Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat:

Jokaisen lapsen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan.

Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä.

Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain.


Mikä on koti?

Mikä saa kodin tuntumaan kodilta?

Mikä tekee kodista hyvän paikan lapselle?


Miltä muuttaminen tuntuu?

Mitä hyvää ja huonoa siihen voi liittyä?

Miksi ihmiset muuttavat?


Maailmassa on 68,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan vainon, sodan, väkivallan tai ihmisoikeusrikkomusten takia. 

Pakenemaan joutuneista puolet (52 %) on alle 18-vuotiaita eli lapsia. Arvion mukaan vuonna
2017 173 800 lasta on hakenut turvapaikkaa tai päätynyt pakolaisleirille ilman vanhempia (noin
Turun asukasluku).

Yli 2/3 maailman pakolaisista, kotimaan ulkopuolelle paenneista, tulee vain viidestä maasta: Syyria, Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar, Somalia. 

Turvallisilla mailla on velvollisuus tarjota suojelua pakolaisille Geneven sopimuksen (1951) mukaan. 

Lähde: Global Trends 2017, UNHCR, 2018.

Epäreilu satu: Mustafa lähtee kävelylle - matka Syyriasta -video.

- Miksi Mustafa pakeni?
- Mistä Mustafa joutui luopumaan?
- Mihin Mustafa päätyi?
- Miten lapsen oikeudet toteutuvat Mustafan kohdalla?

Kuvitelkaa sadulle onnellinen loppu. Piirtäkää, millaista on Syyrian sotaa paenneen Mustafan elämä vuoden kuluttua. 

Miettikää
- Kuka tai mikä auttoi Mustafan tilanteen parantamisessa?
- Missä ja kenen kanssa Mustafa asuu?
- Mitä Mustafa tekee päivisin?
- Mistä Mustafa haaveilee?
- Miten lapsen oikeudet toteutuvat Mustafan kohdalla?

Esitelkää vuorotellen oma näkemyksenne, millaista Mustafan elämä on vuoden kuluttua videosta.

5-6. luokka

Mustafan elämä Saksassa vuosi Syyriasta pakenemisen jälkeen. 

- Missä ja kenen kanssa Mustafa asuu?
- Mitä Mustafa kertoo uuden kotimaan asukkaista ja miten hän toivoisi heidän suhtautuvan pakolaisin ja maahansa?

- Suomalaiset ovat monen näköisiä, monen värisiä ja puhuvat montaa kieltä. Monet suomalaiset ovat kyllästyneitä, että heiltä kysytään, mistä he ovat kotoisin, vain siksi, että heidän ihonsa on erivärinen kuin kysyjällä.

- Pakolaislapset ovat paenneet kotimaastaan sotaa ja terrorismia. Joillain
ihmisillä voi olla vahvoja ennakkoluuloja toisia ihmisiä kohtaan esimerkiksi silloin, kun toisen ihmisen ihonväri tai uskonto poikkeaa hänen omastaan. Videon perusteella voimme aavistella, että Mustafa on törmännyt elämässään virheelliseen ennakkoluuloon siitä, että islaminuskoiset ihmiset ovat terroristeja. Tällaisten ihmisiä leimaavien ajatusten levittäminen on väärin ja vahingollista. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys ovat jokaisen ihmisen oikeuksia. Lisäksi on laitonta ja kunnianloukkaus syyttää syytöntä terroristiksi.

Lopuksi: 

Tarina oli totta. Vuosi videon tapahtumien jälkeen Mustafa asui Saksassa ja kertoi olevansa onnellinen.

Maailmassa tehdään paljon töitä rauhan saavuttamiseksi ja pakolaisten auttamiseksi.

Maailman maat ovat sitoutuneet lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, pakolaislapsen oikeuksien toteutumisesta tulee huolehtia ja lapsella on oikeus muun muassa lähtökohtaisesti elää vanhempiensa kanssa. Valtioilla on velvollisuus tarjota suojelua sitä tarvitseville ihmisille.