Keskiviikkona 22.2. Mesikämmenet pääsivät jumppaamaan supersankareina avaruudessa. Lamppu loi oikeaa tunnelmaa ja galaksihenkinen musiikki antoi vauhtia radalla etenemiseen.

Avaruuteen oli kadonnut supervoima nimeltään "keskityminen". Lasten mielestä se tarkoitti samaa, kun rauhoittuminen. Mietittiin, että mitä se keskittyminen erilaisissa tilanteissa oikein tarkoittaa. Miksi se on välillä vaikeaa?

Sitten lähdettiin etsimään avaruudesta sitä keskittymisen taitoa. Etsimisreitillä oli jumppaliikekortteja, jotka näyttivät, kuinka edetään. Ensin hiivittiin, sitten juostiin polvia nostellen. Seuraavaksi tanssittiin penkillä ja sitten pyörittiin sitä pitkin. Se vaatikin tasapainotaitoa ja varovaisuutta!
Tämän jälkeen löytyi numeroituja tähtiä, joihin piti avaruusläiskällä osua numerojärjestyksessä. Yhdisteltiinpä lukuihin vielä oikeat nopan silmäluvutkin.

Seuraava kortti käynnisti meteoriittisateen. Aukkoihin piti osua! Sen jälkeen siirryttiin tömistellen pomppimaan äksänä ympyrää. Lopuksi vielä tarvitsi venytellä, tietysti. Olihan se keskittymistaidon etsiminen lihaksillekin rankkaa.

Lopuksi keskusteltiin, millaisilla keinoilla voisi keskittyä paremmin. Lapset olivat sitä mieltä, että ainakin laskemalla kymmeneen ja hengittämällä syvään. Kenties pientä keskittymisen supervoimaa siis löytyi. 🪄