Reportaasi
Näin teet reportaasin
Reportaasissa kerrotaan paikan päältä tapahtumista. Siinä on tarkoitus luoda läsnäolon tuntu ja tunnelma paikasta, jossa lukija ei ole itse ollut. Ympäristön ja tapahtumien kuvailulla sekä toimittajan omilla havainnoilla on suuri merkitys reportaasissa. Lukijalle yritetään välittää tunne, kuin hän olisi itse läsnä tilanteessa. Kuvailu myös pohjustaa jutun aihetta tai esimerkiksi haastateltavasta syntyvää kuvaa.Pidä kaikki aistit avoimina!
Haastattele vaitsemaasi ihmistä / ihmisiä ja keräätalteen heidän tunnelmiaan, tee haastatellessasi muistiinpanoja ja kirjoita varsinainen juttusi myöhemmin. Ota myös kuvia tilanteesta ja haastateltavastasi. Haastateltavia referoidaan reportaasissa sekä suoraan että epäsuorasti. Tarvittaessa ilmiötä taustoitetaan ottamalla juttuun lisää lähteitä, vaikkapa historiatietoja.
Reportaasin kieli saa olla luovaa ja persoonallista asiatyyliä. Käytössäsi ovat kaunokirjallisuudesta tutut keinot, kuten esimerkiksi ympäristön kuvailu, dialogi, nopeutukset ja takaumat sekä kehys- ja sisäkertomukset. Reportaasi ei voi kuitenkaan olla pelkkä kertomus: sillä on tavoitteena sanoa jotakin tutkittavasta ilmiöstä.
Rakenteeltaan reportaasi poikkeaa uutisesta paljon. Se voi olla aikajärjestyksessä etenevä teksti ja tärkein asia, kuten johtopäätökset, voi tulla vasta lopussa. Reportaasi koostuu yleensä perinteisistä lehtitekstin osista: otsikko, ingressi, väliotsikot, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit ja mahdolliset kainalojutut. Kuvituksella on tässä tekstilajissa usein tärkeä rooli. Kuvien ei tarvitse olla uutismaisen dokumentoivia, vaan nekin saattavat olla tyyliltään persoonallisia.
Reportaasin ei tarvitse alkaa vasta tapahtumapaikalta, sillä myös matkasta sinne saattaa saada hyvää materiaalia.
Mitaltaan reportaasin tulisi olla vähintään 4 000 merkkiä, enemmänkin saa olla. Kuvien määrän alaraja on kolme ja ylärajaa ei oikeastaan ole.
Kun kirjoitat reportaasia
1. Määrittele valitsemasi aiheen pohjalta, mitä näkökulmia haluat juttuun - keitä tarkkailet ja haastattelet? Mikä olisi tuore näkökulma, joka tekisi jutusta kiinnostavan?
2. Suunnittele tekstikokonaisuuden rakenne.
3. Kun olet kirjoittanut, tarkista, että viestisi asiasta välittyy.
4. Viimeistele taitto eli tekstin ja sen osien asettelu.
Haastattele vaitsemaasi ihmistä / ihmisiä ja keräätalteen heidän tunnelmiaan, tee haastatellessasi muistiinpanoja ja kirjoita varsinainen juttusi myöhemmin. Ota myös kuvia tilanteesta ja haastateltavastasi. Haastateltavia referoidaan reportaasissa sekä suoraan että epäsuorasti. Tarvittaessa ilmiötä taustoitetaan ottamalla juttuun lisää lähteitä, vaikkapa historiatietoja.
Reportaasin kieli saa olla luovaa ja persoonallista asiatyyliä. Käytössäsi ovat kaunokirjallisuudesta tutut keinot, kuten esimerkiksi ympäristön kuvailu, dialogi, nopeutukset ja takaumat sekä kehys- ja sisäkertomukset. Reportaasi ei voi kuitenkaan olla pelkkä kertomus: sillä on tavoitteena sanoa jotakin tutkittavasta ilmiöstä.
Rakenteeltaan reportaasi poikkeaa uutisesta paljon. Se voi olla aikajärjestyksessä etenevä teksti ja tärkein asia, kuten johtopäätökset, voi tulla vasta lopussa. Reportaasi koostuu yleensä perinteisistä lehtitekstin osista: otsikko, ingressi, väliotsikot, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit ja mahdolliset kainalojutut. Kuvituksella on tässä tekstilajissa usein tärkeä rooli. Kuvien ei tarvitse olla uutismaisen dokumentoivia, vaan nekin saattavat olla tyyliltään persoonallisia.
Reportaasin ei tarvitse alkaa vasta tapahtumapaikalta, sillä myös matkasta sinne saattaa saada hyvää materiaalia.
Mitaltaan reportaasin tulisi olla vähintään 4 000 merkkiä, enemmänkin saa olla. Kuvien määrän alaraja on kolme ja ylärajaa ei oikeastaan ole.
Kun kirjoitat reportaasia
1. Määrittele valitsemasi aiheen pohjalta, mitä näkökulmia haluat juttuun - keitä tarkkailet ja haastattelet? Mikä olisi tuore näkökulma, joka tekisi jutusta kiinnostavan?
2. Suunnittele tekstikokonaisuuden rakenne.
3. Kun olet kirjoittanut, tarkista, että viestisi asiasta välittyy.
4. Viimeistele taitto eli tekstin ja sen osien asettelu.