Äly saattaa olla ehtyvä luonnonvara. Koulutusta suosivat geenit nimittäin harvenevat hiljakseen väestössä, selvisi tuoreessa suuressa tutkimuksessa Islannissa.
Yksinkertainen selitys ilmiölle on se, että korkeasti koulutetut saavat vähemmän lapsia kuin muut. Siksi heidän kantamansa koulutusta suosivat geenit vähenevät kansakunnan geenivarannossa.
Tämän havaitsivat geenitutkimuksiin erikoistuneen yrityksen deCoden tutkijat.
He kertoivat tuloksistaan Pnas-tiedelehdessä.
Eri arvioiden mukaan 20–40 prosenttia ihmisten koulutuseroista selittyy perintötekijöillä. Koulutusgeenit liittyvät esimerkiksi älyllisiin kykyihin.
Niillä voi olla osuutta myös suunnitelmallisuuteen ja kykyyn lykätä välitöntä tarpeentyydytystä arvokkaamman tavoitteen vuoksi. Nekin ennustavat pitkää koulutusta.
Islantilaiset tutkijat tarkastelivat yli sadantuhannen ihmisen koulutustietoja, geenejä ja lapsilukua yli 65 vuoden ajalta.
Kävi ilmi, että tuona aikana koulutusgeenit vähenivät hitaasti mutta havaittavasti islantilaisten keskuudessa. Samat geenit olivat myös yhteydessä myöhäisempään lasten hankintaan ja pienempään lapsilukuun.
Kyse ei ole vain siitä, että pitkään kouluja käyneillä ei ole ollut aikaa hankkia lapsia.
Myös moni sellainen, joilla oli koulutusgeenit, ei syystä tai toisesta ollut hankkinut korkeampaa tutkintoa. Nämäkin saivat vähemmän jälkeläisiä.
”Jos olet geneettisesti taipuvainen hankkimaan paljon koulutusta, olet myös taipuvainen hankkimaan vähemmän lapsia”,
selitti tutkimusta johtanut professori
Kári Stefánsson The Guardian -lehdelle.
Tutkitut geenit edustavat vain pientä osuutta kaikista geeneistä, jotka voivat vaikuttaa opiskeluhaluihin. Yksin niiden vaikutus väestön koulutushalujen hiipumiseen jää vähäiseksi.
Toisin käy, kun otetaan lukuun kaikki muutkin, vielä tunnistamattomat koulutusgeenit. Niitä oletetaan olevan enemmän. Jos myös nämä geenit harvenevat samaa tahtia, vaikutus alkaa vähitellen näkyä.
Tutkijat laskevat, että silloin väestö menettäisi geenien mukana 0,3 pistettä keskimääräisestä älykkyysosamäärästään vuosikymmenessä.
Se ei vaikuta dramaattiselta heikennykseltä. Stefánsson ja kumppanit huomauttavat, että evoluutiossa vaikutukset syvenevät vuosisatojen aikana.
Islannissa saadut tulokset tuskin rajoittuvat sinne. Korkeamman koulutuksen on havaittu monissa maissa olevan yhteydessä pienempään lapsilukuun.
”On tiedetty pitkään, että koulutetut ihmiset saavat vähemmän ja myöhemmin lapsia. Myöhäisyys osittain selittää pienempää lapsimäärää”, kertoo tutkimusprofessori
Anna Rotkirch Väestöliitosta.
Helsingin yliopiston tutkija
Jessica Nisén ja hänen työtoverinsa osoittivat muutama vuosi sitten
kaksostutkimuksella, että koulutustasoa ja pienempää lapsilukua selittävät yhteiset perinnölliset tekijät.
”Koulutuksen vaikutus syntyvyyteen ei johdu välttämättä siitä, että ihminen on koulutuksessa pitkään vaan enemmänkin siitä, että tietyt ihmiset sekä hakeutuvat koulutukseen että saavat vähemmän lapsia”, Rotkirch selittää.
Myös synnynnäiset persoonallisuuden piirteet vaikuttavat.
”Ihmiset, jotka ovat avoimia uusille kokemuksille, myös kouluttautuvat pidemmälle, saavat vähemmän lapsia ja saattavat olla älykkäämpiä”, Rotkirch sanoo.
Havainto koulutusgeenien vähenemisestä näyttäisi olevan ristiriidassa niin sanotun Flynnin ilmiön kanssa.
Sen mukaan väestö muuttuu koko ajan keskimäärin välkymmäksi.
Uusiseelantilainen tutkija
James Flynn havaitsi ensimmäisenä, että monissa maissa älykkyystestien tulokset paranevat vuodesta toiseen. Kansakunnat muuttuivat fiksummiksi viime vuosisadalla.
Nousu on useimmissa maissa jatkunut viime vuosiin. Testattu älykkyys on kohonnut kolme pistettä vuosikymmenessä.
Flynnin ilmiö siis peittoaa 0,3 pisteen vauhdin, jolla älylliset kyvyt islantilaisten tutkijoiden mukaan heikentyvät koulutusgeenien harvenemisen takia.
Flynnin ilmiölle on löydetty useita selityksiä. Ravitsemus on parantunut, tautitaakka on pienentynyt ja koulutustaso on noussut.
Joissain maissa Flynnin ilmiö on kuitenkin osoittanut pysähtymisen tai jopa kääntymisen merkkejä. Näin on käynyt etenkin Pohjoismaissa.
Tanskassa varusmiehille tehdyn älykkyystestin tulokset nousivat tasaisesti kolmisen pistettä vuosikymmenessä vuoteen 1998 asti. Sen jälkeen tulokset ovat pudonneet puolitoista pistettä.
Sama käänne on nähty Suomessa. Oulun yliopiston dosentti
Edward Dutton ja Ulsterin yliopiston
Richard Lynn julkaisivat 2013 Intelligence-lehdessä tutkimuksen, jossa he totesivat varusmiesten älykkyystestien tulosten laskeneen.
Tutkimusta varjostaa kuitenkin tiedevilppiepäily. Oulun yliopisto selvittää, onko kaksikko plagioinut Jyväskylän yliopistossa aiheesta tehtyä gradua.
Kyseessä on
Salla Koivusen psykologian alan
gradu vuodelta 2007.
Siinä Koivunen tarkasteli varusmiesten peruskokeen pisteitä kuvio-, sana- ja numerotesteissä vuosina 1988–2001. Ne nousivat vuoteen 1997 asti, mutta kääntyivät sitten laskuun. Eniten putosivat pisteet sana- ja numerotesteissä.
Uudempaa tutkimusta ei ole tehty. Puolustusvoimien psykologin
Kai Nymanin mukaan vuonna 2009 huomattiin, että tulokset olivat yhä laskeneet loivasti sana- ja numerotesteissä vuodesta 2001. Kuviotestissä lasku oli pysähtynyt.
Flynnin ilmiön hiipumisen syyksi on arveltu muun muassa sitä, että on saavutettu jonkinlainen kylläisyyspiste. Terveyden ja ravitsemuksen paraneminen eivät enää lisää väestön älykkyyttä.
Varusmiesten tulosten heikkenemisen takana voivat olla muutokset vaikkapa lukutottumuksissa.
Jos lapset ja nuoret lukevat vähemmän, ainakin sanakokeiden pisteet luultavimmin kärsivät. Koulun opiskelutapojen ja vaatimusten muutokset voivat näkyä testeissä.
Suomen testitulosten laskun syy on loppujen lopuksi vielä selvittämättä, arvioi Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori
Roope Uusitalo.
Hänkin on käyttänyt varusmiestestejä tutkimuksissaan.
