LUE TEKSTI JA KATSO VIDEO. PIIRRÄ KUVA JOSTAKIN LEGENDAAN LIITTYVÄSTÄ KOHDASTA.
Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys. Hänen muistopäiväänsä vietetään 19.1., joka on myös Hei- kin, Henrikin ja Henrin nimipäivä. Helsingissä sijait- sevan katolisen kirkon Pyhän Henrikin katedraali on nimetty pyhimyksen mukaan. Siellä myös säilytetään yhtä Pyhän Henrikin reliikkiä, kyynärvarren luuta.
1400-luvulta peräisin olevien lähteiden mukaan Henrik oli Uppsalan neljäs piispa. Hänen kerrotaan olleen mukana Ruotsin kuningas Eerikin ensimmäi- sellä ristiretkellä esi-Suomeen vuonna 1157, tarkoi- tuksenaan levittää kristinuskoa ja organisoida kirkol- lisia oloja. Legendan mukaan Piispa Henrik sai sur- mansa Köyliönjärven jäällä noin 1151–1158. Piispa Henrikin historiallisuudesta on esitetty kriittisiä ar- vioita.
Piispa Henrikin surmavirsi on suomalainen kan- sanruno, jossa kerrotaan piispa Henrikin kohtalosta Suomessa. Surmavirrestä on lukuisia erilaisia versi- oita. Tunnetun version mukaan piispa koki marttyy- rikuoleman Lalli-nimisen talonpohjan murhaamana. Piispa vieraili Lallin kotona tämän poissa ollessa. Lal- lin vaimo Kerttu suhtautui vieraisiin ynseästi, mut- ta antoi heille kuitenkin ruokatarpeita, joista piispa maksoi yltäkylläisesti. Kun piispa seurueineen oli läh- tenyt ja Lalli palasi kotiin, Kerttu väitti piispan otta- neen heltä väkipakolla ruokaa, olutta ja heinää mak- samatta niistä rahaa. Raivostunut Lalli lähti kirves kä- dessään piispan reen perään ja surmasi hänet Köyli- önjärven jäällä.
Toisenlaisen näkemyksen piispa Henrikistä on esittänyt kielitieteilijä Mikko Heikkilä, joka on tut- kinut legendassa kuvattua tapahtumaa kieli- ja histo- riatieteen menetelmin. Heikkilän mukaan Köyliön- järven jäällä tapahtunut surmatyö on historiallisesti totta. Hän esittää, että surmattu mies ei kuitenkaan ollut piispa Henrik vaan Suomessa 25 vuotta aikai-
semmin toiminut saksalainen lähetyssaarnaaja Hein- rich. Heinrichiä kutsuttiin keskiajan suomenkielessä nimellä Heinärikki, ja eräässä Piispa Henrikin surma- virren versiossa häntä nimitetäänkin Hämehen Hei- nirichiksi. Heikkilän mukaan surmatapahtuma voi- daan ajoittaa ja paikantaa melko tarkasti; suomalai- nen mies surmasi Heinrichin väkivaltaisesti Köyliön- järven jäällä 20. tammikuuta noin vuonna 1132.
Heikkilän tutkimuksessa esitetään, että lähetys- saarnaaja Heinrich oli ollut lähetysmatkalla esi-Suo- messa ja lähtenyt reellä ajurinsa ja tulkkinsa kanssa Muinais-Hämeeseen. Kokemäelle suunnannut Hein- rich oli pysähtynyt Köyliönjärjen rannalla sijainnee- seen taloon, pyytänyt ruokaa ja tarjonnut vastineeksi evankeliumia, hengenravintoa. Isäntä ei ollut tuolloin paikalla ja muu väki oli kokenut, että heidän kotirau- haansa oli loukattu. Tästä syntyi riita, jota Heinrich ja hänen seuralaisensa pakenivat Köyliönjärven jääl- le. Kun isäntä tuli kotiin ja kuuli tapahtuneesta, hän lähti miesjoukon kanssa seuraamaan reen jälkiä ja aja- maan Heinrichia takaa. Saatuaan tämän kiinni isän- tä tappoi miehen, ryösti tämän päähineen ja jätti ruu- miin jäälle. Heikkilän mukaan Heinrichin kannattajat olisivat hakeneet ruumiin ja kuljettaneet sen haudat- tavaksi Nousiaisiin. Sieltä Pyhän Henrikin luut eli re- liikit olisivat päätyneet Turun tuomiokirkkoon 1300.