3A luokka vieraili syyskuussa Hepparilla eli Hevosmäen ulkoilumajalla. Tässä oppilaiden ajatuksia ja piirrustuksia retkestä:

Valmisteluissa Paula teki eväät, mitkä sisälsivät herkullisen sämpylän, missä oli juustoa ja voita. Mukana oli myös mandariini ja pieni pillimehu. Sai ottaa myös vaahtokarkkeja, ja heti kun kuulin siitä, pyysin, että saanko ottaa vaahtokarkkeja retkelleni. Sitten olimme lähdössä, parilla oppilaalla oli koulun lainapyörä. Ohjeet meni ohi, sillä jännitystä ja sähläystä oli niin paljon. Sitten lähdimme matkaan. Lähdimme koulun toiselta puolelta, tieltä Opinpolku. Seuraavaksi käännyimme vasemmalle ja menimme pitkän hurjan alamäen alas. Sitten me menimme Siparila- laitoksen ohi, ja seuraavaksi turvallisesti tien yli. Minä kuuluin jonon loppupäähän. Tien ylittämisen jälkeen, menimme sillan ali pieneen alamäkeen ja sitten ylämäkeen. Olimme matkalla keskiviikkona, joten oli hyvä sää. Vauhti oli täydellisen sopiva. Minun edessäni oli Venla. Me pyöräilimme kivoja reittejä, ja kohta tuli laukkasuora, otimme kovat vauhdit, ja menimme isoa ylämäkeä, ja sen päällä oli Heppari. Sitten jätimme pyörät ison rakennuksen eteen, ja sitten koko luokka lähti tutkimaan metsää, koska sitä oli paljon.  

Seuraavaksi me rupesimme leikkimään Puuhippaa. Ja se oli hauskaa! Sitten kun oltiin leikitty noin 20-15 minuuttia Puuhippaa, niin rupesimme tekemään lipunryöstöjoukkueita. Minä olin toinen huutajista, opettaja tekee aina niin, että se kysyy kysymyksen ja kumpi on lähempänä, saa huutaa ensin. Opettaja antoi oranssin ja keltaisen huopapalan, jotka toimivat lippuina. Siellä oli kaksi puolta, toinen puoli oli enemmän täynnä ruohoa, puita, ja puskia, ja toinen taas oli enemmän täynnä kiviä, koloja, ja keppejä. Joukkueet olivat tasaiset. Ensimmäinen erä päättyi 1-0 minun joukkueelleni. Seuraava erä päättyi 1-0 vastustajille, eli kokonaistulos oli 1-1. Meidän joukkueen taktiikka oli se, että me otettiin kaikki vastustajat kiinni, niin pääsimme etsimään lippua rauhassa. Näin voitimme ensimmäisen erän. Vastustajien taktiikka oli se, että muut hämäsivät ja yksi meni. Kolmas erä kesti niin kauan, ettemme pelanneet sitä loppuun. Ja sitten kun lopetimme, luokka meni nuotiopaikalle. Ensin paistoimme makkarat, ja sitten vasta vaahtokarkit. Minä en ottanut makkaraa, mutta otin vaahtokarkkeja. Sitten kun olimme syöneet makkarat, niin paistoimme vaahtokarkit, kun olimme syöneet vaahtokarkit, ne, jotka olivat valmiit leikkivät haarahippaa ja se oli hauskaa, leikimme sitä ehkä 15 minuuttia. Ja kun kaikki oli valmiit, otimme pyörät ja lähdimme koululle, menimme melkein samoja reittejä, kun tullessakin. Nikin repun naru meni sinne renkaan ja vanteitten väliin, niin meidän piti pysähtyä. Sitten minä kaaduin ojaan, vaikka olimme pysähtyneet. Sitten pääsimme matkaan ja menimme koululle. Se oli paras retki ikinä! 

Stella 3A 

Äiti oli valmiiksi pakannut välipalapipareita evääksi. Sitten kun me päästiin sinne, minun jalat olivat puhki ja sitten me oltiin puuhippaa ja sen jälkeen me oltiin lipunryöstöä. Se päättyi tasapeliin. Sitten me paistettiin makkaraa ja vaahtokarkkia ja sitten jotkut lähti kotiin ja muut läksi koululle hakemaan enkun kirjaa ja sitten ne saivat lähteä kotiin ja minäkin sain lähteä kotiin.  

Jasper 3A

Melkein kaikki osti Hepparille makeita vaahtokarkkeja. Eväinä oli vaahtokarkkien lisäksi maukasta makkaraa, vaaleaa leipää, säälittävää pillimehua ja mehukasta mandariinia. Paula teki herkulliset eväät.  

Kun oltiin lähellä Hepparia, niin tuli laukkasuora, jonka päässä oli ylämäki. Laukkasuora oli pitkä, mutta niin oli ylämäkikin. 

Kun olimme perillä, niin söimme ja joimme vaaleat leivät ja säälittävät mehut. Ne olivat hyvää. 

Sitten alkoi puuhippa, mikä oli monen mielestä kivaa. Sitten tuli retken kivoin kohta nimittäin lipunryöstö. Lipunryöstö päättyi 2-2, mutta kivaa oli sekin. 

 Sen jälkeen paistoimme maukasta makkaraa ja makeita vaahtokarkkeja. Ensimmäiset vaahtokarkit mitä ikinä olin paistanut, niin paloi toiselta puolelta.

Sitten ehdittiin leikkimään hetken hauskaa haarahippaa. 

Sitten oli koti/koulumatkan aika. Nikillä jäi kesken koulumatkan jarrujen väliin koulurepun kiristysnauha. Robin auttoi Nikiä ja Paulaa nauhan ottamisessa pois jarrujen välistä, sitten jatkui matka. Sitten oltiin jo koululla ja kotona. 

Eemil 3A