Huoltajalle
Kirja on kaveri
Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
(Piia Perkiö: Taikakiikari)
Lapsen lukemaan oppiminen on aina erityisen juhlan paikka. Lukeminen avaa lapselle kokonaan uusia maailmoja ja on varmasti yksi tärkeimmistä taidoista, joita lapsi tulee tarvitsemaan.
Vielä ei kuitenkaan kannata lopettaa yhteisiä lukuhetkiä. Alkuun lukeminen nimittäin on hyvin mekaanista suoritusta ja lapsi pääsee vielä paremmin nauttimaan sadun maailmoista kuunnellen.
Lukutaitoa on myös tärkeää harjoitella aktiivisesti. Monet tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että sujuvaan lukutaitoon tarvitaan 12000-20000 luettua sivua, mikä tarkoittaa keskimäärin 150:tä kirjaa. Hyvää lukutaitoa ei siis voi oppia muuten kuin sitkeästi ja kärsivällisesti vain lukemalla. Se vaatii työtä ja sitoutumista sekä lapselta että myös aikuiselta.
Kirjastoista löydät varmasti sopivaa luettavaa ihan jokaiselle: on helppolukuisia ja tavutettuja kirjoja lukemaan opetteleville, on jännitystä, kauhua, fantasiaa, urheilukirjoja sekä hevos- ja eläinkirjoja. On huumoria, rakkautta, ystävyyttä sekä toimintaa. On tietokirjoja laidasta laitaan. Tai jos lukeminen ei oikein suju, löytyy kirjastoista myös vaikkapa äänikirjoja ja selkokirjoja. Jos sopivan lukemisen etsiminen tuntuu hankalalta, me kirjastossa autamme mielellämme etsimisessä!
Vanhempien ja kodin myönteinen asenne kirjoihin näkyy myöhemmin positiivisella tavalla sekä lapsen lukutaidossa että suhtautumisessa kirjoihin. Kirjasta voi kasvaa elinikäinen ystävä, jonka kanssa riemuitaan, itketään, laajennetaan maailmaa, kauhistutaan ja koetaan syviä seikkailuja.
Lukeminen ja hyvän lukutaidon hankkiminen on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miksi lukeminen kannattaa aina:
1. Kielellinen oppiminen:
”Children are not born smart, they are made smart.” Lukeminen onkin helppo tapa lisätä lapsen kuuleman kielen määrää koti- ja päiväkotiarjessa. Kirjoista lapsi myös omaksuu uusia sanoja selvästi paremmin kuin televisiosta tai juttelusta. Kieliopin ja lauserakenteiden kehittymiseen pätee samat lainalaisuudet: kieli kehittyy kokemuksista.
2. Asioiden loppuun saakka tekeminen:
Kun pienestä asti pyritään siihen, että kirja luetaan aina loppuun tai sovittuun kohtaan, tuetaan lapsen valmiuksia tehdä asiat valmiiksi. Kun lapsen pylly alkaa pyöriä, voidaan sopia, että jaksetaan vielä yksi aukeama tai kolme lausetta. Myös sivujen yli hyppiminen on sallittua!
3. Keskittyminen ja tarkkaavuus:
Kyky keskittyä on tärkeä taito erityisesti kouluiässä. Lukeminen vahvistaa keskittymistä sekä tarkkaavuuden suuntaamista ja ylläpitämistä. Jos lapsen on vaikea keskittyä kirjaan, saattaa kirja, tai aikuisen käyttämä kieli, olla vielä lapselle liian vaikea.
4. Fakta ja fiktio:
Tietokirjojen lukemisen hyöty on selvä: tietokirjoista opitaan uusia asioita. Fiktion eli kertomakirjallisuuden lukeminen on kuitenkin vähintään yhtä tärkeää: fiktio nimittäin opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa! Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuutta lukemalla oppii empatiaa ja suvaitsevaisuutta sekä toimimaan paremmin sosiaalisissa tilanteissa. Se myös lisää lapsen mielikuvitusta.
Ylipäätänsä lukeminen on loistava tapa lisätä omaa yleistietoaan ja sivistää itseään!
Lisää syitä lukea ja tietoa lukemisen hyödyistä:
Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen (Päivi Heikkilä-Halttunen, Atena 2015.)
100 syytä lukea: Lukukipinän sytytyskirja (Marika Helavuo, Avain 2016)
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?
Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?
(Piia Perkiö: Taikakiikari)
Lapsen lukemaan oppiminen on aina erityisen juhlan paikka. Lukeminen avaa lapselle kokonaan uusia maailmoja ja on varmasti yksi tärkeimmistä taidoista, joita lapsi tulee tarvitsemaan.
Vielä ei kuitenkaan kannata lopettaa yhteisiä lukuhetkiä. Alkuun lukeminen nimittäin on hyvin mekaanista suoritusta ja lapsi pääsee vielä paremmin nauttimaan sadun maailmoista kuunnellen.
Lukutaitoa on myös tärkeää harjoitella aktiivisesti. Monet tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että sujuvaan lukutaitoon tarvitaan 12000-20000 luettua sivua, mikä tarkoittaa keskimäärin 150:tä kirjaa. Hyvää lukutaitoa ei siis voi oppia muuten kuin sitkeästi ja kärsivällisesti vain lukemalla. Se vaatii työtä ja sitoutumista sekä lapselta että myös aikuiselta.
Kirjastoista löydät varmasti sopivaa luettavaa ihan jokaiselle: on helppolukuisia ja tavutettuja kirjoja lukemaan opetteleville, on jännitystä, kauhua, fantasiaa, urheilukirjoja sekä hevos- ja eläinkirjoja. On huumoria, rakkautta, ystävyyttä sekä toimintaa. On tietokirjoja laidasta laitaan. Tai jos lukeminen ei oikein suju, löytyy kirjastoista myös vaikkapa äänikirjoja ja selkokirjoja. Jos sopivan lukemisen etsiminen tuntuu hankalalta, me kirjastossa autamme mielellämme etsimisessä!
Vanhempien ja kodin myönteinen asenne kirjoihin näkyy myöhemmin positiivisella tavalla sekä lapsen lukutaidossa että suhtautumisessa kirjoihin. Kirjasta voi kasvaa elinikäinen ystävä, jonka kanssa riemuitaan, itketään, laajennetaan maailmaa, kauhistutaan ja koetaan syviä seikkailuja.
Lukeminen ja hyvän lukutaidon hankkiminen on vähän kuin laittaisi rahaa pankkiin. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miksi lukeminen kannattaa aina:
1. Kielellinen oppiminen:
”Children are not born smart, they are made smart.” Lukeminen onkin helppo tapa lisätä lapsen kuuleman kielen määrää koti- ja päiväkotiarjessa. Kirjoista lapsi myös omaksuu uusia sanoja selvästi paremmin kuin televisiosta tai juttelusta. Kieliopin ja lauserakenteiden kehittymiseen pätee samat lainalaisuudet: kieli kehittyy kokemuksista.
2. Asioiden loppuun saakka tekeminen:
Kun pienestä asti pyritään siihen, että kirja luetaan aina loppuun tai sovittuun kohtaan, tuetaan lapsen valmiuksia tehdä asiat valmiiksi. Kun lapsen pylly alkaa pyöriä, voidaan sopia, että jaksetaan vielä yksi aukeama tai kolme lausetta. Myös sivujen yli hyppiminen on sallittua!
3. Keskittyminen ja tarkkaavuus:
Kyky keskittyä on tärkeä taito erityisesti kouluiässä. Lukeminen vahvistaa keskittymistä sekä tarkkaavuuden suuntaamista ja ylläpitämistä. Jos lapsen on vaikea keskittyä kirjaan, saattaa kirja, tai aikuisen käyttämä kieli, olla vielä lapselle liian vaikea.
4. Fakta ja fiktio:
Tietokirjojen lukemisen hyöty on selvä: tietokirjoista opitaan uusia asioita. Fiktion eli kertomakirjallisuuden lukeminen on kuitenkin vähintään yhtä tärkeää: fiktio nimittäin opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa! Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuutta lukemalla oppii empatiaa ja suvaitsevaisuutta sekä toimimaan paremmin sosiaalisissa tilanteissa. Se myös lisää lapsen mielikuvitusta.
Ylipäätänsä lukeminen on loistava tapa lisätä omaa yleistietoaan ja sivistää itseään!
Lisää syitä lukea ja tietoa lukemisen hyödyistä:
Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen (Päivi Heikkilä-Halttunen, Atena 2015.)
100 syytä lukea: Lukukipinän sytytyskirja (Marika Helavuo, Avain 2016)