyttö eri tilanteissa ja eri välineissä, monilukutaito, eri kielenkäytön tapojen tiedostaminen.
Koulumaailmaan sovellettuna kielitietoisuuteen liittyy esimerkiksi tietoinen ja tavoitteellinen kielen käyttäminen opetuksessa, oppiaineen sanaston hallinta ja käyttö opetustilanteissa, termien opiskelu, oppilaiden kielelliset taitotason tiedostaminen ja ohjaaminen tavoitteellisesti.
Kielitietoinen opettaja:
- ymmärtää sisältöjen ja kielen opetuksen toisiinsa erottamattomasti liittyvinä
- havainnoi oman opetuksensa kieltä ja opetettavan oppiaineen kieltä
- tekee oppilaat tietoisiksi oppiaineen kielen erityispiirteistä
- ymmärtää, että tekstitaitojen (tekstien tulkinta, analysointi,arviointi ja tuottaminen) luonnollinen oppimisympäristö on kunkin oppiaineen opetus eli niitä opetetaan kaikissa oppiaineissa
- rakentaa vuorovaikutusta, joka takaa kaikkien oppilaiden osallisuuden
- ymmärtää, että opiskeltavien asioiden jäsentäminen, selittäminen oppilaille ja oppimista tukevien aktiviteettien luominen on opettajuutta
- pitää kiinni opetuksen eettisyydestä eli pyrkii oikeudenmukaiseen opetukseen, jossa hyvin ja huonommin menestyvien oppilaiden välinen kuilu olisi mahdollisimman pieni tavoitteista tinkimättä
- tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa
Mitä kulttuuritietoisuus tarkoittaa?
Kulttuuritietoisuuteen liittyy käsitys kulttuurien moninaisuudesta ja kulttuuri-identiteetistä.
Kulttuurisella moninaisuudella tarkoitetaankin kolmea toisiinsa liittyvää asiaa:
- kulttuurin sisäistä moninaisuutta
- kulttuurien välistä moninaisuutta
- kulttuurien rinnakkaiseloa ja vaikutussuhteita.
Kulttuuri-identiteetin voi jakaa pienempiin osiin ja puhua esimerkiksi
- uskonnollisesta tai katsomuksellisesta identiteetistä
- poliittisesta identiteetistä
- sukupuoli- ja sukupolvi-identiteetistä
- etnisestä, kansallisesta ja kieli-identiteetistä.
Kulttuuritietoisuus on ymmärrystä seuraavista asioista:
- kulttuuri muodostuu monista eri asioista ja muuttuu näiden asioiden muuttuessa
- kulttuurit ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja yhteisöön sekä vuorovaikutuksessa keskenään
- oma kulttuuri muodostaa yksilön tai yhteisön kulttuuri-identiteetin
- kulttuuri-identiteetti voidaan jakaa esimerkiksi katsomukselliseen, poliittiseen, sukupuoli-, sukupolvi-, etniseen, kansalliseen ja kieli-identiteettiin
- kulttuuri-identiteetit perustuvat osittain erilaisille arvoille ja periaatteille ja saattavat olla ristiriidassa keskenään
- sopusointuinen yhteiselämä ja toimiva demokratia vaativat eri kulttuuri-identiteettejä edustavien yksilöiden ja yhteisöjen intressien yhteensovittamista ja valmiutta tehdä rationaalisesti perusteltavissa olevia kompromisseja.
SUUNNITTELU, TAVOITTEET, TOTEUTUS, ARVIOINTI
MOK KIELI- JA KULTTUURITIETOISUUS SYKSY 2023
SUUNNITTELU
- palaveri oppilaiden kanssa syyskuun alussa
- oppilaat ideoivat oppituntien sisältöjä
- MOK-tiimi poimi ehdotuksista parhaat ja mietti toteutuksen
- aineenopettajat ideoivat loput tunnit aiheeseen liittyen
TOTEUTUS
- Mok-viikko toteutettiin viimeisellä kouluviikolla ennen joululomaa
- kaikki koulun oppilaat oli jaettu kuuteen MOK-ryhmään (eri vuosiluokat sekaisin)
- MOK-ryhmissä oli lisäksi etukäteen mietittyjä pienryhmiä
- jokaisella ryhmällä oli viikon ajalle oma lukujärjestys
- suurin osa tunneista koulussa, vierailut museolla ja nuorisotila Walimolla
OPPIAINEET
- eri oppiaineiden terminologia / sanasto
- eri maiden liput, pääkaupungit, nähtävyydet ja perinteet
- valuutat ja valuuttakurssit
- eri maiden musiikki
- suomalaiset perinnepelit
- suomalaiset jouluperinteet
- suomalaisuus: historia ja nykyisyys
TAVOITTEET
- oppia toimimaan ryhmässä, tutustua uusiin oppilaisiin
- ottaa vastuu omasta ja ryhmän toiminnasta
- saada tietoa eri maiden kielistä, kulttuureista ja perinteistä
- tietotekniikkataitojen kehittyminen
PALAUTE: viimeisenä päivänä forms-arviointi
- “opittiin yhteistyötä, olemaan oma-aloitteinen ja auttamaan muita”
- “opittiin eri maista ja kulttuureista juttuja”
- “en oppinut mitään”
- mieluisinta kotitalous, liikunnat ja vanhat pelit
- työskentelystä antaisi itselleen arvosanan 8 n. 37 % ja arvosanan 4 noin 40 % oppilaista
- 59 % oppilaista haluaisi jatkossa, että MOK on oman luokan kesken
- toiveita jatkoon:” sekaryhmät, oma luokka, monipuolisia tehtäviä, ei tehdä ollenkaan, ei oo mitään toiveita”
Runoja Suomesta
Luonto antaa voimaa ja rauhaa.
Kahvi maistuu hyvältä ja lämmittää suuta.
Saunassa voi rauhassa miettiä päivän tapahtumia.
Lapista löytyy paljon kauniita lumisia puita, jotka ovat upeita revontulien alla.
Essi 8B
Itsenäinen Suomi
Kaunis ja kylmä,
saunan lämpö iholla,
hiljainen ja hellä
kuusten kuiske metsässä,
revontulet taivaan selässä.
Sellainen on Suomi,
jos minulta kysytään.
Aino 9B
Loimuaa revontulet taivaalla
kuun kirkas loiste kasvoilla
kylmä pakkanen kiristyy
auringossa mielet piristyy
Saunassa vallitsee hiljaisuus
Kuinka pitkä on ikuisuus?
Ihminen voi vain tavoitella
valkean lumen puhtautta.
Aino 9B
Jääkiekkoa ulkojäillä pelaan
en mä kädessä puhelinta selaa
karhu metsässä relaa
ei kukaan tiedä milloin se delaa
Joa 8A
Lumiset talvet Korvatunturin,
sinne tie vie tonttukulkurin.
Tonttukulkurin karkki mieluisin lienee laku,
Juha Mieto arvelee: ”Se on aivan taku!”
Jesper 9C
Suomessa talvella lumi peittää maan,
silloin kauniista luonnosta nauttia saan.
Järvet peittää paksu jää,
kun on kirkas pakkassää.
Keväällä maa alkaa sulaa,
ja muuttolinnut ulkomailta takaisin palaa,
kasvit alkavat kasvaa ja kukoistaa.
Kesällä tuuli puissa suhisee,
ja maassa paljon ötököitä kuhisee.
Illalla aurinko puiden lomaan laskee ja on järvi peilityyni.
Syksyllä on puissa upea ruska
ja marjoja on täynnä koko puolukkapuska.
Muuttolinnut auringonlaskuun lentää
ja eläimet talviunille säntää.
Oona 7B
Suomen luonto, kaunis luonto,
se on kylmä ja karu.
Sauna mieltä nostaa,
kun Lapissa revontulet hohkaa.
Eemeli 8A
Suomessa voi mennä metsään tai järvelle,
se tekee hyvää järjelle.
Täällä juodaan myös kahvia ja kaljaa,
lämmikkeenä päälle porontalja.
Suussa mulla on salmiakki
ja päässä karvalakki.
Loviisa 9A
Suomalainen sisu ja viina.
Talvisin on kylmä viima.
Metsässä kaunis hiljaisuus
uupuu vain puheliaisuus.
Isla 9A
Suomi Perkele
suomalainen sisu on voittamaton
Suomi kun voittaa rallin,
pääsee kansa juhlimaan avannossa ja saunassa.
Matias 8B
Tulen mökin saunasta.
Kylmä viima hipoo hiuksia.
Juoksen rantaan, jossa on niin tyyntä ja kaunista.
Mieleen tulee kesät lapsuuden.
Mökin rauha.
Mummon paistin tuoksu.
Puiden suhina.
Se Vapaus, Rauha ja Rakkaus
joka mökillä vaalii.
Jemina 9A
Saunassa lämpö löylyää,
kalja virtaa, ilo syttyää,
kun itsenäinen luonto kauniina lyhtyää.
Yasmin 8B
Makkarat ja sauna lämpeemässä
ja koivujen tuoksukin jo nenään saapuu
ja vieressä vanha mänty kaatuu.
Joonas 7A
Suomessa juodaan kaljaa,
kohotetaan maljaa
ja täällä on paljon järviä,
joista saa särkiä.
Sauna on lämmin,
kevät elävämmin.
Osku 8A
Saunassa talvi jo unohtuu
kun lämpö ihoon pureutuu.
Makkara kiukaassa tirisee
kun pakkanen ikkunoissa kitisee.
Tuure 7B
