perjantai 15.11.
1. Vastaa
2. Lue
Uskonnottomuus
Mikä on uskonnon rooli nykyajan kiireisen elämänrytmin keskellä?Lähde: Pixabay (CC0)
Maailmankatsomus voi olla uskonnoton
Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on ateisteja tai agnostikkoja. He eivät siis usko Jumalaan tai epäilevät Jumalan olemassaoloa ajatellen ettei asiaa voida todistaa puoleen eikä toiseen. Uskonnottomalle kysymys Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta ei välttämättä ole hänen elämänsa kannalta merkityksellinen. Iso osa suomalaisista rakentaa maailmankatsomuksensa jonkin muun kuin uskonnon perustalle, vaikka valtaosa (noin 68%) edelleen kuuluukin evankelisluterilaiseen kirkkoon. Vastaavaa maallistumiskehitystä on tapahtunut muissakin vauraissa länsimaissa. Maailmanlaajuisesti uskonnon merkitys ei kuitenkaan vaikuta olevan laskussa.
Uskonnottomuudella on länsimaissa pitkä historia. Jo joidenkin antiikin kreikkalaisten filosofien tiedetään hyljänneen jumalat ennen ajanlaskumme alkua. Yksi merkittävimistä uskonnottomista maailmankatsomuksista länsimaissa on sekulaari eli maallinen humanismi. Erityisen tärkeänä historiallisena vaiheena maallisen humanismin kehittymisessä voidaan pitää 1700-lukua, niin sanottua valistusaikaa, jolloin alettiin uskoa ihmisen kykyyn ratkaista kaikenlaisia ongelmia järkensä avulla. Humanismia voidaankin pitää uskona ihmisyyteen. Ihmisen ajatellaan kykenevän löytämään elämälleen tarkoituksen sekä ymmärtämään, mikä on oikein ja väärin rohkeasti itse ajattelemalla.
Uusateismi
"Lentävä spagettihirviö" (Flying spaghetti monster) on suosittu hahmo, jota on käytetty uskonnon ja luomisopin arvostelun havainnollistamiseen.Lähde: Wikimedia Commons (Niklas Jansson, PD)
Viime vuosikymmeninä julkisuudessa on esiintynyt niin sanotuiksi uusateisteiksi kutsuttuja ajattelijoita. Yksi tunnetuimpia on englantilainen evoluutiobiologi Richard Dawkins, jonka mukaan maailma olisi parempi paikka ilman uskontoja. Dawkinsin mukaan uskonnollisuus hidastaa ihmiskunnan kehitystä. Tieteellinen ajattelu sen sijaan vie asioita eteenpäin. Hän ajattelee uskonnollisten monien uskonnollisten oppien ja uskomusten, kuten esimerkiksi selibaattilupauksen, olevan haitallisia yksilöille ja yhteiskunnille. Uusateisteja kuvaakin negatiivinen asennoituminen uskontoon ilmiönä sekä ateismin levittämisen puolesta tehtävä työ. Moni ateisti kuitenkin suhtautuu uskontoon välinpitämättömästi tai voi jopa pitää niiden eettistä opetusta ja työtä tärkeänä.
Uskonnottomuus yksilön elämässä ja yhteiskunnassa
Monelle itsensä muuten uskonnottomaksi mieltävälle ihmisille erilaiset elämänkaareen liittyvät rituaalit, kuten rippikoulu ja häät saattavat olla tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon. Nuori voi kuitenkin valita rippikoulun sijasta aikuistumisrituaalikseen Prometheus-leirin ja naimisiinkin voi mennä maistraatissa. Lapsen nimeämisjuhlan tai uskonnottomien hautajaisten järjestämistä varten saa apua kansalaisjärjestöiltä, kuten esimerkiksi Pro-seremoniat ry:ltä.
Suomen uskonnonvapauslaki pyrkii turvaamaan myös uskonnottomien aseman. Vuonna 2003 voimaan astuneen lainsäädännön peruslähtökohtana on jo YK:n ihmisoikeusjulistuksessa esiintuleva periaate ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaudesta. Lain mukaan "uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen (Suomen perustuslaki 11§ Uskonnon ja omantunnon vapaus)".
Suomessa toimii Suomen humanistiliitto, joka on osa kansainvälistä humanistijärjestöä International Humanist and Ethical Unionia eli IHEU:ta. Humanistijärjestöjen toiminnan periaatteena on edistää erilaisten katsomusten välistä tasa-arvoa ja humanistista tapakulttuuria.
Vuonna 2003 Suomessa voimaan astuneen uskonnonvapauslain mukaan:
- Ihmisellä on oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
- Uskontokuntaa voi halutessaan vaihtaa tai sellaisen voi itse perustaa tietyin ehdoin.
- Uskonnolliset yhdyskunnat voivat itse päättää, voivatko niihin kuuluvat kuulua samaan aikaan myös muihin uskontokuntiin.
- 12-vuotiasta koskevia muutoksia uskontokuntiin kuulumisessa saa tehdä vain kirjallisella suostumuksella, 15-vuotias voi erota tai vaihtaa uskontokuntaa vanhempien suostumuksella, 18-vuotias voi täysi-ikäisenä päättää myös uskontoon liittyvistä asioistaan itsenäisesti.
- Sekä evankelisluterilaisella että ortodoksisella kirkolla on kansankirkon asema, mikä tarkoittaa tiettyjä etuoikeuksia muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin nähden, esimerkiksi verotusoikeus. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan nämä erioikeudet loukkaavat vakaumusten välistä tasa-arvoa. Voit tutustua vapaa-ajattelijoiden perusteluihin heidän ylläpitämillään internetsivuilla.