Yleistä

• Digitalisaatio nähdään kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta korkeakouluihin.

• Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin koulutuksen osa-alueisiin tutkinnon perusteista osaamisen arviointiin.

• Digitalisaatio koskee kaikkia koulutukseen liittyviä ryhmiä sihteereistä rehtoreihin ja opiskelijoihin.

• PIAAC 2012 tutkimuksen mukaan suomalaisista 41 prosentilla on hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaidot.

• Suomessa internet-osaaminen on EU-tasolla erinomaista: yli 80 %:lla on perustason tiedot tai sitä paremmat.

• Kuitenkin lähes viidenneksellä ei ole perustietoteknisiä taitoja ohjelmistojen käyttöön. Tämä korostuu etenkin nuoremmilla sukupolvilla.

• Suomessa tieto- ja viestintätekniikan käyttö on huomioitu strategisella tasolla keskimääräistä paremmin.

• Suomen koulut tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa mutta tieto- ja viestintätekniikan aktiivinen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen oli jäänyt muista maista jälkeen.

Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa

• Koulutuspalveluiden digitalisointi on tärkeässä asemassa koulutuksen kehittämistoiminnassa.

• Digitalisoinnilla voidaan saavuttaa mm. joustavampia toimintatapoja sekä nostaa opiskelijoiden opiskelumotivaatiota.

• Digitalisaation avulla tavoitetaan nuoria paremmin, tarjotaan kiinnostavia oppimisalustoja ja digitaalisen koulutusmateriaalin tieto on usein paremmin ajan tasalla.

• Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisessä korostuvat työelämäyhteistyö, opiskelijalähtöisyys, oppimisen monikanavainen tuki ja ohjaus sekä oppilaitosten toimintakulttuurin uudistaminen.
• Digitalisaatio on myös tärkeä osa Ammatillisen koulutuksen reformia.

Opettajat ja digitalisaatio

• OAJ:n tekemän ”Askelmerkit digiloikkaan” -selvityksen mukaan opettajat suhtautuvat positiivisesti digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.
• Yli puolet opettajista sanoo digitalisaation innostavan itseään ja tieto- ja viestintätekniikan uudistavan pedagogista ajattelua sekä käytettyjä opetusmenetelmiä.
• Opettajista 68 % ja johtajista 80 % arvioi TVT:n lisääntyvästä käytöstä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa.
• Ammatillisten opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin oli Suomessa alle keskitason 2010-luvulla.
• Ongelmana oli hyvien mallien puuttuminen, vähäinen täydennyskoulutus ja digitaalisten oppimateriaalien puute.
• Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana oli Suomessa Euroopan alhaisimpia. (Survey of Schools: ICT in Education, 2013).
• Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisen edistäjänä on tärkeä osa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja opettajuuden kehittämistä.Se on ollut myös tärkeä painopiste opettajien täydennyskoulutuksissa.
• Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat tukeneet virtuaalisten oppimisympäristöjen kehitystyötä valtionavustuksilla.

Opiskelijat ja digitalisaatio

• Suomalaisten ammattikoululaisten luottamus omiin tietotekniikka taitoihin oli alle Euroopan keskitasoa 2010-luvulla. TVT:n vaikutus oppimiseen oli tuolloin myös vähäistä.
• Opiskelijoista 68 % kokee, että digitalisaatio on joustavoittanut opiskelua.
• Lähes yhtä moni (62 %) kokee, että digitalisaatio on tehostanut oppimista.
• Opiskelijoista yli puolet (59 %) näkee, että digitalisaatio helpottaa muilta opiskelijoilta oppimista.
• Parhaimmillaan digitaalisten ratkaisujen nähdään helpottavan oppimista ja opiskeluun liittyvien asioiden hoitamista.
• Opiskelijoissa on myös "digikriittisiä", joiden mielestä digitaalisuudesta ei ole hyötyä opiskeluissa. 
• Ongelmaksi koettiin mm. pirstaleisuus eli eri opettajilla eri sovellukset käytössä sekä tekniikan toimimattomuus. 
• Kyselyyn vastanneista opiskelijoista keskimäärin puolet kokee, että opetuksessa ja ohjauksessa tulisi hyödyntää enemmän digitaalisia ratkaisuja.
• Osaamista kehittämisen ja opintopolkujen tueksi perustettiin Tekesin ja Suomen Akatemian ICT2023 -tutkimus- ja kehityshanke.

Digitalisaation mahdollisuudet

• Entistä yksilöllisemmät opintopolut ja koulutuksen saavutettavuuden paraneminen.

• Koulutustarjonnan hyödyntäminen tehostuminen ja oppilaitosten välinen yhteistyö helpottuminen ja lisääntyminen.

• Oppimateriaalien saatavuuden paraneminen ja opiskelijoiden motivaation parantuminen.

• Koulutusmateriaalin jakaminen ja saavutettavuus on myös helpottunut.

Digitalisaation haasteet

• Heikot ja vähäiset oppimateriaalit sekä laitteiden ja resurssien niukkuus.
• Digitalisaation haasteet opetuksessa ja oppimisessa liitetään myös kädentaitojen oppimiseen: "Miten kädentaitoja voi opettaa digitalisuutta hyödyntäen?"
• Teknisten valintojen lukuisat eri mahdollisuudet, nopea kehitys ja puuttuvat organisaatiotason linjaukset koettiin myös haasteiksi.
• Pedagoginen tuki digitaaliseen ja verkko oppimiseen ammatillisessa koulutuksessa koettiin myös rajalliseksi.
• Ongelmaksi koettiin puutteellinen ohjeistus ja perehdytys uusiin laitteisiin ja sovelluksiin.
• Koulutus on keskittynyt tekniseen osaamiseen, kun pedagoginen ohjaus on jäänyt vähäiseksi.

Täydennyskoulutuksen haasteet

• Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen puutteet korostuvat OAJ:n askelmerkit digiloikkaan selvityksessä.

• Yli puolet selvitykseen vastanneista piti täydennyskoulutuksen määrää riittämättömänä, sisältöjen keskittyessä ohjelmistojen ja verkko oppimisympäristöjen tekniseen käyttöön.
• Puolessa ammatillisista oppilaitoksista ei ole saatavilla lainkaan tukea tieto ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön (Hietikko ym., 2016).

Lähde: Opetushallituksen Raportit ja selvitykset 2018:19: Marika Koramo, Sanna Brauer ja Laura Jauhola: Selvitys digitalisaation vaikutuksesta koulutukseen

---

Pääsivulle