Päälauseen sanajärjestys
Teoriaa
Päälauseen sanajärjestys
Ruotsin kielessä päälauseen sanajärjestys on tarkkaan määrätty, kun taas suomen kielessä sanajärjestys on hyvin vapaa.
| Josefina går på gym. | Josefina käy kuntosalilla. |
| På lördagarna tränar hon två timmar. | Lauantaisin hän harjoittelee kaksi tuntia. |
| På gymmet kan hon träffa sina kompisar. |
Kuntosalilla hän voi tavata kavereitaan. |
| Gruppträning gillar Josefina mest. | Ryhmäliikunnasta Josefina pitää eniten. |
| När hon har tränat, äter hon på ett kafé nära gymmet. |
Kun hän on harjoitellut, hän syö kahvilassa kuntosalin lähellä. |
➤ Kieltosana inte ja muut liikkuvat määreet (ks. alla oleva lista) ovat päälauseessa aina subjektin ja predikaatin jälkeen.
| Josefina går inte på gym på sommaren. | Josefina ei käy kuntosalilla kesällä. |
| På sommaren joggar hon ofta ute i naturen. |
Kesällä hän lenkkeilee usein ulkona luonnossa. |
| Josefina har alltid varit sportig. | Josefina on aina ollut urheilullinen. |
Tavallisia liikkuvia määreitä
Kieltosanoja
| ei | inte |
| ei koskaan | aldrig |
Ajanilmauksia
| aina | alltid |
| harvoin | sällan |
| heti | genast |
| jo | redan |
| joskus | ibland |
| kauan | länge |
| nyt | nu |
| tavallisesti | vanligen |
| usein | ofta |
| vielä | ännu |
| vihdoin, lopulta | äntligen |
Muita määreitä
| ehkä | kanske |
| kuitenkin | ändå |
| mielellään | gärna |
| myös | också |
| oikeastaan | egentligen |
| siis | alltså |
| todellakin | faktiskt, verkligen |
| vain | bara |
| valitettavasti | tyvärr |
| varmasti | säkert |
Päälauseen sanajärjestys
SUORA
Päälauseessa taipunut verbi eli predikaatti on 2. lauseenjäsenenä.
Subjekti ja predikaatti ovat aina vierekkäin.
Jag äter godis. Syön karkkia.
Inte ja muut liikkuvat määreet tulevat subjektin ja predikaatin jälkeen.
Jag gillar inte saltlakrits. En pidä salmiakista.
Ralf har inte läst läxorna bra hemma i går.
S P L (P) O T P A
(subjekti - predikaatti - liikkuva määre - objekti - tapa - paikka - aika)
EPÄSUORA = KÄÄNTEINEN
Predikaatin edellä voi olla esim. subjekti, objekti, ajanmääre tai paikanmääre.
Lösgodis gillar jag mest. Irtokarkeista pidän eniten.
I dag köper jag en påse saltlakrits. Tänään ostan pussin salmiakkia.
Predikaatin edellä voi olla myös kokonainen sivulause.
När jag pluggar till provet, Kun luen kokeeseen,
äter jag ofta godis. syön usein karkkia.
Inte ja muut liikkuvat määreet tulevat predikaatin ja subjektin jälkeen.
På bio äter jag ofta choklad. Elokuvissa syön usein suklaata.
M P S L (P) O T P A
(määre- predikaatti - subjekti - liikkuva määre - predikaatti - objekti - tapa - paikka - aika)
-
I morgon reser vi till Lappland. - > ajan määre
-
I Lappland kan jag se renar. -> paikan määre
-
Julgubben vill jag också träffa. -> objekti
-
Om jag träffar julgubben, är jag lycklig. -> sivulause
-
”Har du varit snäll”, frågar julgubben. -> suora esitys
-
Var bor julgubben? -> kysymyslause