Alkuviikolla olemme valmistautuneet kevätjuhliin

🌸 askartelemalla kauniita, uniikkeja kukkia
🌸 hiomalla laulu- ja soittotaitojamme
🌸 puhumalla juhlatapahtumien kulusta

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sanna Tiittanen-Puonti teki myös viiskareiden kanssa kynätehtäviä. Eteviä tulevia eskareita ryhmästämme löytyy!

Keskiviikkona kevätjuhla-aika koitti. Sää oli kolea, mutta juhlatunnelma lämmin. Metsän aarteet -laulumme meni paremmin kuin hyvin 💚 Jäätelö maistui vielä kaiken hauskan jälkeen, vaikka ilma ei lämmin ollutkaan. Sade oli puolellamme ja malttoi odottaa juhlan loppua.

Torstaina pikkiriikkiset kukanalut pääsivät Mesikämmenten toimesta isompiin yksiöihin kasvamaan. Ne saavat vahvistua ja kesäkuussa muuttaa sitten pihallemme kasvuaan jatkamaan. 🌼

Perjantaina aurinkoinen lähimetsämme kutsui toukokuisen Vihreän lipun raadin läpi käymiseen.
Voiko lähimetsässä seikkailla?

Leia Leppäkertun ystävä Jonna-jänis oli sanonut, ettei lähiympäristössämme voi seikkailla. Leia oli kuitenkin sitä mieltä, että ei tarvitse kauaksi lähteä. Lähimetsässä voi kyllä seikkailla! Lähdettiin porukalla kokeilemaan.

Ensiksi lähdettiin mielikuvitusmatkalle synkkään metsään. Otettiin parit. Toinen laittoi pipon silmille ja silmät kiinni. Toinen ohjasi. Maasto oli paikoitellen epätasainen, kaverin ohjausta siis tarvittiin!

Saavuttiin isojen kivien luo. Tehtävänä oli hypätä kiveltä tuntemattomaan sanomalehden läpi. Se oli monen mielestä aika jännittävää!

Metsässä oli puiden välissä suuri hämähäkin verkko. Verkon läpi mentiin niin, että kiukkuinen Heikki Hämähäkki ei herää. Verkkoon oli viritelty helistimiä varoituskelloiksi. Onneksi päästiin huomaamatta läpi!

Sitten saavuttiin upottavan suon reunalle. Suon ylityksessä tarvittiin taas kaverin apua. Parilla oli kaksi lautan palasta. Takimmainen lautta siirrettiin aina etummaiseksi ja hypättiin parin kanssa sille. Kun tästä selvittiin, seurattiin maassa olevia nuolia ja löydettiin puiden alta istumasta Jonna-jänis. Hänelle Leia ja lapset kertoivat, että metsässä voi seikkailla. Jonna tahtoi, että sammalmättäällä istuen yhdessä laulettaisiin ”Sininen pallo” – laulua. Niin tehtiin. Jonna tarjosi meille palat banaania kiitokseksi. Keskusteltiin siitä, mikä se sininen pallo on ja katsottiin sen kuvaakin. Mietittiin yhdessä keinoja pitää rakkaasta maapallostamme huolta. Roskia kerättiin pussillinen - se oli helppo keino, joka heti keksittiin.

Mikä oli reissussa jännittävintä? Entä mikä kivointa? Mieleen oli jäänyt erityisesti kiveltä hyppy tuntemattomaan, hämähäkinverkko ja suon ylitys. Hyppy tuntemattomaan, sanomalehden päälle pelotti joitakin. Seikkailu voi olla välillä myös jännittävää, mutta silti aina mieltä avartavaa.

"Minä tykkään maapallosta" totesi eräs Mesikämmen lopuksi. Sydämeen onkin hyvä mahtua sininen pallomme. 💚



VIIKON LEIKIT

💚 Uno-peliä
💚 Kuormuritöitä pihalla
💚 Autoleikkejä
💚 Futishommia
💚 Kissaleikkejä
💚 Monenlaista liikkumista jumppasalissa
💚 Salaattibaari ulkona