Vihreän lipun raati 14.5.2024
Luonnon monimuotoisuus -projektin viimeinen ympäristöraati oli 14.5.2024.
Luonnossa on ihanaa! Mutta mitä jos …
…roskat jäävät ympäristöön?
Raadin aluksi kuuntelimme YLE Areenasta haasteen kerätä roskia ja osallistua samalla Miljoona roskapussia kampanjaan. Ei muuta kuin hansat tai pihdit käteen ja töihin!
https://areena.yle.fi/1-70200841
Samalla kun keräsimme lähimetsästä kolme pussillista roskia, opimme Roskapolku rastien eläimiltä paljon tärkeää tietoa roskista ympäristöstämme.
• Uteliaat linnut nokkivat ruualta tuoksuvia roskia herkkupalojen toivossa, tällöin esim. roskapussi tai ruokapakkaus voi jäädä kiinni linnun nokkaan tai kaulaan.
• Muovi ei katoa luonnossa vaan hajoaa yhä pienemmiksi palasiksi. Pienen pieni vesikirppukin voi ruuan sijaan syödä kimaltavia muovinpaloja ja silloin suolisto voi mennä tukkoon.
• Luontoon jääneet siimat ja ongenkoukut tarttuvat uteliasiin lintuihin. Siima säilyy luonnossa jopa 600 vuotta.
• Miksi purkka on vaarallinen roska? Se tuoksuu ja maistuukin hyvälle, mutta ei hajoa eläimen vatsassa.
• Kertakäyttögrillin kuumentama sammal voi kyteä tunteja ja leimahtaa lopulta liekkeihin. Silloin jopa 10 vuotta kasvanut mätäs haihtuu savuna ilmaan.
• Eläimet voivat mennä tutkimaan luontoon heitettyä limsatölkkiä ja jäädä siihen jumiin. Alumiinitölkin maatuminen luonnossa kestää ainakin 80 vuotta.
• Rantojen yleisin roska on tupakantumppi. vedessä tumpeista liukenee myrkyllisiä aineita ja se saa kalat voimaa huonosti.
• Miksi lasi ei kuulu luontoon? Lasinsirut pysyvät terävinä kymmeniä vuosia ja eläimet satuttavat tassunsa niihin.
Lapset tiesivät jo ennestään todella paljon roskaamisen aiheuttamista haitoista ja oppivat varmati myös lisää. Luonto kiittää lapsia kun he keräsivät niin paljon roskia, lasinsiruja, tupakantumppeja, karkkipapereita, piparipakkauksia, juomatölkkejä ja -pulloja sekä monia monia muita. Iso kiitos ahkerat kerääjät.
Luonnossa on ihanaa! Mutta mitä jos …
…roskat jäävät ympäristöön?
Raadin aluksi kuuntelimme YLE Areenasta haasteen kerätä roskia ja osallistua samalla Miljoona roskapussia kampanjaan. Ei muuta kuin hansat tai pihdit käteen ja töihin!
https://areena.yle.fi/1-70200841
Samalla kun keräsimme lähimetsästä kolme pussillista roskia, opimme Roskapolku rastien eläimiltä paljon tärkeää tietoa roskista ympäristöstämme.
• Uteliaat linnut nokkivat ruualta tuoksuvia roskia herkkupalojen toivossa, tällöin esim. roskapussi tai ruokapakkaus voi jäädä kiinni linnun nokkaan tai kaulaan.
• Muovi ei katoa luonnossa vaan hajoaa yhä pienemmiksi palasiksi. Pienen pieni vesikirppukin voi ruuan sijaan syödä kimaltavia muovinpaloja ja silloin suolisto voi mennä tukkoon.
• Luontoon jääneet siimat ja ongenkoukut tarttuvat uteliasiin lintuihin. Siima säilyy luonnossa jopa 600 vuotta.
• Miksi purkka on vaarallinen roska? Se tuoksuu ja maistuukin hyvälle, mutta ei hajoa eläimen vatsassa.
• Kertakäyttögrillin kuumentama sammal voi kyteä tunteja ja leimahtaa lopulta liekkeihin. Silloin jopa 10 vuotta kasvanut mätäs haihtuu savuna ilmaan.
• Eläimet voivat mennä tutkimaan luontoon heitettyä limsatölkkiä ja jäädä siihen jumiin. Alumiinitölkin maatuminen luonnossa kestää ainakin 80 vuotta.
• Rantojen yleisin roska on tupakantumppi. vedessä tumpeista liukenee myrkyllisiä aineita ja se saa kalat voimaa huonosti.
• Miksi lasi ei kuulu luontoon? Lasinsirut pysyvät terävinä kymmeniä vuosia ja eläimet satuttavat tassunsa niihin.
Lapset tiesivät jo ennestään todella paljon roskaamisen aiheuttamista haitoista ja oppivat varmati myös lisää. Luonto kiittää lapsia kun he keräsivät niin paljon roskia, lasinsiruja, tupakantumppeja, karkkipapereita, piparipakkauksia, juomatölkkejä ja -pulloja sekä monia monia muita. Iso kiitos ahkerat kerääjät.
