Raadissa pohdittiin tänään eri lajien selviytymistä talvella lähimetsässä; talvella ei näy hyönteisiä, ei kuulu lintujen laulua ym. Tutkimme” lumen alla on elämää”/ yle.fi kuvasta mitä eläimiä / hyönteisiä elää talvella lumen alla ja että ne pystyvät kulkemaan onkaloita pitkin lumen päälle etsimään ruokaa. Moni ihmetteli voiko lumen alla hengittää, kun katsoimme miten metsähiiri, metsämyyrä siellä asuu heinäpesässään. Hyppyhäntäiset hakeutuvat suojasäällä lumen päälle hyppimään. Tämä herätti pohtimaan, että onko häntä hyppyhäntäisen hyppyväline? tutkitaan asiaa ryhmissä lisää.

Seuraavaksi tutkittiin / lajiteltiin talvella hereillä olevia lajeja lumen päällä asuviin: jänis, orava, punatulkku ja lumen alla asuviin: metsähiiri ja metsämyyrä.

Talviunta nukkuu karhu joka kasvattaa syömällä syksyllä itselleen rasvavaraston, jonka turvin se selviää talvesta, Lapsia kiinnosti tieto, että karhu mielellään valitsee talviunipesäksi suuren muurahaispesän kun muurahaiset siirtyvät talveksi maan alle. Seuraavaksi he miettivät kumpi herää keväällä ensin: karhu vai herättävätkö muurahaiset karhun?
Siili horrostaa ja koska ei pysty syömään itselleen niin suurta rasvavarastoa laihtuu talven aikana jopa puolet painostaan. ihmettelimme miten sammakot ja käärmeet vaipuvat vielä syvempään horrokseen eli kylmähorrokseen.
Sammakot pohjamudassa vieri vieressä ja käärmeet sikin sokin toisiinsa kietoutuneina kolossa. ”Miten ne purkautuvat kasasta keväällä, kuka ensin?” pohdiskelua.

Jakauduimme lopuksi kolmeen hereillä talvella olevien ryhmään. Etsien metsästä ruokaa lapioilla kaivaen lumen alta ja tutkien onko siellä vihreitä kasvia.
Jänis :heinät, lehtipuun kuori/ silmut, mustikan/puolukan varvut
Punatulkku: talventörröttäjien siemenet,
Orava: havupuiden siemenet kävyistä, sienet, siemenet. Hyvin lapset löysivät ruokaa mutta
kyllä eläimillä on kova työ löytää lumisesta metsästä lumen alta ruokaa, kun meilläkin oli raadin touhujen jälkeen kova nälkä kun suuntasimme takaisin päiväkotiin ja esikouluun.