8.2.1 Koulun omat suunnitelmat*
Koulun omat suunnitelmat
Yhteisöllinen oppilashuolto
Oppilashuollossa painopistettä siirretään ennalta ehkäisevään työhön ja muutoksen toteutumista arvioidaan vuosittain oppilashuoltoryhmissä.
Yhteisöllisessä oppilashuollossa kouluyhteisö suunnittelee yhteistyössä oppilashuollosta vastaavien henkilöiden ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa, miten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja avointa vuorovaikutusta käytännössä toteutetaan kouluyhteisössä. Suunniteltujen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään toimintaa koulussa seuranta- ja arviointitiedon perusteella. Yhteisöllisellä oppilashuoltoryhmällä ja oppilashuollosta vastaavalla on tässä työssä käynnistävä ja aloitteellinen rooli, mutta oppilashuolto ja kouluyhteisön hyvinvointi on jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan vastuulla ja keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.
Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan, miten yhteisöllinen oppilashuoltotyö edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja valmistelee omalta osaltaan toimintakulttuuriin kehittämistä, mutta koko kouluyhteisö ja vanhemmat osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin.
Kouluarkeen kehitetään menetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja nuoren sosiaalisen paikan löytymistä kouluyhteisössä, esimerkkeinä näistä: vaihtelevat opetusmenetelmät, kummioppilas-, tukioppilas-, ja oppilaskuntatyö, sekä kerhotoiminta, koulun nuorisotyö, juhlien, tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen, sekä lisäksi KiVa- koulu, Friends-ohjelma ja Lions Quest). Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoaa ja arvioi näitä menetelmiä.
Yhteisöllisessä oppilashuollossa käytetään myös kouluterveydenhuollosta saatavia tietoja ym. yhteenvetoja oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta ja tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toteutetaan vuosittain ja laajat tarkastukset 1.-, 5.- ja 8.-luokilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tavoitteina ovat oppilaan ja hänen perheensä tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tuen järjestäminen ja seuranta yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveydenhoitaja tekee laajoista terveystarkastuksista yhteenvedon, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.
Jyväskylän kristillisen koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään vakinaisina jäseninä kuuluvat rehtori, erityisopettajat, opo, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja kuraattori. Lisäksi kokouksiin kutsutaan tarvittaessa asiaan liittyviä tahoja/henkilöitä, esimerkiksi oppilaskunnan ja huoltajien edustajia.
Oppilashuollossa painopistettä siirretään ennalta ehkäisevään työhön ja muutoksen toteutumista arvioidaan vuosittain oppilashuoltoryhmissä.
Yhteisöllisessä oppilashuollossa kouluyhteisö suunnittelee yhteistyössä oppilashuollosta vastaavien henkilöiden ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa, miten hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja avointa vuorovaikutusta käytännössä toteutetaan kouluyhteisössä. Suunniteltujen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan sekä kehitetään toimintaa koulussa seuranta- ja arviointitiedon perusteella. Yhteisöllisellä oppilashuoltoryhmällä ja oppilashuollosta vastaavalla on tässä työssä käynnistävä ja aloitteellinen rooli, mutta oppilashuolto ja kouluyhteisön hyvinvointi on jokaisen kouluyhteisöön kuuluvan vastuulla ja keskeinen osa koulun toimintakulttuuria.
Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan, miten yhteisöllinen oppilashuoltotyö edistää oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee ja valmistelee omalta osaltaan toimintakulttuuriin kehittämistä, mutta koko kouluyhteisö ja vanhemmat osallistuvat suunnitteluun ja arviointiin.
Kouluarkeen kehitetään menetelmiä, joilla tuetaan lapsen ja nuoren sosiaalisen paikan löytymistä kouluyhteisössä, esimerkkeinä näistä: vaihtelevat opetusmenetelmät, kummioppilas-, tukioppilas-, ja oppilaskuntatyö, sekä kerhotoiminta, koulun nuorisotyö, juhlien, tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen, sekä lisäksi KiVa- koulu, Friends-ohjelma ja Lions Quest). Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoaa ja arvioi näitä menetelmiä.
Yhteisöllisessä oppilashuollossa käytetään myös kouluterveydenhuollosta saatavia tietoja ym. yhteenvetoja oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta ja tarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toteutetaan vuosittain ja laajat tarkastukset 1.-, 5.- ja 8.-luokilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tavoitteina ovat oppilaan ja hänen perheensä tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tuen järjestäminen ja seuranta yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveydenhoitaja tekee laajoista terveystarkastuksista yhteenvedon, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.
Jyväskylän kristillisen koulun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään vakinaisina jäseninä kuuluvat rehtori, erityisopettajat, opo, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja kuraattori. Lisäksi kokouksiin kutsutaan tarvittaessa asiaan liittyviä tahoja/henkilöitä, esimerkiksi oppilaskunnan ja huoltajien edustajia.