Arviointi ei ole kansalaisopistojen kursseilla uusi asia. Opettaja arvioi opiskelijoidensa osaamista tunnilla jatkuvasti ja käyttää saamaansa tietoa opiskelijoiden ohjaamiseen ja kurssin kehittämiseen. Tällainen formatiivinen arviointi on tuttua kansalaisopistojen opettajille, mutta monelle summatiivinen arviointi tai jatkuva arviointi, joka dokumentoidaan, voi olla vieraampaa.

Hallituksen jatkuvan oppimisen strategian mukaisesti osaamisen näkyväksi tekeminen tuli mahdolliseksi kansalaisopistoissa syksystä 2021 lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa hyväksyttyjen opintosuoritusten vientiä kansalliseen Koski-tietovarantoon. Jotta kurssin opintosuoritusten vienti tietovarantoon voi tapahtua, tietyt kriteerit tulee täyttyä (L 632/1998 6 b §). Kurssin laajuus on määriteltävä opintopisteinä ja kurssi on kuvattava ja arvioitava osaamisperusteisesti. Osaaminen arvioidaan arvosanalla hyväksytty tai hylätty taikka numeroarvioinnilla.

Tämä prosessi on opistoille ja opiskelijoille vapaaehtoista: Opisto voi halutessaan tuottaa ja tarjota ns. Koski-kursseja eli kursseja, joilta suoritusmerkintä on mahdollista saada. Jokainen opiskelija myös päättää Koski-kurssin alkaessa, haluaako hän, että hänen osaamistaan arvioidaan tällaisella kurssilla, jotta mahdollinen hyväksytty opintosuoritus voidaan hänelle kurssin päätteeksi merkitä.

Osaamisperusteisessa arvioinnissa on tärkeää ensin laatia realistiset osaamistavoitteet, joiden saavuttaminen on kurssin aikana mahdollista. Tavoitteiden pohjalta kirjoitetaan selkeät arviointikriteerit, jotka kertovat, miten ja millä tasolla kurssin sisällöt tulee osata. Kriteerien perusteella opettaja suorittaa arvioinnin, ja ne auttavat myös opiskelijoiden itsearviointia. Näin arviointi perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin, jotka opiskelija saa tiedoksi kurssin alussa. Arviointi voi kohdistua vain siihen, mitä osaamistavoitteisiin on kirjattu. Tämä tekee arvioinnista avointa, suunnitelmallista, yhdenmukaista ja johdonmukaista. Arvioinnin tehtävä on kannustavaa ja auttaa opiskelijaa osaamisen kehittämisessä sekä mahdollistaa osaamisen osoittaminen.

Opettaja suunnittelee, millä tavoin osaamista voi kurssilla osoittaa. Tässä voidaan hyödyntää opiskelijakeskeistä lähestymistapaa, jossa opiskelija itse osallistuu prosessiin eli suunnittelee, kuinka juuri hän osoittaa osaamisensa. Toisaalta, jos se palvelee ainealuetta, kurssia, tai oppimisprosessia paremmin, opettaja voi suunnitella osaamisen osoittamisen parhaaksi näkemällään tavalla. 

Arvioijalle ei ole laissa määritelty erityisiä pätevyysvaatimuksia. Asiantuntemus arvioitavalta alalta ja arviointikriteerien hyvä tuntemus riittävät. Opiston tulisi kuitenkin viestiä arvioinnista selkeästi opettajille ja tarjota koulutusta, jotta he voivat kehittää arviointiosaamistaan

 

Arvioinnin menetelmiä

Arvioinnin tulisi olla monipuolista ja osallistavaa. On hyvä käyttää erilaisia tarkoituksenmukaisia arviointimetodeja, jotka valitaan tavoitteiden ja kriteerien pohjalta. Tämä mahdollistaa erilaisten opiskelijoiden osallistumisen tasapuolisesti. Arvioinnin menetelmiä valittaessa on hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä.

 

1. Kuka tekee arvioinnin?

Arviointia voivat opettajan lisäksi tehdä opiskelijat. Erilaiset itsearvioinnin menetelmät voivat lisätä opiskelijoiden motivaatiota, kohottaa kielellistä itsetuntoa ja varmuutta ja tukea oppimista. Reflektio voi vaatia harjoittelua ja opettajan tukea. Vertaisarviointia ja palautetta voi myös hyödyntää.

 

2. Milloin arviointi tehdään?

Erilaiset arviointitapahtumat voidaan luokitella niiden ajankohdan mukaan. Tasotesti tehdään ennen kurssin alkua, jotta saadaan selville, mille kurssille opiskelijan kannattaa ilmoittautua. Diagnostisia testejä opettajat tekevät usein tunnilla saadakseen selville, mitä opiskelijat jo osaavat jostain aiheesta. Formatiivisen testin tarkoitus on auttaa kurssin jatkossa: esimerkiksi näyttää, mitä asioita tulee vielä kerrata. Summatiivista arviointia voi tapahtua kurssia aikana ja sen lopussa. Jatkuva arviointi tapahtuu sananmukaisesti jatkuvasti eli koko kurssin aikana. Siihen voi sisältyä erilaisia tapoja osoittaa osaamista. Nämä tavat voivat olla formaaleja (esim. sanastokoe) tai informaaleja (sanastopeli). Jatkuva arviointi voi perustua myös niin sanottuun jatkuvaan näyttöön, eli aktiiviseen osallistumiseen kurssilla. Tämä on usein hyödyksi etenkin suullisten taitojen kohdalla.

Yleiset kielitasotestit mittaavat osallistujan kielen osaamista eivätkä ole sidonnaisia minkään tietyn kurssin sisältöön.

​

3. Miten opiskelija osoittaa osaamisena?

Kansalaisopiston kielten kurssien arviointiin tuntuu parhaiten soveltuvan jatkuva arviointi. Jatkuvaa arviointia voi toteuttaa kurssin tavanomaisessa arkisessa toiminnassa. Opiskelijat tekevät tehtäviä, ja opettaja (tai opiskelija) dokumentoi osaamista matkan varrella. Tavallisten harjoitusten ja tehtävien ohella osaamista voisi kurssilla osoittaa mm. seuraavilla tavoilla:

• esitys ​
• video tai äänite​
• portfolio ​
• kirjoitelma​
• oppimispäiväkirja tai blogi​
• arviointikeskustelu ​
• ryhmäkeskustelu​
• testi

 

Huonoja esimerkkejä kielten arvioinnista

1. A2-tason opiskelija saa hylätyn arvosanan kirjoitelmasta, koska teki virheitä 2. konditionaali -rakenteessa. Rakennetta ei käsitelty kurssilla.
2. Kurssin osaamistavoite: Osaa suullisesti kertoa perheestään perusasioita​. Arviointimenetelmä: opiskelija kirjoittaa lyhyen kirjoitelman, jossa kertoo perusasioita perheestään
3. Kurssin osaamistavoite: Osaa suullisesti kertoa perheestään perusasioita​. Arviointimenetelmä: opiskelija tekee lyhyen nauhoitteen, jossa kertoo perheestään​. Arviointi: arvioija ei vertaa nauhoitetta arviointikriteereihin
4. Kurssin opiskelijat palauttavat arvioitavan kirjoitelman kerran viikossa koko kurssin ajan. Arviointimenetelmän tulisi olla toteutettavissa niiden resurssien puitteissa, jotka opettajalla on käytettävissä.

 

Arvioinnin dokumentointi

On tärkeää, että kurssin arviointi dokumentoidaan ja arkistoidaan. Onkin suositeltavaa, että opettaja suunnittelee arvioinnin jo ennen kurssin alkua ja pitää kirjaa niistä opiskelijoista, jotka haluavat opintosuorituksen, sekä heidän suoriutumisestaan. Yksi dokumentoinnin apuväline on Kurssisuunnitelma-dokumentti. Vastuu dokumentoinnista voi olla osaksi myös opiskelijalla, esim. Osaamispäiväkirja-dokumentin avulla. Löydät molemmat dokumentit täältä:
KKII_Kurssisuunnitelma (1).docx

KKII_Osaamispäiväkirja (1).docx​

Tarkista myös oman opistosi arviointikäytännöt!

Esimerkkejä osaamistavoitteista, arviointikriteereistä ja arviointimenetelmistä

	Osaamistavoite: kurssin jälkeen opiskelija osaa… Learning outcome: by the end of the course, the learner will be able to ...	Arviointikriteeri(t) Assessment criteria	Arviointimenetelmä(t) Assessment methods
1	ostaa tai tilata asioita	● tunnistaa numerot ja hintoihin liittyvät ilmaukset ● käyttää suullisesti numeroita 1-50 ● pyytää ja tilaa asioita perusilmauksia käyttäen	● Dialogin kirjoittaminen pareittain ja sen esittäminen suullisesti ryhmälle
2	kertoa hieman itsestään suullisesti	● kertoo nimensä ja mistä on kotoisin ymmärrettävästi ● kertoo ammattinsa ● tuottaa lukusanat 1-100 kohtalaisen sujuvasti	● Pari- tai ryhmäkeskustelu ● Video ● Suullinen esitys ● Numeropelit suullisesti numeroiden testaamiseen
3	perusääntämystä ja intonaatiota	● painottaa ja ääntää tavallisimpia sanoja useimmiten ymmärrettävästi ● tuntee kohtuullisesti ääntämissääntöjä ● osaa tehdä kysymyksen ja käyttää intonaatiota	● Pari- tai ryhmäkeskustelu luokassa tai esim. Zoomissa ● Opiskelija tekee äänitteen tai videon valitusta tekstistä ● Lyhyiden lauseiden äänittäminen (esim. kysymyslauseet) ● Oppilaan itsearviointi: äänitä ja kuuntele -> lähetä opettajalle, kun mielestäsi osaat nousevan kysymysintonaation
4	tervehtiä, hyvästellä ja kysyä kuulumisia	● valita tilanteeseen sopivan puhuttelumuodon (teitittely, monsieur, madame, mademoiselle)  ● tervehtii, hyvästelee ja kysyy kuulumisia perusfraaseja käyttäen	● Miten reagoit? -harjoitus ● Valitse oikea vaihtoehto -tehtävä kirjallisesti ● Opiskelija nauhoittaa reaktionsa ohjeistukseen ● Ryhmä- tai pariharjoitus: yksi opiskelija tervehtii, toinen vastaa
5	vastata kutsuun suullisesti	● tunnistaa kutsumiseen liittyviä ilmauksia ● käyttää joitakin kutsumiseen liittyviä kohteliaisuusfraaseja	● Tehtävä: opiskelija nauhoittaa suullisen vastauksensa opettajan esittämään kutsuun
6	selostaa muilta kuulemiaan asioita	● selittää epäsuoran puheen perusajatuksen ● muuttaa kirjallisesti lauseita epäsuoraksi puheeksi say- ja tell- verbejä käyttäen	● Videon tai uutisen puheen selostaminen omin sanoin (kirjallinen tai suullinen tehtävä) ● Parikeskustelu, jonka toinen opiskelija referoi (kirjallisesti tai suullisesti)
7	talk about their own hobbies	● uses most common hobby-related vocabulary ● uses most common verb-noun phrases related to hobbies ● uses the positive and negative forms of the (present simple tense)	● Video about hobbies ● Dialogue between students ● Roleplay: interview with expert ● Gap fill with positive and negative forms
8	keskustella matkoista	● tunnistaa (present perfect ja past simple) verbimuodot ● vertailee niiden käyttöeroa menneestä puhuttaessa ● käyttää joitakin matkustukseen liittyviä fraasiverbejä	● Video tai esitelmä matkasta ● Ääniviesti matkan jälkeen ystävälle: kertoo, missä on ollut ja mitä on tehnyt ● Matkakuvien esittelyä ryhmälle ● Ryhmäkeskustelu: matkojen vertailu
9	osallistua työhön liittyvään kokoukseen suullisesti	● ilmaisee oman mielipiteensä muutamia eri ilmaisuja käyttäen ● seuraa kokouksen kulkua, kun puhe on kohtalaisen hidasta ● käyttää oman alansa ammattisanastoa kohtalaisen sujuvasti	● Sanastotesti ● Nauhoite, jossa kertoo työstään ● Simuloitu kokous ryhmissä ● Ryhmäkeskustelu
10	toimia jokapäiväisissä kielenkäytön tilanteissa kohdekulttuurissa	● Osaa kertoa joistakin kohdekulttuurin kielenkäytön erityispiirteistä ● tuottaa kohdekielen äänteitä ymmärrettävästi	● Roolileikit
11	osallistua kohdekieliseen keskusteluun tutuista aiheista	● ilmaisee eriävän ja yhtenevän mielipiteensä ● kysyy muiden mielipidettä kohtalaisen sujuvasti ● tuottaa kohdekieltä kohtalaisen sujuvasti vaikkakin epäröi ja etsii sanoja välillä	● Ryhmä- ja parikeskustelut
12	hahmottaa kirjakielen ja puhekielen sävyeroja	● tunnistaa kohtalaisen laajan työ- ja yleiskielen käyttösanaston ● vertailee sanojen sävyeroja	● Sanaston yhdistelytehtävä ● Luetun ymmärtäminen: löytää eri tyylisistä teksteistä esimerkkejä sävyeroista ja kertoo niistä
13	kertoa tarinan	● käyttää adverbeja ja adjektiiveja värittämään tarinaa ● käyttää monipuolisesti sidosteisuutta jäsentämään tarinaa	● Kirjoittaminen tai puhuminen: Tarina. Aihe annettu ja lista adjektiiveja ja adverbeja, joista osa pitää sisällyttää tarinaan.
14	cooperate with others in the target language	● relates own contribution skilfully to those of other speakers	● Group discussion ● Role play: negotiation, meeting

Tämän sivun sisältö on tuotettu usean kansalaisopiston yhteistyönä Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa [linkki https://kansanvalistusseura.fi/projektit/kielikukkanen-2020-2022/]. Sisältö ja materiaalit on julkaistu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen lisenssillä. Katso tarkemmat tekijänoikeustiedot ja ohjeet lisenssin käyttöön tästä linkistä