1.2.1. Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri esiopetuksessa
Esiopetuksessa arvioinnin avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta ja tuetaan lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Lapsilähtöisen toiminnan suunnittelemisen edellytyksenä on toiminnan arviointi. Esiopetuksen arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat ja henkilöstö. Esi- ja alkuopetuksen henkilöstö arvioi opetussuunnitelman toteutumista yhteistyössä vuosittain. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa.
Arviointitiedon pohjalta esiin nousseet kehittämiskohteet työstetään käytännön toimenpiteiksi päiväkodin ja koulun vuosittaisessa suunnitelmassa. Esiopetukseen osallistuvien lasten, huoltajien ja henkilöstön arviointi ja palaute otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Esiopetuksen henkilöstön tulee tehdä itsearvointia tavoitteellisesti, systemaattisesti ja säännöllisesti.
Esiopetuksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan toimintakulttuurin kehittymistä ohjaavien periaatteiden pohjalta. Toimintakulttuurin arviointi kohdistuu johtamiseen, henkilöstön osaamiseen ja ammattitaitoon sekä käytettävissä oleviin tiloihin, välineisiin ja materiaaleihin. Arvioinnin tulee kohdistua myös esiopetusyhteisön vuorovaikutukseen, ilmapiiriin sekä pedagogisiin käytäntöihin. Tavoitteena on kaikille yhteisen esiopetuksen tärkeys, oppimisen ja oivalluksen ilo, lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana sekä lapsen hyvinvointi ja turvallinen arki. Toimintaympäristön arviointi kuvataan tarkemmin päiväkodin tai koulun opetussuunnitelmassa.
Lapseen kohdistuvan arvioinnin tulee olla rohkaisevaa ja kannustavaa. Sen lähtökohtana ovat lapsen omat ja koko ryhmän toiminnalle asetetut tavoitteet. Se on keskustelevaa ja vuorovaikutteista toimintaa ja sen avulla lapsen edistyminen hänen oppimisessaan tehdään näkyväksi ja kuulluksi. Opettajan tehtävänä on seurata lapsen kehittymistä ja oppimista lapsen työskentelyn, käyttäytymisen ja oppimisen edistymisen näkökulmasta. Arvioinnin tekeminen edellyttää lapsen toiminnan havainnointia ja dokumentointia arjessa. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteisessä arvioinnissa voidaan käyttää apuna yhteisesti sovittuja arviointivälineitä, kuten Eskarin arki-materiaalia.
Lapseen kohdistuvan arvioinnin tulee olla rohkaisevaa ja kannustavaa. Sen lähtökohtana ovat lapsen omat ja koko ryhmän toiminnalle asetetut tavoitteet. Se on keskustelevaa ja vuorovaikutteista toimintaa ja sen avulla lapsen edistyminen hänen oppimisessaan tehdään näkyväksi ja kuulluksi. Opettajan tehtävänä on seurata lapsen kehittymistä ja oppimista lapsen työskentelyn, käyttäytymisen ja oppimisen edistymisen näkökulmasta. Arvioinnin tekeminen edellyttää lapsen toiminnan havainnointia ja dokumentointia arjessa. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteisessä arvioinnissa voidaan käyttää apuna yhteisesti sovittuja arviointivälineitä, kuten Eskarin arki-materiaalia.
Lapsen itsearvioinnin kehittäminen on oleellinen osa esiopetusta. Itsearvioinnin tavoitteena on lisätä lapsen ymmärrystä omasta oppimisprosessistaan, mikä rakentaa pohjaa lapsen myönteiselle kuvalle itsestään oppijana. Itsearviointi edistää lapsen osallisuutta. Lapsiryhmää ohjataan arvioimaan yhteisten tehtävien onnistumista.
Tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen kuvataan luvussa 7.