Helsingin yliopiston akatemiahanke Uskonto, politiikka ja legitimaatio julkaisi vuonna 2023 tutkimusraportin (pdf), joka perustui laajaan suomenkieliseen kyselytutkimukseen. Raportin mukaan 

• kristityiksi identifioitui vastaajista 57,3 prosenttia, henkisiksi 16,3 prosenttia ja uskonnottomiin lukeutui 10,8 prosenttia. Noin joka viides ei osannut sanoa, mihin annetuista vaihtoehdoista identifioituu.
• Jeesuksen neitseelliseen syntymään uskoi ehdottomasti 11,3 prosenttia ja todennäköisesti 19,4 prosenttia vastaajista. Vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjissä oli eniten tätä vahvasti epäileviä ihmisiä. Kristillisdemokraattien kannattajat uskoivat Jeesuksen neitseelliseen syntymään jopa ehdottomammin kuin jumalan olemassaoloon.
• Jumalan olemassaoloon uskoi ehdottomasti 13,8 prosenttia, todennäköisesti 19,4 prosenttia ja ehdotonta ei-kantaa edusti otoksesta 20,4 prosenttia.
• noin puolet vastaajista piti tärkeänä vaalia kristillisiä arvoja. 87 prosenttia kannatti aborttioikeutta, ja sukupuolineutraalia avioliittoa vastusti 20,8 prosenttia vastaajista.
• lähes puolet suomalaisista vastusti ehdottomasti ajatusta siitä, että Suomi tulisi julistaa kristilliseksi kansakunnaksi.
• kristityiksi identifioitui 96,2 prosenttia kristillisdemokraattien äänestäjistä ja 87,5 prosenttia keskustan kannattajista, vihreistä taas 37,8 prosenttia ja vasemmistoliitosta 29,6 prosenttia. Kristillisdemokraateista noin puolet kertoi olevansa luterilaisia ja noin puolet jotain muuta (oletettavasti esimerkiksi helluntaikirkon jäseniä).
• 96,3 prosenttia kristillisdemokraateista ja keskustapuolueen kannattajista noin puolet uskoi Jumalaan joko ehdottomasti tai todennäköisesti.
• SDP:n, vihreiden ja erityisesti vasemmistoliiton kannattajissa oli muihin puolueisiin verrattuna paljon ihmisiä, jotka identifioituivat henkisiksi, eivät uskonnollisiksi.

Pohdi muutaman valitsemasi tilastotiedon avulla, mitä se kertoo yksilön opillisten käsitysten ja arvojen välisestä yhteydestä tai suomalaisten suhteesta kristilliseen oppiin.