Lapsen ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tapahtuu monialaisessa yhteistyössä huoltajan, lasta hoitavan / tutkivan tahon, lapsen varhaiskasvatusta toteuttavan yksikön ja mahdollisten terapeuttien kanssa. Ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tulisi tapahtua riittävän varhain.

Opetuksen järjestämisen vastuu on ensisijaisesti päiväkodinjohtajalla tai koulun rehtorilla. Opetuksen käytännön toteuttamisen vastuu on opettajalla, lastentarhanopettajalla sekä erityisopettajalla. Opetus järjestetään lapsen kokonaistilanne huomioiden joko integroituna erityisoppilaana tai pienryhmässä. Opetusjärjestelyistä sovitaan tarkemmin lapselle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Pidennettyä oppivelvollisuutta esitetään erityisen tuen esityksen mukaisesti ja siitä tehdään erityisen tuen päätös.

Huoltajien kanssa keskustellaan etukäteen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja sen eri järjestämisvaihtoehdoista ja vaikutuksista. Esitys pidennettyyn oppivelvollisuuteen tehdään yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltajalle annetaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia keskusteluun sekä kysymysten esittämiseen. Huoltajan kanta tulee näkyä tehdyssä esityksessä ja tarvittaessa sitä varten käytetään erillistä liitettä.

Jotta huoltaja saisi riittävää ja oikeaa tietoa pidennetystä oppivelvollisuudesta ja ohjautuminen tapahtuisi riittävän varhain, tarvitaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ohjautumisessa toimivaa asiakaslähtöistä monialaista verkostotyötä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden tarvetta arvioidaan monialaisesti erityisen tuen tarpeen tarkastelun yhteydessä. Mikäli tarvetta pidennettyyn oppivelvollisuuteen ei enää ole, esitetään päätöksen purkua.