Vastaa KAHTEEN tehtävään.

1. Ihmisen pahuuden ja pahojen tekojen syitä on pohdittu vuosituhansien ajan.

Pohdi, miksi ihmiset tekevät pahoja tekoja.

2. Vertaa Epikuroksen ja Nietzschen näkemyksiä hyvästä elämästä omaan näkemykseesi. Hyödynnä vastauksessasi allaolevia tekstikatkelmia.

”Oikeudenmukainen elämä on häiriintymätön, mutta epäoikeudenmukainen on täynnä järkkymistä.
Mikään nautinto ei ole itsessään paha, mutta eräitä nautintoja tuottavat seikat tuovat mukanaan vaivoja, jotka ovat nautintoihin nähden moninkertaisia.
Mikään ei riitä sille, jolle riittävä on liian vähän.”

Lähde: Diogenes Laertius. Merkittävien filosofien elämät ja opit. (Sitaatti Epikurokselta) Käännös: Marke Ahonen (2003).

”Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa.”
”Mitä korkeammalle nousemme, sitä pienemmiltä näytämme niistä, jotka eivät osaa lentää.”
”Pidän elämää kasvavuuden, itsesäilytyksen, voimankokoamisen, vallan vaistona: missä tahtoa valtaan puuttuu, siellä alkaa alentuminen.”

Lähteet: Friedrich Nietzsche. Epäjumalten hämärä. Julkaistu: 1889. Käännös: Markku Saarinen (1969); Friedrich Nietzsche. Aamurusko. Julkaistu: 1881. Käännös: Risto Korkea-aho (2017); Friedrich Nietzsche. Antikristus. Julkaistu: 1895. Käännös: Aarni Kouta (1991).

3.
a) Erittele, mitä Jean-Paul Sartre väittää ihmisluonnosta allaolevassa tekstikatkelmassa ja miten hän perustelee väitteensä. b) Pohdi, mikä eksistentialismin mukaan tekee ihmiselämän merkitykselliseksi. 

Tekstikatkelma: Jean-Paul Sartre, Eksistentialismikin on humanismia

Edustamani ateistinen eksistentialismi on selväpiirteisempää. Sen mukaan, vaikkei Jumalaa olekaan olemassa, on kuitenkin yksi olento, jonka olemassaolo on ennen olemusta, olento, joka on olemassa jo ennen kuin sitä käsittein voidaan määritellä. Tämä olento on ihminen. – – Entä mitä sitten tässä yhteydessä tarkoitetaan kun sanotaan että olemassaolo on ennen olemusta? Se merkitsee että ihminen on olemassa ensin, – – ilmaantuu maailmaan ja määrittelee itsensä vasta kaiken tämän jälkeen. Se ettei ihminen sellaisena kuin eksistentialisti hänet käsittää, ole määriteltävissä, johtuu siitä ettei hän aluksi ole mitään. Oleminen alkaa vasta myöhemmin ja hänestä tulee se mitä hän itsestään tekee. Ei ole myöskään ihmisluontoa, koska ei ole Jumalaa, joka sen mielessään loisi. Ihminen on, ei ainoastaan sellainen miksi hän itsensä käsittää, vaan myös sitä mitä tahtoo olla, sellainen minä hän itseään pitää ollessaan olemassa, sitten kun olemassaoloa kohti syöksyvä laine saavuttaa rannan: ihminen on vain sitä, mitä hän itsestään tekee. Tämä on eksistentialismin ensimmäinen periaate.
Lähde: Jean-Paul Sartre. Eksistentialismikin on humanismia. Esseitä I. Julkaistu: 1946. Käännös: Aarne T. K. Lahtinen (1965)

4. Homo sapiens 

Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari hahmottelee teoksessaan Sapiens (2011) ihmisen historiaa alkaen Afrikan savanneilta 70 000 vuotta sitten. Hänen teoksensa päättävät jälkisanat, jotka on otsikoitu ”Eläin, josta tuli jumala”

a) Erittele, miten Harari oheisessa tekstikatkelmassa hahmottaa ihmisen suhteen eläimiin ja ympäristöön.  b) Ota kantaa, onko Harari oikeassa väittäessään, että ihmiskunta ei ole saanut aikaan juuri mitään, mistä voimme olla ylpeitä.

 

Jälkisanat: Eläin, josta tuli jumala

Seitsemänkymmentätuhatta vuotta sitten Homo sapiens oli vähäpätöinen eläin, joka vain puuhaili omiaan yhdessä Afrikan kolkassa. Seuraavien vuosituhansien aikana se teki itsestään koko planeetan herran ja ekosysteemin kauhun. Nykyisin sapiensista on tulossa jumala ja se on hankkimassa itselleen paitsi ikuisen nuoruuden myös jumalallisen kyvyn luoda ja tuhota.

Sapiensin valtakausi maapallolla ei tähän mennessä valitettavasti kuitenkaan ole tuottanut juuri mitään, mistä voisimme olla ylpeitä. Olemme ottaneet hallintaan ympäristömme, kasvattaneet elintarvikkeiden tuotantoa, rakentaneet kaupunkeja, perustaneet imperiumeja ja luoneet laajoja kauppaverkostoja. Mutta olemmeko vähentäneet kärsimyksen määrää maailmassa? Ihmisen mahdissa kerran toisensa jälkeen tapahtuneet suuret lisäykset eivät välttämättä ole lisänneet yksittäisten ihmisten hyvinvointia mutta ovat yleensä aiheuttaneet suurta kärsimystä muille eläimille.

Ihmiskunnan tilassa on muutamien viime vuosikymmenten aikana lopultakin tapahtunut todellista edistystä, kun nälänhädät, kulkutaudit ja sodat ovat vähentyneet. Muiden eläinten tila kuitenkin huononee yhä nopeammin, ja ihmiskunnankin tilan koheneminen on niin uusi ja epävakaa asia, ettei sitä voida pitää varmana.

Huolimatta kaikista niistä hämmästyttävistä asioista, joihin ihmiset kykenevät, olemme lisäksi edelleen epävarmoja päämääristämme ja tunnumme olevan yhtä tyytymättömiä kuin aina ennenkin. Olemme edenneet kanooteista kaleereihin, höyrylaivoihin ja avaruussukkuloihin – mutta kukaan ei tiedä, minne olemme menossa. Olemme mahtavampia kuin koskaan aikaisemmin, mutta meillä on varsin hämärä käsitys siitä, mitä tuolla mahdilla voisi tehdä. Valitettavasti ihmiset tuntuvat myös olevan vastuuttomampia kuin koskaan. Olemme kohottaneet itsemme jumaliksi, joilla on seuranaan vain fysiikan lait, emmekä siten ole tilivelvollisia kenellekään. Tuotamme tuhoa muille eläimille ja ympäröivälle ekosysteemille tavoitellessamme omaa mukavuuttamme ja huviamme, emmekä saavuta koskaan tyydytystä.

Onko mitään vaarallisempaa kuin tyytymättömät ja vastuuttomat jumalat, jotka eivät tiedä, mitä haluavat?

Lähde: Yuval Noah Harari. Sapiens: Ihmisen lyhyt historia. Julkaistu: 2011. Käännös: Jaana Iso-Markku, 2016.