Maailma on kulttuurisesti tavattoman rikas.Lähde: Wikimedia Commons (Monisha Pushparaj, CC BY-SA 3.0)

Yhtenäiskulttuuri ja monikulttuurisuus

Suomessa on perinteisesti syöty suurelta osin samoja ruokia, katsottu samoja televisio-ohjelmia ja juhlittu juhannusta ja joulua perinteisellä tavalla. Suomalaista yhteiskuntaa on kuvattu yhtenäiskulttuuriksi, jossa ihmiset ovat jakaneet samat arvot ja elämäntavan. Suurin osa kansalaisista on kuulunut evankelisluterilaiseen kirkkoon, eikä maahanmuutto ole ollut erityisen vilkasta. Suomessa on siitä huolimatta vaikuttanut jo vuosisatojen ajan erilaisia vähemmistökulttuureita.

Viime vuosikymmeninä tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi globalisaatioksi kutsutun ilmiön myötä. Globalisaatiolla tarkoitetaan talouden vapauttamista, ylikansallista politiikkaa ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen lisääntymistä. Suomen kaltaiseen maantieteellisesti syrjäiseen maahan on myös tullut enemmän vaikutteita muualta, ja maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut.

Monikulttuurisuudella tarkoitetaan erilaisten kulttuuriperinteiden vastavuoroiseen kohtaamiseen ja oppimiseen perustuvaa rinnakkaiseloa, kulttuurista monimuotoisuutta samojen oikeuksien ja sääntöjen puitteissa. Joissakin maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, monikulttuurisuus on ollut läsnä niiden koko olemassaolon ajan. Pohjoismaat kuten Suomi ovat monikulttuuria yhteiskuntia. Monikulttuurisuus ilmenee monilla eri tavoilla. Pohjoismaissa on esimerkiksi monipuolinen ruokakulttuuri, jossa on vaikutteita eri maista. Esimerkiksi pizzeriat, kebab-paikat ja aasialaiset ravintolat ovat yleisiä. Myös eri maiden kulttuuria ja taiteita esitteleviä kulttuuritapahtumia, kuten elokuvafestivaaleja, musiikkifestivaaleja ja näyttelyitä, järjestetään paljon. Korkeakouluissa on kansainvälisiä koulutusohjelmia, jotka houkuttelevat opiskelijoita eri puolilta maailmaa. 

Monikulttuurisuus vaikuttaa uskontoihin

Maahanmuuton myötä väestö moninaistuu ja eri uskontojen näkyvyys ja vaikutus lisääntyy. Ennusteiden mukaan muslimeiden määrä viisinkertaistuu Suomessa vuoteen 2050 mennessä. Buddhalaisten määrä kolminkertaistuu. 

Maahanmuuttajien perustamat uskonnolliset yhteisöt ovat monessa Euroopan maassa, kuten myös Suomessa, hyvin aktiivisia perinteisiin uskonnollisiin yhteisöihin verrattuna. Maahanmuuton myötä myös uskontojen välinen yhteistyö on lisääntynyt. Maahanmuuttajien kotouttamisen kanssa työskentelevien mukaan uskonnolliset tavat yhdistävät ihmisiä, vaikka uskonto ei olisikaan sama. Tärkeintä on uskonnollisuus ja sen merkityksen ymmärtäminen arkielämässä, ei niinkään uskon opillinen sisältö.

Yksi monikulttuurisuuden lisääntymisen seuraus on synkretismi eli erilaisten uskonnollisten perinteiden, oppien ja tapojen yhdistely. Omalta tuntuva uskonnollisuus saattaa löytyä esimerkiksi yhdistämällä perinteiseen luterilaiseen kristinuskoon itämaisia elementtejä, esimerkkinä joogan harjoittaminen tai usko sielunvaellukseen.

Joogaajia New Yorkin Times Squarella Lähde: Jani Tiirikainen