Mesikämmenet suuntasivat ihan uuteen paikkaan metsäretkelle. Sinne liikuttiin tyylillä, joka oli napattu Vihreän liikunnan kellon Kesä-kohdasta: metsäjuoksu!

Ennen matkaan lähtöä keskusteltiin siitä, mikä eläin jaksaa juosta pisimpään? Vastaus oli yllättäen koira. Sitten hölkättiin parin sadan metrin matka metsäpolun alkuun, samalla sinnikkyydellä kuin koira. Sen jälkeen juostiin kuin nopein eläin, gebardi.

Perille kun päästiin, jatkettiin loikkaharjoituksilla. Mikä eläin loikkaa pisimmän loikan? Entä minkä verran hyppää hiiri, kissa, orava, tai susi?

Loikkatreenien jälkeen alettiin tutkia monelle aivan uutta metsäaluetta. Löydettiin ihan uudenlaista tekemistä: tiilien kasaamista, sekä linnoituksen rakentamista. Kummasteltiin metsään kuulumatonta esinettä; lasten mielestä se oli satelliitin osa. Oltiin sitä mieltä, että se olisi palautettava avaruusolennoille. Keskusteltiin siitä, että metsään ei saisi jättää romua mistään syystä, tai millään perustein, edes avaruusromua.

Juoksenneltiin takaisin päiväkodillekin. Huh, kunto kasvoi ja epätasaisessa maastossa hölkkäily kehitti myös tasapainoa. Uusiin luontoympäristöihin päästiin tutustumaan, myös sehän on aina jännää.