Valeuutiset
Tutkijat antoivat koehenkilöille 12 valeuutista ja 12 oikeaa uutista – piirtyi kuva ihmistyypistä, joka haksahtaa valheisiin ja propagandaan
Propagandaa ja valheita on ollut maailman sivu. Härskit valeuutisetkaan eivät ole mitenkään nykymaailmalle ainutlaatuinen ilmiö.
Valeuutisten mylly internetissä on kuitenkin kiihtynyt viime vuosina ja saavutti eräänlaisen lakipisteen Yhdysvaltain myrskyisten presidentinvaalien aikoihin. Suomessa MV-lehti kunnostautui keksittyjen roskajuttujen ja salaliittoteorioiden torvena.
Ihmiset tuntuvatkin olevan valmiita uskomaan mitä päättömimpiin juttuihin, kunhan ne sopivat omaan maailmankuvaan.
Tutkijat värväsivät 948 henkilöä vastaamaan ensin kyselyihin, joilla mitattiin heidän ajattelutaitojaan, maailmankuvan jäykkyyttä ja taipumusta uskonnolliseen fundamentalismiin.
Yksi tapa mitata ihmisen kykyä hillitä mututuntumaansa ja pysähtyä pohtimaan hieman syvemmin on niin sanottu kognitiivinen reflektiotesti. Siinä esitetään yksinkertaisia pulmia, joissa ensimmäisenä mieleen tuleva ja ilmeiseltä tuntuva vastaus on väärä.
Osallistujilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta kuutiometriä maata mahtuu kolme metriä syvään kuoppaan, joka on kolme metriä leveä ja kolme metriä pitkä.
Toinen klassinen esimerkki tällaisesta pulmasta on seuraava: maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Mikä on pallon hinta?
Tutkimuksessa havaittiin, että ne ihmiset, jotka ovat kaikkein varmimpia oman maailmankuvansa oikeellisuudesta ja toisaalta ajattelevat hätäisesti, uskovat hieman muita todennäköisemmin valeuutisiin.
Taipumus yliluonnollisiin uskomuksiin oli myös tilastollisesti yhteydessä haksahtamiseen. Jos henkilö vastasi tutkimuksessa esimerkiksi uskovansa siihen, että ihmiset voivat kommunikoida telepaattisesti keskenään, hän uskoi todennäköisemmin myös valeuutisia.
Tutkimuksesta voi poimia arkijärjelläkin käsitettävän opin: paras suoja väärää tietoa vastaan on kyky ajatella avaramielisesti ja analyyttisesti ja olla tarvittaessa valmis sisällyttämään maailmankuvaansa uutta tietoa. Sekä pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko tämä kuitenkaan pitää ihan paikkaansa.
Ai niin. Lopuksi oikeat vastaukset: Kuoppaan mahtuu 27 kuutiometriä maata. Pallon hinta on viisi senttiä.
Propagandaa ja valheita on ollut maailman sivu. Härskit valeuutisetkaan eivät ole mitenkään nykymaailmalle ainutlaatuinen ilmiö.
Valeuutisten mylly internetissä on kuitenkin kiihtynyt viime vuosina ja saavutti eräänlaisen lakipisteen Yhdysvaltain myrskyisten presidentinvaalien aikoihin. Suomessa MV-lehti kunnostautui keksittyjen roskajuttujen ja salaliittoteorioiden torvena.
Ihmiset tuntuvatkin olevan valmiita uskomaan mitä päättömimpiin juttuihin, kunhan ne sopivat omaan maailmankuvaan.
Tutkijat värväsivät 948 henkilöä vastaamaan ensin kyselyihin, joilla mitattiin heidän ajattelutaitojaan, maailmankuvan jäykkyyttä ja taipumusta uskonnolliseen fundamentalismiin.
Yksi tapa mitata ihmisen kykyä hillitä mututuntumaansa ja pysähtyä pohtimaan hieman syvemmin on niin sanottu kognitiivinen reflektiotesti. Siinä esitetään yksinkertaisia pulmia, joissa ensimmäisenä mieleen tuleva ja ilmeiseltä tuntuva vastaus on väärä.
Osallistujilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta kuutiometriä maata mahtuu kolme metriä syvään kuoppaan, joka on kolme metriä leveä ja kolme metriä pitkä.
Toinen klassinen esimerkki tällaisesta pulmasta on seuraava: maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Mikä on pallon hinta?
Tutkimuksessa havaittiin, että ne ihmiset, jotka ovat kaikkein varmimpia oman maailmankuvansa oikeellisuudesta ja toisaalta ajattelevat hätäisesti, uskovat hieman muita todennäköisemmin valeuutisiin.
Taipumus yliluonnollisiin uskomuksiin oli myös tilastollisesti yhteydessä haksahtamiseen. Jos henkilö vastasi tutkimuksessa esimerkiksi uskovansa siihen, että ihmiset voivat kommunikoida telepaattisesti keskenään, hän uskoi todennäköisemmin myös valeuutisia.
Tutkimuksesta voi poimia arkijärjelläkin käsitettävän opin: paras suoja väärää tietoa vastaan on kyky ajatella avaramielisesti ja analyyttisesti ja olla tarvittaessa valmis sisällyttämään maailmankuvaansa uutta tietoa. Sekä pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko tämä kuitenkaan pitää ihan paikkaansa.
Ai niin. Lopuksi oikeat vastaukset: Kuoppaan mahtuu 27 kuutiometriä maata. Pallon hinta on viisi senttiä.
Niko Kettunen. Helsingin Sanomat. 1.11.2018. (lyhennetty) Lähde: Särmä8