Aineiston analysointivaiheessa etsitään vastauksia tutkimuskysymykseen ja testataan hypoteesin paikkansapitävyyttä. tutkimuksessa aineistoa analysoidaan matemaattisesti ja tilastollisesti laskemalla esim. keskiarvo ja -hajonta. Analysoinnissa voidaan käyttää myös korrelaatiota, indikaattoreita ja indeksejä. Tulokset havainnollistetaan esim. taulukkoina ja .

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa jäsennetään esim. erilaisten teemojen, luokitteluiden ja näkökulmien mukaan. Aineisto pyritään olennaisimpiin tutkimustuloksiin. Tuloksia perustellaan ja havainnollistetaan esim. suorilla lainauksilla tutkimusaineistosta esim. haastatteluista.

Tulosten tulkinta ja perustuvat omien tutkimustulosten lisäksi aikaisempiin samasta aihepiiristä tehtyihin tutkimuksiin. Niiden pohjalta tutkija yrittää ymmärtää ja selittää tulosten taustalla olevaa ilmiötä. Tutkimustuloksia verrataan aikaisempiin tutkimuksiin. Johtopäätöksissä esitetään, mitä tuloksista voi seurata ja mitä ne merkitsevät laajemmassa asiayhteydessä.

Tutkimustulokset raportoidaan julkaisussa. Ne voivat olla esim. lehtiä, kirjoja tai sähköisiä tiedeartikkeleita. Tutkimusraportti noudattaa tiettyä sovittua rakennetta. Huolellinen raportointi mahdollistaa mm. tutkimuksen ja sen, että tutkimusta voidaan tiedeyhteisössä. Parhaimmillaan raportoinnista voi seurata vilkas tieteellinen keskustelu.

TUTKIMUSRAPORTTI

Tutkimusraportin osat ovat:

1. : tutkimuksen tausta,menetelmät, tulokset ja pohdinta
2. : perustelut miksi tutkitaan, katsaus aikaisempiin tutkimuksiin ja tutkimuskysymyksen esittely
3. : tutkimusasetelman, aineistonhankinnan ja analyysimenetelmien kuvaus
4. : esittely tekstin, kaavioiden, taulukoiden ja numerotietojen avulla
5. : tulosten tulkintaja vertaaminen aikaisempiin tutkimuksiin, johtopäätökset
6. : tekstissä mainittujen tutkimusten tai muiden lähteiden tiedot