Joulukalenterinamme on tänä vuonna kuva kalenteri sekä pieni yhteinen tekeminen aikuisen kanssa. Lapset saavat vuorollaan lisätä kuvan kalenteriin. Kalenterit käydään läpi pienryhmittäin ja jokaisessa ryhmässä on yksi pieni tonttunukke seuraamassa kalenterin kulkua. Kalenterin yhteydessä puuhailemme jotain mukavaa yhdessä.



Alla ensimmäinen kirje, joka oli jätetty joulukalenterin yhteyteen

JOULUKIRJE

Tervehdys teille Hovinpuiston väki!

Minun nimeni on tonttu tosipikkuinen. Onpa hauska nähdä teidät kaikki, minua jännitti aikalailla tulla tänne Hovinpuistoon tai oikeastaan meitä kolmea tonttutoverusta: tonttu tosipikkuista, tonttu pikkuruista ja tonttu pikkiriikkistä.

Asiani on nyt niin, että tarvitsemme teidän apuanne, seuraanne ja aikaanne. Nimittäin tämä syksy on tuntunut erityisen pitkältä ja me tontut olemme jo pitkään odottanut joulun alkavan. Sitten pääsemme syömään pipareita ja herkullisia jouluruokia, koristelemaan kuusen, sytyttelemään kynttilöitä ja ehkä myös availemaan lahjoja. Talommekin olemme jo useampaan kertaa siivonneet, samalla kun olemme kuunnelleet joululauluja ja juoneet glögiä.

Mutta tiedättekö mitä? Eilen, kun oli joulukuun ensimmäinen päivä ja käänsimme kalenterimme joulukuun puolelle… Niin kävimme ihmettelemään miksei siinä lue jouluaatto. Kaivoimme komean tonttukirjamme esille ja tutkimme milloin jouluaatto kuuluisi viettää. Ja siinä kerrottiin, että 24.12 on jouluaatto. Kyllä me kaikki kalpenimme, että jouluaattoon on vielä yli kolme viikkoa. Ja sehän tarkoittaa sitä, että odottaminen alkaa jälleen uudelleen. Silloin meitä alkoi kiukuttamaan, me haluamme viettää joulua nyt! Emme jaksa enää odottaa…

Jokainen pieni tonttu tuhisi ja mökötti omassa nurkassaan. Siinä partoihimme puhistessamme, rupesi kyllä vähän naurattamaan, eihän joulun ole sellaista aikaa, että naama väärinpäin toisille tuhistaan. Pohdimme, että mitä ihmettä keksimme, että odottamisen vaikeus helpottuisi ja joulu tulisi joutuisammin. Ja sitten minä muistin teidät, näimme teidät kerran retkellä, teillä oli sellaiset hienot heijastinliivit päällä. Ja välillä joku aikuinen huuteli perhosia. Tonttutoverini kyllä luuli, että kuka tuolla perhosi huutelee, kun ne ovat talvihorroksessa. Ajattelimme, että ehkä voisimme tulla teidän luoksenne joulua odottamaan, voisimme tehdä yhdessä jotain mukavaa ja aika kuluisi nopeammin. Sopisiko tällainen ehdotus? 

No hyvä, että käy. Jätin nimittäin jo valmiiksi tänne kuvan meidän kolmen tonttutoverin, tonttu tosipikkuisen, pikkuruisen, pikkiriikkisen taloista. Päivittäin saatte lisätä sinne yhden kuvan ja aina välillä me lähetämme teille kirjeen kertoaksemme kuulumisia. Meillä yhdessä nyt 15 päivää aikaa touhuilla, ennen kuin me tontut siirrymme koteihimme jälleen joulua valmistelemaan.

Tahtoisimme opettaa teille runon, jotta me tontut osaamme tulla esille kalenteria teidän kanssa katsomaan

Mistä tunnet pienen tontun?
Punaisesta lakistansa
Villaisesta paidastansa.
Siitä tunnet pienen tontun.

Mistä löydät pienen tontun.
Hovipuistosta huiskimasta
lapsen korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun.

Terveisin

Tonttu tosipikkuinen, tonttu pikkuruinen ja tonttu pikkiriikkinen

ps. lempilauluni on tuiki tuiki tähtönen, voitaisiinko laulaa se aina lopuksi