Aakkosjärjestys:

Numerot ensin, sitten kirjaimet: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Kirjat ovat kirjaston hyllyssä aakkosissa yleensä tekijän nimen mukaan. Joissain tapauksissa kirja on aakkostettu kirjan nimen mukaan (esim. lukion oppikirjat).

Etkö muista tarkalleen kirjailijaa tai kirjan nimeä? Kysy kirjaston työntekijältä tai kokeile tarkastaa oikeaa kirjoitusasua googlettamalla. Kirjaston verkkotiedonhaku on tarkka siitä, että kirjoitat nimet oikein.

YKL = Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:

Kirjaston hyllyjen opasteissa ja kirjojen tarroissa on numeroita. Näillä numeroilla on tärkeä tarkoitus. Kirjan numero eli luokka on kirjan sijaintitieto. Luokka kertoo mihin hyllyyn kirja kirjastossa laitetaan. Jokaisella kirjalla, cd:llä, dvd:llä, lehdellä, nuotilla, konsolipelillä ym. on kirjastossa oma paikkansa, eli luokkansa.

Kun selvität verkkotiedonhaulla kirjan luokan, voit alkaa suunnistaa kirjastossa opasteiden mukaan. Katso kirjahyllyissä olevia opasteita. Etsi sellainen hylly, missä on kirjan luokkaa vastaava numero.

Luokat kertovat, mistä aiheesta kirja on kirjoitettu. Eri aiheilla on oma luokkansa (esim. 4 = maantiede, 7 = taiteet ja liikunta, 9 = historia). Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä pääluokkia on kymmenen: 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9.

Pääluokat jakaantuvat tarpeen mukaan tarkempiin aiheisiin, jotta asiakkaan olisi helpompi löytää etsimästään aiheesta kirja. Pääluokan perään laitetaan silloin lisää numeroita. Tutki YKL-luokkia täällä.

Osastot:

Kirjastossa on eri osastoja: nuortenosasto = lyhenne N (sisältää lasten, nuorten ja nuorten aikuisten aineistot), aikuistenosasto = lyhenne A, musiikkiosasto = lyhenne M ja lehtisali = lyhenne S. Lisäksi aineistoja voi olla kirjaston varastossa V (aikuiset) ja NV (nuoret). Kotiseutuosaston (lyhenne X) aineistoja ei lainata kotiin, mutta niitä voi tutkia kirjastossa.

Tämän lisäksi hyllyihin on jaoteltu erikseen tietokirjallisuus (= fakta/ tosiasiat/ tutkittu tieto) ja kaunokirjallisuus (=fiktio/ epätodet ja keksityt jutut/ tarinat).

Esimerkkejä:
Guinness world records = tietokirja
Harry Potter ja viisasten kivi = kaunokirja

Kirjallisuuden lajityypit eli genret:

Kertomakirjallisuutta (luokka 84.2) on järjestelty myös erilaisiin kokoelmiin kirjallisuuden lajityypin mukaan. Tämä kannattaa muistaa, kun etsii kertomakirjoja.

Samankaltaisesta aiheesta kirjoitetut kirjat muodostavat oman kirjallisuuden lajityyppinsä eli genrensä. Tykkäätkö jännitystarinoista, joissa esim. salapoliisi tai etsiväkerho ratkoo rikoksia? Löydät lisää samanlaisia kirjoja jännityskirjojen hyllystä. Tykkäätkö pelottavista tarinoista, joissa saattaa olla kummituksia ja hirviöitä? Näitä löydät kauhukirjojen hyllystä.

Lasten- ja nuortenosastolta löytyvät eri hyllyistä omissa aakkosissaan nämä genret:
jännitys, kauhu, scifi, eläimet, fantasia, huumori, urheilu ja nuoret aikuiset.

Aikuistenosastolta löytyvät eri hyllyistä omissa aakkosissaan nämä genret:
jännitys, kauhu, scifi, eläimet, fantasia, huumori, uskonto ja novellit.

Kyyti.finna.fi -verkkotiedonhaku:

Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta käyttämällä vapaasanahakua. Teet vapaasanahaun, kun kirjoitat minkä tahansa hakusanan hakupalkkiin.

Voit tehdä myös tarkan haun. Silloin voit kokeilla esimerkiksi hakea aiheen mukaan. Valitse vetovalikosta "Aihe" ja hakusi kohdistuu asiasanaan. Asiasana on määritelty sana, jolla kuvaillaan kirjassa käsiteltyjä asioita. Asiasanaksi ei kelpaa mikä tahansa hakusana. Asiasanat löydät asiasanastosta: http://finto.fi/ysa/fi .

Kokeile myös kohdistaa haku nimekkeeseen (esim. kirjan nimi) tai tekijään. Silloin saat vähemmän hakutuloksia ja sinun on helpompi käydä ne läpi.

Uuden verkkokirjaston tiedonhakuohjeet voit lukea täältä: Ohje tiedonhakuun ja varaamiseen.