Historiassa tehdään tutkielma jostain toisen maailmansodan käännekohdasta ja sen vaikutuksista toisen maailmansodan kulkuun (Operaatio Barbarossa, Pearl Harbor, Stalingrad, El Alamein, Normandian maihinnousu, Saksan antautuminen, ydinpommit). Tutkielman tekeminen tarkoittaa jonkin asian tutkimista. Sillä selvitetään jokin ongelma tai haetaan vastausta johonkin kysymykseen. Tutkielma ei siis ole kooste irrallisia havaintoja, vaan jäsennelty, selkeä kokonaisuus, joka antaa vastauksen alussa määriteltyyn kysymykseen (Miten tutkittu tapahtuma vaikutti toisen maailmansodan kulkuun?)

Palautus

8A: 4.12.2020
8BCM: 27.11.2020

Ohjeita tutkielman tekoon

Ennen kuin aloitat tutkielman tekemisen, lue nämä ohjeet huolellisesti. Kun toimit niiden mukaisesti, säästyt monelta harmilta, ja lopputulos miellyttää niin kirjoittajaa kuin lukijaakin. Tutkielman tekeminen on joskus vähän työlästä, mutta usein myös hauskaa. Parhaimmillaan se tarjoaa etsimisen jännitystä ja oivaltamisen iloa. Älä kopioi muiden tekstejä tai valmiita tutkielmia. Sillä tavalla et opi mitään, eikä epärehellisyys kanna elämässä pitkälle. Kopiointi johtaa tutkielman hylkäämiseen.

Muotoseikat

• riviväli 1,5 ja fonttikoko 12 (otsikot saavat olla suuremmalla fontilla)
• fonttina esim. Times New Roman, ei Comic Sansia!
• pituus lähdeluetteloineen maksimissaan 15 sivua

Tutkielman rakenne

Tutkielma koostuu seuraavista osista:

1. Kansilehti
2. Sisällysluettelo
3. Johdanto
4. Taustaluku
5. Käsittelyluvut
6. Yhteenveto
7. Lähteet

1. Kansilehti

Tähän tulee kirjoittaa: tutkielman nimi, tutkielman tekijä ja valmistumispäivämäärä. Kirjoita otsikko keskelle ja muut tiedot oikeaan alareunaan. Vältä liian pitkiä otsikoita. Otsikoiden tulisi olla tiiviitä ja kertoa olennaista sisällöstä.

2. Sisällysluettelo

Tee sisällysluettelosta siisti ja selkeä. Merkitse siihen tutkielman pääotsikko sekä päälukujen ja alalukujen otsikot ja sivunumerot. Sekä pääluvut että alaluvut numeroidaan. Voit keksiä otsikot itse tai käyttää esimerkin valmiita otsikoita. Älä kuitenkaan käytä lainausmerkeissä olevia otsikoita. Sivunumeroksi merkitään se sivu, jolta luku alkaa.

Esimerkki sisällysluettelosta:

Johdanto

Tässä osiossa esittelet tutkittavan aiheen, määrittelet tutkimusongelman ja kerrot keskeisimmät lähteet. Muista myös lähdekritiikki, eli arvioi ja perustele, ovatko käyttämäsi lähteet luotettavia. Johdannossa on myös hyvä perustella, miksi tutkielmassa tarkastellaan aihetta juuri valitusta näkökulmasta. (”Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mikä oli operaatio Barbarossan merkitys toisessa maailmansodassa. Valitsin aiheen, koska… Lähteinä käytän mm. verkkomateriaalia ja historian oppikirjaa.”) Johdannossa voit myös selittää aiheeseen liittyvät keskeisimmät käsitteet.

Taustaluku

Taustaluvussa kerro lyhyesti toisen maailmansodan osapuolista sekä keskeisimmistä tapahtumista. Voit mainita tutkimuskohteesi, mutta säästä sen varsinainen käsittely seuraavaan lukuun. Tämän luvun maksimipituus on kolme sivua!

Pääluvut

Pääluvuissa on varsinainen asiasisältö. Tieteellinen teksti ei ole mielipideteksti, vaan kaikki tiedot perustuvat lähteisiin. Pääluvut alkavat aina uudelta sivulta. Alalukuja ei aloiteta uudelta sivulta. Hyvässä työssä on myös alalukuja, jotka jäsentävät tekstiä loogisiin kokonaisuuksiin. Alalukuja tulee olla aina vähintään kaksi per pääluku. Ne numeroidaan pääluvun mukaan, eli jos pääluku on 4. luku, ensimmäinen alaluku on 4.1., toinen 4.2. jne. Muista laittaa piste molempien numeroiden perään!

• kirjoita asiakieltä, hyvää suomea
• kirjoita selkeää ja jäsenneltyä tekstiä; suunnittele huolella, missä järjestyksessä esität asiat
• käytä sanastoa, jonka ymmärrät ja jonka muutkin ymmärtävät 
• kirjoita omin sanoin, älä kopioi mitään suoraan (kopiointi johtaa tutkielman hylkäämiseen)
• älä tee luetteloa
• erota selkeästi omat mielipiteesi ja johtopäätöksesi lähteistä kerätyistä tiedoista (esim. ”Mielestäni Rautkallion tulkinta...”)

Pohdinta

Tässä luvussa esittelet lyhyesti aiheestasi tekemät havainnot. Kerrot siis tutkimustuloksen eli mikä merkitys valitsemallasi toisen maailmansodan käännekohdalla oli sodan kulkuun. Yhteenvedossa ei tuoda esiin enää mitään uutta. Kerro myös, miten tutkielman tekeminen sujui ja oletko tyytyväinen lopputulokseen.

Lähteet

Tutkimuksen lopussa on lähdeluettelo. Siihen merkitään kaikki käytetyt lähteet tarkkoine tietoineen.

• Käytä monipuolisesti erilaisia lähteitä, ei siis pelkkää Wikipediaa. (Mitä ongelmia Wikipedian käyttöön liittyy?)
• Pohdi, onko käyttämäsi lähde luotettava
• Kuka sen on tuottanut, milloin ja miksi?
• Onko lähde aito?
• Muista rehellisyys: huomioi myös ristiriitaiset lähteet!
• Kirjalliset lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos tekijöitä on monta, käytetään aakkosissa ensin mainittua tekijää. Jos tekijän nimeä ei ole selvillä, merkitään lähde otsikon mukaan lähdeluetteloon.
• Jos lähteenä on vain artikkeli jostain kokoelmasta, sen paikka määräytyy tekijän sukunimen mukaan.
• Lähdeluetteloon laitetaan myös haastattelut: ketä on haastateltu ja milloin.
• Lähteenä käytetyt verkkosivut merkitään lopuksi luetteloon. Verkkolähteestä tulee merkitä täydellinen osoite ja päivämäärä, jolloin sivu on haettu. Pelkkä hakukoneen nimi ei kelpaa lähdetiedoksi.
• Wikipedia-artikkeleihin on myös merkittävä päiväys, milloin joku on viimeksi muokannut artikkelia.

TUTKIMISEN ILOA!