Oppilaan hyvinvoinnin edellytyksenä on yksilön huomioiminen koulutyössä. Yhdessä tekeminen, hyväntahtoisuuteen ja ystävällisyyteen ohjaaminen auttavat tavoitteen saavuttamista. Vuorovaikutus sekä monipuolinen työskentely edistävät kouluviihtyisyyttä. Työtapojen vaihtelu, luokkarajat ylittävä työskentely, projekti- ja tiimityöt sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ovat edistämässä toiminnallista oppimista. Koulussa noudatetaan yhdessä sovittuja järjestyssääntöjä ja turvalliseen arkeen liittyviä toimintamalleja.

Oppilas arvostaa ja hyödyntää oman maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä. Kouluyhteisö kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa tuoden esille monikulttuurisuuden rikkautena ja voimavarana. Oman ja toisen kulttuurin arvostaminen kasvaa tietoa jakamalla ja vuorovaikutusta lisäämällä. Eri kulttuurien kohtaaminen on luontevaa koulun arjessa sekä kulttuuritaustoiltaan erilaisiin henkilöihin ja yhteisöihin tutustumalla.

Kouluyhteisön avoin ja keskusteleva ilmapiiri mahdollistaa oppilaan osallisuuden ja toiminnan. Koulussa olevat rakenteet, kuten oppilaskunta, tukioppilaat ja välituntitoiminta tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet oppilaiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Kannustamme kaikkia oppilaita koulun arjen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten vanhempainyhdistyksen kanssa, edesauttaa demokraattisen toimintakulttuurin luomista.

Kouluyhteisön käytössä oleva ns. Vihreä lippu -ohjelma ilmentää jokapäiväisessä koulutyössä vastuullista suhtautumista ympäristöön. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea. Heitä ohjataan pitämään huolta yhteisistä tavaroista ja tiloista sekä lähiympäristöstä. Oppilaat osallistuvat säännöllisesti koulualueen ja sen ympäristön viihtyisyyden kohentamiseen, samalla kasvaa ymmärrys omien valintojen ja tekojen merkityksestä itselle, kouluyhteisölle sekä luonnolle. Koulussa toimitaan vastuullisesti korostamalla kierrätyksen merkitystä. Kaikessa toiminnassa pyritään siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Oppilaita ohjataan materiaalin monipuoliseen hyödyntämiseen ja syntyneiden jätteiden lajitteluun. Koulun aikuinen antaa hyvää mallia energian, veden ja materiaalin säästäjänä. Hankinnat tehdään vastuullisesti ja kestävän kulutuksen periaatteita noudattaen. Päivittäisessä koulutyössä korostetaan kestävän elämäntavan aineettomia tekijöitä, niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä. Oppilaita innostetaan ympäristöprojektien avulla konkreettisiin tekoihin, joilla jokainen voi itse vaikuttaa myönteisten muutosten ja kestävän tulevaisuuden puolesta.

Elimäen yhtenäiskoulun monikulttuurisuuden perustana ovat

Perustuslaki 6§:

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaki 8 §:

Syrjinnän kielto: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

sekä opetussuunnitelman perusteet.

Elimäen yhtenäiskoulu korostaa toiminnassaan kaikkien oppilaiden tasa-arvioista ja yhdenvertaista kohtelua. Kunnioitamme ihmisten erilaisuutta ja ihmisyyttä sekä toimimme oikeudenmukaisesti. Annamme tilaa erilaisuudelle ja toisen ihmisen kuuntelemiselle. Oppilaan tulee voida kokea, että säännöt ovat kaikille samat hänen taustastaan riippumatta. Koulun aikuiset ovat vastuullisia toimijoita, joihin oppilaiden tulee voida luottaa.

Kaikkeen kiusaamiseen, myös syrjintään ja rasismiin, puututaan välittömästi Kiva- koulu ohjelmassa olevalla toimintatavalla. Kiusaamisen ollessa kyseessä jokainen koulun aikuinen sitoutuu nollatoleranssiin. Ristiriitatilanteissa huoltajiin otetaan yhteyttä tarvittaessa tulkin välityksellä.

Kulttuurinen moninaisuus on osa koulun oppitunteja, toimintapäiviä, ruokailua ja juhlia. Ruokalassa monikulttuurisuus näkyy ruokatarjonnassa, kirkkokäyntien rinnalla järjestetään uskonnottomia tilaisuuksia, osa yhteisten juhlien ohjelmasta voi olla monikulttuurista ja kansainvälistä. Opetussuunnitelma määrittelee oppimisen tavoitteet ja sisällöt, joilla tavoitteisiin pyritään. Oppimisen ja opettamisen kulttuurin tulee koulussa olla ensi sijainen riippumatta siitä, millainen tausta oppilaalla on. Tarvittaessa oppilaan tulee saada tukiopetusta, erityisopetusta ja hänen oppimistaan tulee eriyttää. Opettajat toteuttavat opetussuunnitelman mukaista opetusta hyödyntäen suomalaisen kulttuurin lisäksi koulun monikulttuuristen oppilaiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Myös eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia vanhempia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti koulun toimintaan.