Joulu

Punanuttu, valkoparta – tällaisena joulupukki on kuvattu vuosien varrella - Yle Triplet

Joulupukki, Piippu-Jussi vai jouluhalko? – Katso Euroopan kartalta, kuka lahjat tuo | Yle

Mistä joululahja jokaiselle? - Yle Triplet

Mitä aineettomia joululahjoja voisit antaa perheenjäsenillesi?
Miten voi muistaa yksinäistä naapuria jouluna?

Haudoilla käynti ja joulurauhan julistus ovat suomalaisten tärkeimmät jouluperinteet - Yle Triplet

Keksi uusi joulu- tai talviperinne. Mitä perinteessä tehdään? Keitä siihen osallistuu? Miten perinne liittyy talveen tai jouluun?
Miten viettäisit joulua, jos voisit valita vanhoista ja uusista perrinteistä?

Suomalainen joulu

"Joulun tärkein asia minulle"


    1. Kirjoita paperille kolme asiaa, jotka tekevät joulusta sinulle merkityksellisen (esim. yhdessäolo, ruoka, lahjat, lepo, musiikki).

    2. Valitse niistä yksi, jonka koet kaikkein tärkeimmäksi.

    3. Kirjoita lyhyt perustelu: Miksi juuri tämä asia on tärkeä?
      Piirrä symboli, joka kuvaa valitsemaasi tärkeintä asiaa.


  • Mikä tekee joulusta erityisen?

  • Mitä joulussa voi oppia ihmisyydestä ja toisten huomioimisesta?

  • Jos joulusta poistettaisiin lahjat, mitä jäisi jäljelle?

  • Mikä voisi olla joulun tärkein viesti kaikille ihmisille, riippumatta siitä viettävätkö he joulua vai eivät?


Keskustellaan omista joulunviettotavoista.

Joulu on täynnä perinteitä – ikivanhoja tai uusia itse tehtyjä. Perinteiseen jouluun liittyviä asioita ovat esimerkiksi joulukortit, joulukuusi ja -kukat, kynttilät sekä joulukalenteri. Maittavimmat perinteet löytyvät tietenkin joulupöydän herkuista. Mitä olisikaan joulu ilman joululahjoja – vai harrastavatko sittenkään kaikki joululahjojen antamista?

Joulunvieton historiaa

Joulun viettoon liittyviä tapoja löytyy niinkin kaukaa menneisyydestä kuin muinaisten roomalaisten saturnaalia-juhlasta. Myös pohjoisemmassa Euroopassa germaanit ja skandinaavit viettivät jo hyvin kauan sitten keskitalven juhlaa. Silloin ei vielä tunnettu tarinaa Jeesuksesta, jonka syntymän kristityt sijoittivat keskitalven juhlaan. Saturnaalia-juhlassa roomalaiset orjat saivat olla yhden päivän ajan tasa-arvoisia herrojensa kanssa. Juhlan aikana pukeuduttiin hullunkurisiin vaatteisiin, ja orjat saivat jopa pilailla isäntiensä kustannuksella. Isännät palvelivat orjiaan ja tarjoilivat näille kaikenlaisia herkkuja. Lahjojakin annettiin, erityisesti lapsille. Ne olivat usein kynttilöitä, savinukkeja ja makeisia.

Pohjoisessa vietettiin vuoden pimeimpänä aikana keskitalven juhlaa. Joulu liittyi siis talvipäivän seisaukseen, siihen hetkeen, jolloin päivät alkavat taas muuttua valoisammiksi. Juhlan nimiä olivat yule, jul, jol, geol tai geohol, ja silloin vanha vuosi loppui ja uusi alkoi. Hedelmällisyyden ja kasvun jumalattarelle uhrattiin porsas, jotta tulevana vuonna sato olisi runsas. Noina aikoina ajateltiin, että pahat henget liikkuvat pimeinä aikoina. Myös kuolleiden ihmisten henkien uskottiin tulevaan kotitaloihin kummittelemaan. Näitä henkiä lepyteltiin kattamalla heille joulupöytä yöksi.

Kristillinen joulu muotoutui monien vaiheiden kautta. Kirkko halusi poistaa oppiriitoja ja erimielisyyksiä sekä häivyttää vanhoihin jumaliin uskomisen. Niinpä Rooman paavi päätti vuonna 354 siirtää Kristuksen syntymäpäivän (joka oikeasti oli ihan toisena aikana) joulukuun 25. päivään. Aikaisemmin oli ollut tapana juhlia Mitran, auringonjumalan (Sol invictus), syntymäpäivää. Tällä tavalla Kristusta alettiin juhlia Mitran syntymäpäivänä ja kaksi perinnettä, pakanallinen ja kirkollinen, sulautui yhteen.

keskustellaan myös perheiden vaihtoehtoisista joulunviettotavoista.

Joulukuusi

Joulun aikaan koteja koristellaan monin eri tavoin. On havuköynnöstä, kranssia, kynttilää ja sähköistä valosarjaa. Tunnetuin ja suosituin joulutunnelman luoja suomalaisissa kodeissa on joulukuusi.

Havupuita on muinaisina aikoina pidetty ikuisen elämän vertauskuvina muun muassa Egyptissä ja Kiinassa. Euroopassa pakanoiden keskuudessa puiden palvonta oli yleistä. Se jatkui kristinuskon valloitusten jälkeenkin, ja jouluna puun kunnioittamisen perinne sekoittuu uskonnollisiin perinteisiin.

Jo 1500-luvun Saksassa huoneita koristeltiin joulun aikaan vihrein kuusenoksin. Oksista tehtiin yhä suurempia kimppuja, kunnes kimput korvattiin kokonaisilla kuusilla tai kuusenlatvoilla. Kuusi oli usein koristeltu punaisin omenin. Myös kullattuja pähkinöitä ja leivonnaisia saatettiin käyttää. Myöhemmin keksittiin valmistaa erilaisia lasipalloja ja kulta- ja hopealamenauhoja.

Suomalaisiin koteihin joulukuusi saapui 1900-luvun alussa, ensin kaupunkeihin ja sitten maaseudulle. Metsäntuoksuinen kuusi kelpasi aluksi sellaisenaan, mutta vähän kerrassaan sitä alettiin koristella. Sata vuotta sitten kuusenkoristeina käytettiin omenia, leivonnaisia, konvehteja ja muita pikku herkkuja. Latvatähtikin oli. Myöhemmin koristeiksi tehtiin paperista leikeltyjä kuvia, paperinauhoja ja lippuja. Lippunauhat olivat suosittuja varsinkin suomen kielen aseman voimistuessa ja tietenkin Suomen itsenäistymisen aikaan. Perinteiset olkikoristeet yleistyivät 1900-luvun alussa. Olkea oli helposti saatavilla, ja sen käsittely oli tuttua. 1920- ja 1930-luvuilla varakkaimmissa perheissä oli jo ulkomailta tuotuja lasisia palloja koristeina. Sotavuosina koristeita, kuten paperipalloja ja karkkeja, tehtiin saatavilla olleista aineista. 1950-luvulla tulivat sähkökynttilät.

Kynttilät

Joulun suosituin valonlähde on kynttilä. Kynttilöitä käyttivät juhlavalaistuksena jo antiikin roomalaiset. Heidän käyttämänsä kynttilät oli valmistettu mehiläisvahasta. Melkein tuhat vuotta (1100-luvulta asti) käytössä olivat kastetut talikynttilät, joiden sydämenä oli pellavaa tai puuvillaa. Vasta 1870-luvulla tulivat steariini- ja parafiinikynttilät helposti valuvien talikynttilöiden tilalle. Kastamisen lisäksi kynttilöitä valmistettiin valamalla. Talonpoikaistaloissa kynttilä kuului vielä pari vuosisataa sitten ehdottomasti vain juhlaan, tavallisimmin jouluun, ja arkena valaistiin päreen avulla.

Lahjat

Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan, mutta nykyaikainen lahjatapa saavutti Skandinavian melko myöhään, vasta 1700-luvulla. Perhepiirissä lahjoja alettiin ensin antaa kartanoissa ja pappiloissa, ja niistä tapa levisi talonpoikaiskulttuuriin. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta 1900-luvun alussa lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista.

Kysymyksiä

Oppilaat keskustelevat lahjojen antamisesta. Ryhmässä pohditaan, mikä on tarpeeksi ja voiko lahjoja mahdollisesti saada liikaa. Lahjatoiveistakin voi puhua. Opettaja kertoo erilaisista lahjaperinteistä.

Joulupukki ja tontut

Nykyinen joulupukki on yhdistelmä monesta satuolennosta. Kristillisessä perinteessä pukin esikuvana oli Pyhä Nikolaus, merimiesten ja lasten suojelija. Saksan joulupukki on Weihnachtsmann ja Englannin Father Christmas. Myös amerikkalaisen valkopartaisen ja punalakkisen joulupukin Santa Clausin esikuvana oli Pyhä Nikolaus. Monissa maissa pukit tulevat taloihin yöllä savupiipun kautta ja jättävät lahjat takan reunalla roikkuviin sukkiin. 

Joulutonttujen alkuperästä on monta erilaista tarinaa. Yhdessä selityksessä joulumuori panee muutaman kävyn rautapataan ja lausuu taikasanat. Seuraavana päivänä padasta hyppää lauma tonttuja. Joulutontut voivat myös tulla vuoren uumenista tai syntyä lumihiutaleista tai revontulten ja pohjoistuulen kohtaamisesta tunturin kupeessa. Yksi selitys on se, että joulutontut ovatkin haltijatonttujen jälkeläisiä.

Kysymyksiä

Keskutellaan joulupukista: onko hän oikeasti olemassa ja asuuko hän Korvatunturilla? Ovatko tontut Joulupukin lapsia vai apureita?

 

Jouluruoat

Jouluna syötiin jo 1800-luvulla paremmin ja runsaammin kuin arkena. Vanhan perinteen mukaan jouluna pitää mässäillä mielin määrin, jotta seuraavan vuoden sadosta tulisi runsas.

Joulupäivän ruokia oli monenlaisia, mutta yleistä koko maassa oli lihan tarjoilu kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Lihana on ollut joko nautaa, lammasta tai sikaa.

Jouluateriaan kuuluu suomalaisissa kodeissa useimmiten joulukinkku. Kalkkuna on tullut suomalaiseen joulupöytään Yhdysvalloista.

Rosollin valmistuksessa käytetään punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua, omenaa, silliä, suolaa ja valkopippuria.

Viime vuosisadan alkupuolella maito oli talvella erityisherkku. Yksipuolisella ruokinnalla pidetyt lehmät eivät lypsäneet talvella. Siksi olut oli joulujuomana yleisin. Pohjoismaissa jouluoluen juonti on vanha perinne.

Hapattamista käytettiin kalan säilömisessä apuna. Nykyinen graavi lohi (gravad lax) - nimitys on muistona haudatusta hapanlohesta.

Lanttu- ja perunalaatikko olivat uusia tulokkaita 1800-luvun lopun pitopöydässä ja niitä käytettiin harvoin arkiruokana. Maksalaatikko on yksi Suomen vanhimmista ruoista.

Vaikka mässäily on perinteisesti jouluna ollut miltei velvollisuus, makeat jälkiruoat ovat tulleet tavallisen kansan pöytään melko myöhään.

Maitoon keitetty valkoinen riisipuuro oli ennen vanhaan todella suuri herkku. Nykyisin riisipuuroon piilotetaan manteli. Mantelin löytäjä saavuttaa onnea ja menestystä seuraavana vuonna.

Kysymyksiä

Mietitään yhdessä, mitä kaikkea kodeissa joulun aikaan syödään. Ideat kootaan ja luodaan katsaus perinteeseen. Onko joillakin kotona ihan omia jouluherkkuja, sellaisia, joita ei yleisesti jouluna syödä?

Joululaulut

Onko oppilailla omia suosikkijoululauluja?

Uusi vuosi

Vuoden vaihtumisen juhla on ollut kaikkien kansojen keskuudessa uhrijuhla, jotta jumalat antaisivat uutena vuotena entistä parempia satoja ja hyvää riistaonnea. Myös hyville ystäville on ollut tapana antaa vuoden vaihtumisen aikaan lahjoja. Näin tekivät myös muinaiset suomalaiset. Viettäessään vuoden kääntymisen juhlaa, he vaihtoivat keskenään uhrilahjoja ja hyvän vuodentulon toivotuksia. Tapa on siirtynyt sellaisenaan jouluun. 

Tekstit:https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotini

 

Joulun viesti tarinan tai runon muodossa

  • Kirjoita lyhyt tarina tai runo, jossa kerrot joulun tärkeimmästä viestistä ihmisille.

  • Tarina voi olla muutaman kappaleen mittainen, runo muutaman säkeen.

  • Voit käyttää hahmoja (lapsi, vanhus, eläin, kynttilä) tai abstrakteja asioita (rauha, ystävyys, toivo).