Jos sanoisin ettei minulla ollut matkalle yhtään odotuksia, valehtelisin. Joten en sano niin. Mutta sanon, että matka oli täydellinen. Tuntuisiko se yhtään kivalta sitten jälkeen päin, jos mitään pettymyksiä, tylsää, tai supernoloa ei olisi tapahtunut? Silloinhan ne parhaat hetket eivät tuntuisi sen erikoisemmilta kuin muutkaan. Meri, näin sinut kaukaa sunnuntaina, maanantaina, muistaakseni tiistaina, ja vielä keskiviikkona, torstaina ja perjantaina. Näin sinut myös lauantaina ja silloin sain sinut myös kosketukseeni, harmi ettemme tutustuneet paremmin. Nautin shoppailusta... Jopa vähän vajaan tunnin. Voit antaa aplodit espanjalaisten kivoille toiminta tavoille. Majoituin Manuelan kotona. Jo ennen matkaa tiesin ettei hänellä ollut halukkuutta ystävystymiseen, instagram kertoi sen minulle. Olimme eri aaltopituudella. Hän oli kaunis, itsevarma ja hyvällä englanninkielentaidolla varustettu henkilö, minä taas olin vain random suomalaistyttö, jota Manuela joutui raahaamaan perässään, joka sanoi suihkun sijasta koulu (juu.. Ennen kuin sanoin tämän kyseisen lauseen, niin ajattelin koulua ja sieltähän se tuli suihkun sijasta. Älä sano mitään, häpeän jo valmiiksi) ja josta hän ei hyötynyt muuten kuin sen, että instagram kuviin sai yhden tykkäyksen enemmän. Vaikka emme ystävystyneet kunnolla, jäi minulle silti ihan hyvä muisto hänestä, hänen perheestään ja heidän luona asumisesta. Yksi mainitsemisen arvoinen ärsyttävä asia kuitenkin oli heillä asumisessa. Joka aamu, ennen kuin Manuelan äiti lähti töihin, tuli hän hakemaan Joselle, Manuelan pikkuveljelle, vaatteet päivää varten. Ehkä varttia yli kuusi. Olisi ollut kiva nukkua. ZzZ... Espanjalaisten arkielämä ei ole sen hohdokkaampaa kuin meidän suomalaisten. Kotiin tuloajat löytyivät myös heiltä ja jos niistä ei pidetty kiinni, oli äidillä aihetta valittaa. Oli harmillista ettemme päässeet olemaan oppitunneilla paljoakaan, ja nekin vähäiset hetket koululla olivat kokeen tekoa (meidän osaltamme katsomista), esitelmiä, tai sitten syömistä. Todellakin oli kivempi kulkea upeissa puutarhoissa ja muissa mahtavissa maisemissa, mutta eikös me lähdetty tutustumaan heidän koulunkäytiinsä? Silti pointsit Alhambralle, Granadalle, Mijakselle, Rondalle, oikeastaan jokaiselle kadunkulmalle. Sen sain kuitenkin tietää I.E.S. Eduardo Janeiron koulusta, että siellä opiskeltiin englanniksi, lycka till heille. Nyt kiitän, kuittaan, ja häpeän. Lisää noloja hetkiä saa kuulla, mutta vain sisäpiireissä.