Scifitarina
AOhjasin veneeni varovasti veden alla vaanivien talojen lomasta kohti suippokärkistä tornia. Se oli aikoinaan ollut kirkon torni, mutta nyt vesi oli peittänyt kaupungin melkein kokonaan alleen.
BKun on vuosia katsellut aluksen ikkunasta tyhjää avaruutta, on uskomatonta ja ihanaa nähdä viimein sinisen, vihreän ja valkoisen sävyissä kimalteleva planeetta.
CHeräsin liian myöhään. Oma palvelija-androidini XT17 ei tavoistaan poiketen ollut herättänyt minua.