Voi miten vuosi luonnossa kuluukaan nopeasti…
Tammikuu alkaa rakettien paukkeella. Niinpä mekin raatilaiset pompattiin raketteina uuteen vuoteen.
Eläimistä ainakin kettua ja jänistä voi talvella nähdä, ja oravaa.
Helmikuu on oikein mainio hiihto- ja laskettelukuu.
Silloinkin on liikkeellä pupuja ja kettuja, koska ne eivät palele paksujen turkkiensa alla ja niille löytyy luonnosta syötävää.
Maaliskuu oli meillä äsken ja silloin saimme tehtyä mainioita lumiukkoja.
Lumi alkaa hieman jo sulamaan, näkyy pajunkissoja ja maassa pälvipaikkoja.
Joku muuttolintukin on jo varmaan uskaltautunut palaamaan etelän lämmöstä.
Huhtikuussa niitä lintuja näkyykin jo paljon enemmin, on hanhia, töyhtöhyyppiä, kiuruja, västäräkkejä. se tarkoittaa sitä, että niillä pitää olla myös ruokaa.
eli silloin voi nähdä muurahaisia, perhosia ja kimalaisia. jotta niilläkin olisi ruokaa, nousee maasta esim. leskenlehtiä.
Toukokuussa juhlimme äitiä, poimimme kukista seuraavaksi esiin ponnahtaneita valkovuokkoja. Me kokeilimme kerätä niitä yhdellä jalalla seisten, kuten kurki.
Kesäkuussa vesi on ehtinyt lämmitä uimakelpoiseksi ja nautimme uimisesta ja kalastuksesta.
” Ongella, ongella, meren rannalla ongella. Ongella, ongella, rannalla ongella. Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa. nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa”
Sillä laululla saaliiksi saimme kaloja vasarahaista ahveneen.
Heinäkuussa nautitaan eväistä ulkona, kuten mekin. Luonnosta löytyy mansikoita ja mustikoita. Me nautimme porkkanoita, leipää ja mehua.
Elokuu on kesäkuukausi, eikä yleensä kylmä, mutta nyt raatiretkellä keli oli aika viileä. Jaana raatilainen laittoi liikettä nivelille ja metsäparkour oli mainio lämmittelyjumppa.
osa eläimistä on taas suunnittelemassa muuttomatkaa, metsä hiljenee linnunlaulusta.
Syyskuussa jo aika moni linnuista lähtee etelään. Voimme bongata taivaalla satoja lintuauroja. Mekin kokeilimme ”raatilaismuuttoauraa” ja hyvin sujui, auramuodostelma oli hyvin eläväinen.
Lokakuussa luonto on järjestänyt herkkupöydän ainakin karhuille, maasta nousee sieniä, puolukoita ja muita herkkuja.
Marraskuussa maa alkaa jäätymään, samoin vedet.
Isäkarhu ja koko muu perhe alkaa etsiä itselleen talviunipesää. Käärmeet ja siilit vaipuvat horrokseen, koska niidenkin ruoka-aitat menevät kiinni.
Joulukuussa on luonto rauhoittunut vuoden kierrosta, saatu uusi lumivaippa ja kerätään rauhassa voimia uuteen, alkavaan vuoteen. Ilvekset ja ketut turkkeineen pärjäävät talven pakkasissa, jäniksetkin löytävät ruokansa pajukoista ja puutarhoista.
Jotta luonto ja meidänkin ympäristömme voisi hyvin ja täällä olisi mukavaa olla, osallistuimme ”Miljoona roskapussia”- kampanjaan. Eskarilaiset kotimatkallaan keräsivät roskia kävelytien varrelta kaksi isoa muovikassillista. Purkka, joutuessaan luontoon hajoaa hitaasti ja jollei sitä kerää pois, siihen voi lintu tukehtua tai sen voi löytää tämän hetken lapsi ollessaan mummuraisen tai papparaisen ikäinen ”kiikkutuolivanhus”.