Päiväkodin lähimetsästä löytyi keskiviikkona 29.3. talviuniltaan herääviä mäyriä! Pitkään nukkuneiden täytyi tietenkin venytellä huolellisesti: niin selkää, niskaa, reisiä, käsiä kuin vatsalihaksiakin.

Venyttelyn lomassa opittiin mäyrätietoutta: kuinka pitkiä käytäviä tämä nisäkäs maahan kaivelee? Millä se vuoraa pesänsä? Onko lierot sen herkkua? Monta pentua se saa ja milloin mäyräpennut saavat maitohampaansa? Edettiin myös hangessa mäyrätyylillä, jotka muuten muistuttaa siilin tyyliä liikkua. Siellä viiletimme melkein nenät lunta viistäen. Tuhistiin, muristiin, ähkittiin ja röhkittiin myös, niinkuin mäyrät tekevät.

Samalla kun huolsimme kehojamme, myös opimme noista talviunta nukkuvista metsän eläimistämme lisää.