Määrittelyä

Dialogi on vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua. Dialogisessa lähestysmistavassa ajatellaan, että asioita voidaan parhaiten ymmärtää ja tutkia yhteisessä vuoropuhelussa. Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuu kyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina. Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.

Oppivaa yhteisöä kehitettäessä tarvitaan:
- kaikkien yhteisön jäsenten näkemyksiä, jotta kokonaisuutta voidaan hahmottaa,
- kaikkien jäsenten osallistumista
- toimenpiteisiin sitoutumista sekä
- arvioivaa dialogia.

Dialogitaidot

Dialogi edellyttää osallistujilta dialogitaitoja. Ilman dialogitaitoja keskustelusta voi tulla väittelyä, ohi puhumista tai pinnallista keskustelua, joka ei tuota uusia oivalluksia tai joka turhauttaa.

• Kyky käsitellä omia tunteitaan

Keskeisin dialogin taito on kyky käsitellä omia tunteitaan. Tämä tarkoittaa erityisesti kykyä tunnistaa itsessä liikkuvat tunteet. Jos tällaista taitoa ei ole kehittynyt, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti, mikä ei edistä rakentavaa keskustelua.

• Kyky kuunnella

Toisena taitona on kyky kuunnella. Tämä edellyttää harjoitettua taitoa hiljentää edes hetkeksi omat ajatuksensa siten, että voi tarkkaavaisesti kuunnella toista henkilöä. Ilman tätä taitoa ihminen herkästi kuulee omat ennakkoluulonsa sen sijaan, että kuuntelisi, mitä toinen sanoo. Kuuntelun taitoon liittyy taito esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä.

• Kyky puhua

Tärkeä taito on myös kyetä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. On hyvä puhua minä-muodossa, se edistää selkeyttä ja rehellistä ilmaisua. Puhumisen taitoon liittyy myös kyky ilmaista itseään siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitse muita.