Kouluterveydenhoitaja

Terveydenhoitaja Johanna Väkevä puh. 0400 571804 johanna.vakeva@kymenhva.fi

Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla ti-pe, maanantaina terveydenhoitaja on tavoitettavissa puhelimitse. Avovastaanottoaika ti-pe klo 9.30-10, jolloin oppilaan on mahdollista hakeutua vastaanotolle ilman ajanvarausta.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä, tervettä kasvua ja kehitystä sekä oppilaiden perheiden hyvinvointia vuosittain tehtävillä terveystarkastuksilla ja terveysneuvonnalla. Tarvittaessa oppilas ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on lisäksi edistää kouluyhteisön hyvinvointia yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa.

Laajat terveystarkastukset tehdään 1.,5. ja 8 luokan oppilaille. Tähän kuuluu terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Koululääkärin tehtävänä on toimia lääketieteellisenä asiantuntijana terveydenhoitajan työparina. Koululaisten sairaanhoidon vastaanotot tapahtuvat pääsääntöisesti terveyskeskuksessa.

Influenssa- ja koronarokotus 2023

SARKOLAN KOULUN INFLUENSSA- JA KORONAROKOTUSPÄIVÄT

SARKOLAN koulun oppilaat saavat influenssa- ja koronarokotteen kouluterveydenhuollosta. Rokotteet annetaan walk in- rokotuksina ilman ajanvarausta.

Rokotuspäivään tulevat oppilaat rokotetaan tulojärjestyksessä.

Sarkolan koulun walk in rokotuspäivät ovat

Tiistaina 21.11 klo 8-15

Keskiviikkona 29.11 klo 8-12.

Jos oppilas ei pysty tulemaan rokotukseen walk in- rokotuspäivänä, niin ole yhteydessä terveydenhoitajaasi.

Mikäli haluat lapsellesi influenssarokotteen lisäksi koronarokotetehosteen, sitä tulee sopia oman koulun terveydenhoitajan kanssa puhelimitse p.040 0571 804

Kenelle maksuton influenssa- ja koronarokote?

Influenssa- ja koronarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle aiheutuu oleellinen uhka tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Lähipiirin osalta influenssarokotusta tarjotaan maksutta ainoastaan vakavalle influenssalle erittäin alttiiden lähipiirille.

Maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut:	Koronarokotukseen oikeutetut:
Raskaana olevat	65 vuotta täyttäneet
Kaikki 65 vuotta täyttäneet	18 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset Vakavan koronataudin riskiryhmät - THL
Alle 7-vuotiaat lapset	12 vuotta täyttäneet voimakkaasti immuunipuutteiset Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen? - THL
Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
Varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
Henkilöt, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa kuten vankeinhoitolaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon
Vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri

Maksuton influenssarokotus tarjotaan vakavalle influenssalle erittäin alttiiden lähipiirille. Lähipiirin osalta maksuttoman influenssarokotteen voi antaa henkilölle, joka on toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai on toistuvasti läheisessä kontaktissa sellaisen vakavalle influenssalle alttiin ihmisen kanssa, jota ei voida suojata influenssarokotteella. Toistuvasti läheisellä kontaktilla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö asuu samassa asunnossa tai on viikoittain kasvotusten tekemisissä suojattavan ihmisen kanssa.

Vakavalle influenssalle erityisen alttiita ovat

Voimakkaasti immuunipuutteiset ihmiset
Vakavasti sairaat ihmiset
Perussairaan ja huonokuntoiset 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat
Vakavalle influenssalle alttiit ihmiset, joille rokotetta ei voida antaa
Alle 6 kuukaudet ikäiset lapset
Raskaana olevat

Influenssarokotusta suositellaan myös kaikille niille, joiden lähipiirissä on vakavalle influenssalle altis henkilö. Tähän lähipiiriin kuuluvien rokottamiseen ei kuitenkaan käytetä kansallisen rokotusohjelman influenssarokotteita, toisin sanoen nämä rokotteet eivät ole maksuttomia.

Tarkemmat tiedot alttiiden henkilöiden lähipiirien rokottamisesta luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-/alttiiden-henkiloiden-lahipiirin-influenssarokotukset

Influenssarokotteen hankkiminen omakustanteisena

Influenssarokotusta suositellaan kaikille, joilla on lähikontakti vakavalle influenssalle alttiiseen henkilöön. Osa heistä saa rokotteen maksutta ja osa ei. Terveydenhoitaja arvioi, kuuluuko rokotettava maksuttoman rokotuksen kohderyhmään.

Mikäli tarvitset omakustanteisen influenssarokotuksen niin ole yhteydessä terveydenhoitajaan, saat reseptin rokotteeseen kouluterveydenhuollon lääkäriltä. Omakustanteinen rokote voidaan pistää koululla terveydenhoitajan toimesta influenssarokotepäivänä.

Koulujen tartuntatautitiedote

KOULUJEN TARTUNTATAUTITIEDOTE

SYYHY

Syyhy eli scabies on kutiseva ihottuma, jonka aiheuttaa 0,3-0,5mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluva syyhypunkki (Sarcoptes scabiei). Punkkinaaras elää ihossa 1-2 kuukautta, jonka aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään. Ihon ulkopuolella punkkinaaras elää noin 1-3 vuorokautta. Syyhyepidemioita voi esiintyä mm. päiväkodeissa ja kouluissa.

Miten syyhy tarttuu?	Syyhy leviää ihmisestä toiseen kosketuksen kautta. Yleensä lyhyt kosketus kuten kättely ei riitä vaan tarttumiseen vaaditaan toistuva tai hyvin läheinen kontakti, kuten samassa taloudessa asuminen tai yhdyntä. Lisäksi syyhy voi tarttua syyhyä sairastavan vaatteista tai lakanoista, mutta tämä on harvinaisempaa.
Mitkä ovat syyhytartunnan oireet?	Syyhyn ensioireena on kutiseva ihottuma, joka alkaa yleensä 3-6 viikon kuluttua tartunnasta (uusintatartunnoissa kutina voi alkaa jo muutaman päivän kuluttua). Kutinaa esiintyy etenkin iltaisin/öisin. Raapimisalueet voivat tulehtua. Iholla esiintyy punkin käytäviä, näppylöitä tai vesirakkuloita.
Miten syyhytartunta todetaan?	Tartuntaa epäillään yleensä kutinan perusteella. Tuolloin iholta etsitään naaraspunkin käytäviä, jotka ovat yleisimmin rannepoimuissa, sormien väleissä ja lapsilla myös kämmenissä ja jalkapohjissa. Käytävän päässä voi näkyä vesikellomainen rakkula jossa syyhypunkki asustaa, syyhypunkin havaitsemiseen vaaditaan kuitenkin yleensä apuvälineitä (esim. mikroskooppi tai suurennuslasi).
Miten tartunta hoidetaan?	Syyhyn hoitoon saa apteekista reseptittä permetriiniä sisältävää voidetta; 30 gramman tuubi riittää aikuisen kertakäsittelyyn ja lasten annos on iän mukaisesti pienempi (ohjeet lääkkeen pakkausselosteessa). Voidetta levitetään illalla pesun jälkeen huolellisesti koko vartalolle mukaan lukien hiuspohja ja korvat. Kasvot hoidetaan vain, mikäli niissä on oireita. Voiteen annetaan vaikuttaa yön yli 8-12 tuntia ja aamulla iho pestään huolellisesti ja vaihdetaan vaatteet ja lakanat. Kaikki samassa taloudessa asuvat tulee hoitaa samanaikaisesti, riippumatta siitä onko heillä oireita vai ei. Hoito toistetaan kertaalleen 7–10 päivän kuluttua. Hoitokertojen yhteydessä kaikki käytössä olleet vaatteet, lakanat ja muut tekstiilit pestään vähintään 60 asteessa tai säilötään muovipussiin viikoksi tai pakastetaan (-20°C tai kylmempi) vuorokauden ajaksi. Sisätilat, huonekalut, patja, peitto sekä tyynyt imuroidaan.  Hoidon jälkeen kutina voi jatkua 2-4 viikkoa, sitä voi rauhoittaa kortisonivoiteella.
Miten syyhyn tarttuminen ennaltaehkäistään?	Lapsen syyhystä tulee ilmoittaa päiväkotiin tai kouluun, jonne lapsi voi palata vasta kun kertahoito on annettu. Syyhyn leviämistä voidaan ehkäistä parhaiten hoitamalla oireilevat henkilöt ja heidän lähipiirinsä asianmukaisesti.
Milloin pitää mennä lääkäriin?	Jos epäilet saaneesi syyhytartunnan, hakeudu lääkäriin.

PÄÄTÄI

Päätäi on 2-3mm pitkä, litteä ja läpikuultava siivetön tukassa asuva loinen. Se liikkuu raajojen avulla, se ei hypi eikä lennä. Ravinnokseen se käyttää verta, jota se imee päänahasta. Päätäi lisääntyy munimalla hiusten tyveen n. 1mm:n suuruisia mannaryynimäisiä saivareita. Niitä voi useimmiten havaita korvien takana ja niskassa, mutta joskus jopa kulmakarvoissa ja silmäripsissä. Munat kuoriutuvat n. 5-9vrk:n kuluttua ja kuoriutunut täi kehittyy aikuiseksi 2 viikossa ja elää noin kuukauden. Täit ovat riippuvaisia veriaterioista ja joutuessaan pois hiuksista ne kuolevat parin vuorokauden kuluessa. Päätäiepidemioita esiintyy Suomessa mm. kouluissa ja päiväkodeissa.

Miten täit tarttuvat ja mitkä ovat täitartunnan oireet?	Päätäit tarttuvat suorassa kosketuksessa ihmisestä toiseen sekä harjojen, kampojen ja päähineiden välityksellä. Yleisin oire on kutina ja ihottuma. Päätäi puree päänahkaan, mikä aiheuttaa kutinaa. Raapiessa päänahkaan voi tulla bakteeri-infektio (märkärupi). Päätäit eivät levitä tauteja.
Miten päätäi tartunta todetaan?	Päätäin voi nähdä silmin tarkastellen. Tartuntaa epäiltäessä pitää hiuksia tarkastella hyvässä valaistuksessa ja kammata hiuksia järjestelmällisesti apteekista saatavalla täikammalla. Hiukset on hyvä kastella ja käsitellä hoitoaineella ennen kampaamista, jotta hius on kammatessa takuton. Täit löytyvät useimmiten niskasta ja korvien takaa. Myös munien näkeminen lähellä päänahkaa riittää todisteeksi tartunnasta.
Miten tartunta hoidetaan?	Päätäiden toteamisen jälkeen on hoito aloitettava välittömästi, sillä ne lisääntyvät nopeasti. Päätäiden häätöhoidossa käytetään apteekista ilman reseptiä saatavia täishampoita tai liuoksia jotka tappavat täit. Näitä valmisteita käytetään pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan. Apteekin henkilökunta avustaa tuotteen valinnassa. Tarvittaessa hoito uusitaan 7-10 päivän kuluttua. Häätöhoidon lisäksi hiuksia kammataan tiheällä täikammalla. Kampaaminen tehdään järjestelmällisesti alue kerrallaan aivan hiuksen tyvestä latvaan asti. Kampa kuivataan paperiin joka vedon jälkeen, jotta kamman mukana irronneet täit eivät kulkeudu takaisin hiuksiin. Pää kammataan kaksi kertaa joka kampauskerralla ja toistetaan joka toinen päivä vähintään kahden viikon ajan. Tartunnansaaneen henkilön kaikkien perheenjäsenten hiukset on tarkistettava. Ainoastaan tartunnan saaneet hoidetaan. Samassa vuoteessa tartunnan saaneen kanssa nukkuvat henkilöt tulee kuitenkin hoitaa, vaikka tartuntaa ei olisikaan huomattu. Tartunnasta on ilmoitettava päiväkotiin tai kouluun ja kavereiden vanhemmille. Päiväkodista tai koulusta ei tarvitse olla pois, kunhan hoito on aloitettu. Ylenmääräiseen siivoamiseen ei ole tarvetta, sillä täit kuolevat ihmisisännän ulkopuolella 1-2 vuorokaudessa. Hiusten kanssa kosketuksissa olleet tekstiilit (esim. päähineet, lakanat, pyyhkeet) on hyvä pestä 60⁰C lämpötilassa. Tekstiilit tai muut välineet joita ei voida pestä on hyvä poistaa käytöstä muutaman päivän ajaksi jona aikana täit kuolevat.
Miten päätäiden tarttuminen ennaltaehkäistään?	Pipot, päähineet ja kaulaliinat on hyvä pitää oman takin hihassa. Tulee välttää toisen henkilön kamman, harjan, hiuskoristeiden, hiuslenkkien ja päähineiden käyttöä. Myös suoraa hiuskosketusta on hyvä välttää.
Milloin pitää mennä lääkäriin?	Lääkäriin pitää hakeutua, jos itsehoito on toteutettu huolellisesti, eikä se ole auttanut. Vaaleita tyhjiä munankuoria voi jäädä hiuksiin jopa kuukausiksi, mutta se ei ole merkki hoidon epäonnistumisesta.

KIHOMATO

Kihomato (Enterobius vermicularis) on sukkulamatoihin kuuluva, noin sentin mittainen valkea mato, joka asuu loisena ihmisen paksusuolessa. Suomessa kihomato on yleisin matotartuntojen aiheuttaja. Kihomadot ovat yleisimpiä 3-10-vuotiailla lapsilla, mutta aikuinenkin voi saada tartunnan. Kihomadot aiheuttavat pieniä epidemioita mm. päiväkodeissa ja kouluissa. Kihomatotartunnat eivät ole merkki huonosta hygieniasta, hoivasta tai siivouksesta.

Miten kihomato tarttuu ja mitkä ovat tartunnan oireet?	Tartunta tapahtuu, kun kihomadon munia kulkeutuu esim. käsien kautta suuhun ja ne niellään. Munat ovat niin pieniä, että niitä ei voi silmin nähdä. Naarasmadot vaeltavat öiseen aikaan peräaukon alueelle munimaan. Munat voivat levitä ihmisten välillä suorassa käsikosketuksessa tai myös esimerkiksi ovenkahvojen, lelujen tai vuodevaatteiden välityksellä. Munat säilyvät elossa ympäristössä useita päiviä. Tartunnasta oireiden alkuun kestää noin 1-2 kuukautta. Kihomato aiheuttaa kutinaa peräaukon suulla, välilihan alueella ja tytöillä joskus myös ulkosynnyttimien alueella. Kutina esiintyy etenkin öisin ja voi häiritä nukkumista ja joskus saattaa aiheuttaa yökastelua. Kihomatotartunta voi olla myös oireeton, etenkin aikuisilla. Kihomato ei ole vaarallinen eikä se aiheuta muita sairauksia.
Miten kihomatotartunta todetaan?	Tartuntaa epäillään oirekuvan perusteella ja toteamiseen riittää liikkuvien matojen näkeminen iholla tai peräaukon seudulla. Tartunnan toteamiseen ei tarvita lääkärin diagnoosia. Mikäli asiasta on epävarmuutta, voi olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen, esim. omalle terveysasemalle tai kouluterveydenhoitajaan.
Miten tartunta hoidetaan?	Kihomatojen hoitoon on olemassa apteekista itsehoitovalmisteena saatava tablettimuotoinen pyrviini (Pyrvin), joka tehoa kerta-annoksena. Hoito uusitaan aina kahden viikon kuluttua, jotta mahdollinen infektiokierre saadaan katkaistua. Yleensä koko perhe, myös oireettomat jäsenet, on hyvä hoitaa saman aikaisesti. Lääkehoitopäivää seuraavana päivänä lakanat, pyyhkeet sekä vaatteet pestään ja peitot, tyynyt sekä patja tuuletetaan tai imuroidaan. Alusvaatteet vaihdetaan päivittäin. WC:n ja muiden tilojen siivoamiseen riittää tavallinen ”viikkosiivous”. Kihomatojen vuoksi ei tarvitse olla poissa päiväkodista tai koulusta mutta sinne on hyvä ilmoittaa tartunnasta.
Miten kihomatojen tarttuminen ennaltaehkäistään?	Kihomatoja ehkäistään hyvällä käsi- ja WC-hygienialla. Lapsia muistutetaan käsien pesemisen tärkeydestä WC:ssä käymisen jälkeen ja ennen ruokailua. Sormin syötäviä ruokia voi olla hyvä välttää. Lasten kynnet on hyvä pitää lyhyinä, jotta niiden alle ei jää munia. Nukkumista samoissa vuodevaatteissa kihomadon kantajan kanssa on syytä välttää.
Milloin pitää mennä lääkäriin?	Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, mikäli huolellisesti toteutetusta itsehoidosta ei ole apua oireisiin.