Verkko-opetuksen laatukriteerit
Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit
Verkko-oppimateriaali ei itsessään tee opetuksesta korkealaatuista.
Työtavat, käytännöt ja menetelmät ovat paljon keskeisempiä, ja niistä vastaa opettaja tai kouluttaja. Yksittäinen verkko-oppimateriaali tukee yleensä jotain tai joitakin hyväksi arvioituja pedagogisia piirteitä, mutta sen sijaan kokonaisen verkkokurssin pitäisi tukea oppimista monipuolisesti. Lisäksi oppimisalusta vaikuttaa millaisia toiminnallisia mahdollisuuksia opiskelijalla oppimisympäristössä on.
Opetushallituksen laatukriteerit keskittyvät käytettävyyteen ja pedagogisiin piirteisiin eli siihen, millaista oppimista verkko-oppimateriaali voisi ohjata ja tukea.
Pedagoginen laatu:
"Pedagogisella laadulla tarkoitetaan sitä, että oppimateriaali soveltuu luontevasti opetus- ja opiskelukäyttöön, tukee opetusta ja oppimista ja tarjoaa pedagogista lisäarvoa. Pedagoginen lisäarvo tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia tiedon käytön ja kehittämisen keinoja, uudenlaisia yhteisöllisyyden ja jakamisen käytäntöjä tai monipuolisempia mahdollisuuksia jonkin tehtävän tekemiseen".
Pedagogista laatua on myös se, että tuetaan opettajaa kehittämään omaa opetustaan. Pedagogista laatua edustavat myös oppimateriaalit, jotka tukevat oppijan tietoista ajattelua ja aktiivista toimintaa.
Pedagogista laatua on käyttöyhteyden huomioon ottaminen niin, että oppimateriaali ei edellytä monimutkaisia tai vaativia teknisiä, opetuksellisia tai muita vastaavia järjestelyjä, vaan on sovellettavissa tavanomaisessa opetus- ja opiskelutilanteessa.
Verkko-oppimateriaalin pedagoginen laatu on tekijöiden osaamisen yhteistulosta. Siinä yhdistyvät mielekkäät tehtävät ja oppimisen kannalta keskeinen sisältö visuaalisesti mielekkäästi ja hyvin toteutettuun ja teknisesti toimivaan kokonaisuuteen.
Verkko-oppimateriaali on uudenlaista oppimateriaalia
Verkko-oppimateriaali ei ole vain ”kirja verkossa” tai kokoelma tekstejä, kuvia tai videoita ilman pedagogista käyttöideaa. Opittavan asian esittämisessä käytetään hyväksi verkon teknisiä mahdollisuuksia, kuten vuorovaikutteisuutta, jakamista ja linkityksiä. Lisäksi verkko-opetukseen ei pidä myöskään soveltaa vanhentuneita pedagogisia malleja uudella teknologialla.
Tavoiteltavia oppimisen piirteitä:
-
Oppimisen yhteisöllisyyden ja yhteisen työskentelyn tukeminen. Yhteisöllinen työskentely on parhaimmillaan yhteisen kohteen kehittämistä, esimerkiksi yhteisen tekstin, videon, julkaisun tai tutkimuksen tekemistä.
-
Oppijan oppimisen taitojen tukeminen. Verkko-oppimateriaali voi auttaa oppijaa kehittämään oppimisen taitoja esimerkiksi ohjaamalla häntä tai ryhmää arvioimaan omaa osaamista ja suoritusta, suunnittelemaan, miten jokin tehtävä toteutetaan.
-
Oppijan aktiivisuuden tukeminen opittavan ilmiön suhteen. Verkko-oppimateriaalin tehtävissä oppilaan, opiskelijan tai ryhmän on voitava olla mielekkäällä tavalla aktiivisia. Ei riitä ”rasti ruutuun” aktiivisuus vaan käyttäjien on voitava esimerkiksi vertailla, arvioida, valita tai pohtia eri tehtävissä.
- Oppimistehtävien on oltava haasteellisia, avoimia ja autenttisia, sillä nämä piirteet tekevät tehtävistä oppijan kannalta motivoivia ja kiinnostavia. Oppilas, opiskelija tai ryhmä pystyy työskentelemään opittavan ilmiön parissa, innostuu sen sisällöllisistä ja toiminnallisista mahdollisuuksista niin, että työskentely asian parissa motivoi ja tuottaa tuloksia.
Lähde: Opetushallitus
Verkko-oppimateriaalin luokittelu
Digitalisaatio koulutuksessa
Pääsivulle