AHAA 2 JK = Ps214
Opettaja
Jarna Karhu
sähköposti: jarna.karhu@kotka.fi
puhelin: 040 120 8230
sähköposti: jarna.karhu@kotka.fi
puhelin: 040 120 8230
Kurssikoe ke 14.4. ja to 15.4.2021
KOKEEN SISÄLTÖ (kirjan sivut):
Kannattaa lukea myös harjoitukset!
- joka-pronomini s. 231 - 233.
- -ton/-tön-adjektiivi s. 233 - 235.
- essiivi (-na/-nä) ja translatiivi (-ksi) s. 236 - 237.
- passiivin preesens ja imperfekti s. 263 - 270.
- luonto s. 255 - 256.
Kannattaa lukea myös harjoitukset!
KOTITEHTÄVÄN TARKISTUS
OIKEAT VASTAUKSET (passiiviharjoitus, opettajan antama paperi):
Mitä kesällä tehdään/tehtiin?
1. uidaan/uitiin ja otetaan/otettiin
2. lähdetään/lähdettiin
3. pidetään/pidettiin
4. nautitaan/nautittiin
5. retkeillään/retkeiltiin
6. telttaillaan/telttailtiin ja pyöräillään/pyöräiltiin
7. grillataan/grillattiin
8. käydään/käytiin
9. matkustetaan/matkustettiin
10. lennetään/lennettiin
11. purjehditaan/purjehdittiin
12. kalastetaan/kalastettiin
13. pelataan/pelattiin
14. istutaan/istuttiin
Mitä talvella tehdään/tehtiin?
1. hiihdetään/hiihdettiin
2. luistellaan/luisteltiin
3. lasketellaan/lasketeltiin
4. lasketaan/laskettiin
5. pelataan/pelattiin
6. ollaan/oltiin
7. katsotaan/katsottiin
8. rakennetaan/rakennettiin
9. heitetään/heitettiin
10. tehdään/tehtiin
Mitä kesällä tehdään/tehtiin?
1. uidaan/uitiin ja otetaan/otettiin
2. lähdetään/lähdettiin
3. pidetään/pidettiin
4. nautitaan/nautittiin
5. retkeillään/retkeiltiin
6. telttaillaan/telttailtiin ja pyöräillään/pyöräiltiin
7. grillataan/grillattiin
8. käydään/käytiin
9. matkustetaan/matkustettiin
10. lennetään/lennettiin
11. purjehditaan/purjehdittiin
12. kalastetaan/kalastettiin
13. pelataan/pelattiin
14. istutaan/istuttiin
Mitä talvella tehdään/tehtiin?
1. hiihdetään/hiihdettiin
2. luistellaan/luisteltiin
3. lasketellaan/lasketeltiin
4. lasketaan/laskettiin
5. pelataan/pelattiin
6. ollaan/oltiin
7. katsotaan/katsottiin
8. rakennetaan/rakennettiin
9. heitetään/heitettiin
10. tehdään/tehtiin
11. ja 12. oppitunti ke 7.4. ja to 8.4.2021
PASSIIVI JA LUONTO
Puolet opiskelijoista kotona, puolet koulussa.
KOTITEHTÄVÄT:
1) Tee harj. 3 s. 266. Kirjoita me-lauseet vihkoon puhekielellä eli muuta persoonamuotoinen verbi (-mme) passiiviksi.
2) Tee harj. 8 b s. 270. Vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset vihkoon. Käytä passiivia.
3) Tee harj. 9 s. 271.
Jos on kysyttävää, soita tai tekstaa opettajalle. Puhelinnumero ylhäällä.
Puolet opiskelijoista kotona, puolet koulussa.
KOTITEHTÄVÄT:
1) Tee harj. 3 s. 266. Kirjoita me-lauseet vihkoon puhekielellä eli muuta persoonamuotoinen verbi (-mme) passiiviksi.
2) Tee harj. 8 b s. 270. Vastaa kysymyksiin. Kirjoita vastaukset vihkoon. Käytä passiivia.
3) Tee harj. 9 s. 271.
Jos on kysyttävää, soita tai tekstaa opettajalle. Puhelinnumero ylhäällä.
9. ja 10. oppitunti ke 31.3. ja to 1.4.2021
PASSIIVI JA LUONTO
Puolet opiskelijoista on koulussa, puolet kotona.
KOTITEHTÄVÄT:
1) Lue teksti Pyhä-Häklin kansallispuistossa s. 260 - 261.
- Vastaa kysymyksiin s. 261.
- Katso sanat sanakirjasta s. 261 - 262.
2) Opiskele Passiivi s. 263 - 265.
3) Opettaja antaa lisää tehtäviä, kun tulet kouluun.
Puolet opiskelijoista on koulussa, puolet kotona.
KOTITEHTÄVÄT:
1) Lue teksti Pyhä-Häklin kansallispuistossa s. 260 - 261.
- Vastaa kysymyksiin s. 261.
- Katso sanat sanakirjasta s. 261 - 262.
2) Opiskele Passiivi s. 263 - 265.
3) Opettaja antaa lisää tehtäviä, kun tulet kouluun.
8. oppitunti torstai 25.3.2021
KONJUNKTIOT, LUONTO JA PASSIIVI
1) Konjunktiot s. 249.
- Harj. 8 a ja b s. 250.
- Harj. 9 s. 250. KOTITEHTÄVÄ!
2) Opiskele Kotieläimet, Puut ja Maasto - sanat s. 256.
3) Matkalla Saarijärvellä -tekstin sanasto s. 259 -260.
perinteinen = traditionaalinen
seljetä (6) = "pilvet menee pois, sade loppuu"
pyytää (1)
- Juha pyysi Alia mökille > Juha sanoi Alille: Tule minun kanssa meidän mökille.
nauttia + MISTÄ?
kokko = iso nuotio
valvoa >< nukkua
= EI nukkua
laskea
a) 1 + 1 = 2
b) Aurinko ei laske = ei mene alas.
ennen vanhaan = kauan sitten, vanhaan aikaan
tuleva = se, mikä tulee/ on tulevaisuudessa.
puoliso = aviovaimo tai -mies
alasti = ilman vaatteita
tulevaisuudessa < tulevaisuus = aika, joka tulee
4) PASSIIVI
Mitä kurssilla tehdään?
Kurssilla tarkistetaan tehtäviä, opiskellaan uusia sanoja, luetaan, aloitetaan uusi kappale, kirjoitetaan, kuunnellaan, puhutaan, kysytään ja vastataan.
KÄYTTÖ:
1. Varsinainen passiivi.
- Ei sanota, kuka tekee.
- Ei subjektia.
- Joku ihminen tekee (jotkut ihmiset tekevät).
2. Ehdotus.
- Haluan, että teemme jotakin yhdessä (minä ja sinä/te).
3. Puhekielen me-persoona.
1) Konjunktiot s. 249.
- Harj. 8 a ja b s. 250.
- Harj. 9 s. 250. KOTITEHTÄVÄ!
2) Opiskele Kotieläimet, Puut ja Maasto - sanat s. 256.
3) Matkalla Saarijärvellä -tekstin sanasto s. 259 -260.
perinteinen = traditionaalinen
seljetä (6) = "pilvet menee pois, sade loppuu"
pyytää (1)
- Juha pyysi Alia mökille > Juha sanoi Alille: Tule minun kanssa meidän mökille.
nauttia + MISTÄ?
kokko = iso nuotio
valvoa >< nukkua
= EI nukkua
laskea
a) 1 + 1 = 2
b) Aurinko ei laske = ei mene alas.
ennen vanhaan = kauan sitten, vanhaan aikaan
tuleva = se, mikä tulee/ on tulevaisuudessa.
puoliso = aviovaimo tai -mies
alasti = ilman vaatteita
tulevaisuudessa < tulevaisuus = aika, joka tulee
4) PASSIIVI
Mitä kurssilla tehdään?
Kurssilla tarkistetaan tehtäviä, opiskellaan uusia sanoja, luetaan, aloitetaan uusi kappale, kirjoitetaan, kuunnellaan, puhutaan, kysytään ja vastataan.
KÄYTTÖ:
1. Varsinainen passiivi.
- Ei sanota, kuka tekee.
- Ei subjektia.
- Joku ihminen tekee (jotkut ihmiset tekevät).
2. Ehdotus.
- Haluan, että teemme jotakin yhdessä (minä ja sinä/te).
3. Puhekielen me-persoona.
7. oppitunti keskiviikko 23.3.2021
KONJUNKTIOT, LUONTO, PASSIIVI
1) KOTITEHTÄVÄ! Lue s. 249 Konjunktiot. Katso konjunktiot sanakirjasta ja lue esimerkit niin, että ymmärrät.
2) Opiskele s. 255 Villieläimet ja hyönteiset.
3) Lue s. 257 Viestittelyä. Vastaa kysymyksiin ja kirjoita, mitä sanat tarkoittavat s. 258.
1. Juhannus.
2. Mökille Saarijärvelle.
3. perjantaina aamulla kello 10.
4. 4 - 5 tuntia.
5. Sunnuntaina tai maanantaina.
viestittely < viestitellä (3) = lähettää/ kirjoittaa/ vaihtaa viestejä, keskustella viesteillä
hengailla (3) = viettää aikaa
kautta = läpi, poikki
4) Tee harj. 1 a s. 262.
lähteä 1 lähdetään
saada 2 saadaan
käydä 2 käydään
tulla 3 tullaan
nähdä 2 nähdään
> PASSIIVI
5) Tee harj. 1 b s. 263 eli etsi verbit tekstistä Matkalla Saarijärvelle s. 258 - 259.
uida 2 uidaan
saunoa 1 saunotaan
rentoutua 1 rentoudutaan
nauttia 1 nautitaan
polttaa 1 poltetaan
sytyttää 1 sytytetään
valvoa 1 valvotaan
6) Lue teksti Matkalla Saarijärvelle s. 258 - 259. Vastaa kysymyksiin s. 259 ja kirjoita, mitä sanat tarkoittavat s. 259 -260.
1. Keski-Suomessa.
2. Sataa vettä.
3. Mennään mökille ja veden äärelle. Uidaan, saunotaan, rentoudutaan ja nautitaan kesästä.
4. Haluttiin tietää tuleva puoliso.
1) KOTITEHTÄVÄ! Lue s. 249 Konjunktiot. Katso konjunktiot sanakirjasta ja lue esimerkit niin, että ymmärrät.
2) Opiskele s. 255 Villieläimet ja hyönteiset.
3) Lue s. 257 Viestittelyä. Vastaa kysymyksiin ja kirjoita, mitä sanat tarkoittavat s. 258.
1. Juhannus.
2. Mökille Saarijärvelle.
3. perjantaina aamulla kello 10.
4. 4 - 5 tuntia.
5. Sunnuntaina tai maanantaina.
viestittely < viestitellä (3) = lähettää/ kirjoittaa/ vaihtaa viestejä, keskustella viesteillä
hengailla (3) = viettää aikaa
kautta = läpi, poikki
4) Tee harj. 1 a s. 262.
lähteä 1 lähdetään
saada 2 saadaan
käydä 2 käydään
tulla 3 tullaan
nähdä 2 nähdään
> PASSIIVI
5) Tee harj. 1 b s. 263 eli etsi verbit tekstistä Matkalla Saarijärvelle s. 258 - 259.
uida 2 uidaan
saunoa 1 saunotaan
rentoutua 1 rentoudutaan
nauttia 1 nautitaan
polttaa 1 poltetaan
sytyttää 1 sytytetään
valvoa 1 valvotaan
6) Lue teksti Matkalla Saarijärvelle s. 258 - 259. Vastaa kysymyksiin s. 259 ja kirjoita, mitä sanat tarkoittavat s. 259 -260.
1. Keski-Suomessa.
2. Sataa vettä.
3. Mennään mökille ja veden äärelle. Uidaan, saunotaan, rentoudutaan ja nautitaan kesästä.
4. Haluttiin tietää tuleva puoliso.
6. oppitunti torstai 18.3.2021
ÄNG-ÄÄNNE, LOPPUKAHDENNUS, ESSIIVI JA TRANSLATIIVI SEKÄ MURRE
1) Äng-äänne s. 239. = nk tai ng
a = kirjain = se, mikä kirjoitetaan.
a = äänne = se, mikä sanotaan.
Perussääntö: 1 kirjain = 1 äänne
- Harj. 25 s. 240.
- Harj. 26 s. 240 - 241.
NK: NG
kenkä - kengät
sänky - sängyt
onki - onget
rengas - renkaat
kuningas - kuninkaat
kangas - kankaat
2) Loppukahdennus s. 238.
Kirjoitus > puhe
tule tänne! > tulet tänne!
hernekeitto > hernekkeitto
tervetuloa > tervettuloa
3) Translatiivi ajanilmauksissa s. 236.
Miksi ajankohdaksi?
Tämä kotitehtävä on huomiseksi.
Minun täytyy mennä kotiin viideksi.
Tilasin kampaajan kahdeksi.
Kuinka pitkäksi ajaksi?
Menemme lomalle Kreikkaan kahdeksi viikoksi.
Vuokrasimme asunnon puoleksi vuodeksi.
4) Essiivi ajanilmauksissa.
Milloin?
- viikonpäivät
* maanantaina, tiistaina, viikonloppuna, huomenna
- juhlapäivät
* juhannuksena, pääsiäisenä, jouluna, syntymäpäivänä, itsenäisyyspäivänä
* hääpäivänä
- vuosi
* vuonna 2021
- vuodenajat ja vuorokaudenajat + ensi, tämä, viime
* ensi syksynä, tänä keväänä, viime talvena (vrt. syksyllä, keväällä, talvella)
* ensi yönä, tänä aamuna, viime yönä (vrt. yöllä, aamulla, päivällä)
5) Murre (=dialekti) s. 242 - 243.
1) Äng-äänne s. 239. = nk tai ng
a = kirjain = se, mikä kirjoitetaan.
a = äänne = se, mikä sanotaan.
Perussääntö: 1 kirjain = 1 äänne
- Harj. 25 s. 240.
- Harj. 26 s. 240 - 241.
NK: NG
kenkä - kengät
sänky - sängyt
onki - onget
rengas - renkaat
kuningas - kuninkaat
kangas - kankaat
2) Loppukahdennus s. 238.
Kirjoitus > puhe
tule tänne! > tulet tänne!
hernekeitto > hernekkeitto
tervetuloa > tervettuloa
3) Translatiivi ajanilmauksissa s. 236.
Miksi ajankohdaksi?
Tämä kotitehtävä on huomiseksi.
Minun täytyy mennä kotiin viideksi.
Tilasin kampaajan kahdeksi.
Kuinka pitkäksi ajaksi?
Menemme lomalle Kreikkaan kahdeksi viikoksi.
Vuokrasimme asunnon puoleksi vuodeksi.
4) Essiivi ajanilmauksissa.
Milloin?
- viikonpäivät
* maanantaina, tiistaina, viikonloppuna, huomenna
- juhlapäivät
* juhannuksena, pääsiäisenä, jouluna, syntymäpäivänä, itsenäisyyspäivänä
* hääpäivänä
- vuosi
* vuonna 2021
- vuodenajat ja vuorokaudenajat + ensi, tämä, viime
* ensi syksynä, tänä keväänä, viime talvena (vrt. syksyllä, keväällä, talvella)
* ensi yönä, tänä aamuna, viime yönä (vrt. yöllä, aamulla, päivällä)
5) Murre (=dialekti) s. 242 - 243.
5. oppitunti keskiviikko 17.3.2021
TRANSLATIIVI JA ESSIIVI, ÄNG-ÄÄNNE
1) Harj. 20 ja 21 tarkistaminen.
2) Kirjoita lause. Verbejä, joiden kanssa tulee translatiivi.
ISOÄITI - TULLA - SAIRAS > Isoäiti tuli sairaaksi.
SÄÄ - MUUTTUA - KYLMÄ > Sää muuttui kylmäksi.
MINÄ - VAIHTAA - EUROT - DOLLARIT > Minä vaihdoin eurot dollareiksi.
LIIKENNEVALO - VAIHTUA - VIHREÄ > Liikennevalo vaihtui vihreäksi.
JYRKI - OPISKELLA - LÄÄKÄRI - HELSINKI > Jyrki opiskeli lääkäriksi Helsingissä.
ANTTI - VALMISTUA - SAIRAANHOITAJA - ENSI KEVÄT > Antti valmistuu sairaanhoitajaksi ensi keväänä.
SAMULI - PÄÄSTÄ - YLIOPPILAS - VIIME KEVÄT > Samuli pääsi ylioppilaaksi viime keväänä.
MIES - JOUTUA - VANKI > Mies joutui vangiksi.
ANNA - JÄÄDÄ - KOTIÄITI > Anna jäi kotiäidiksi.
MINÄ - JÄTTÄÄ - VIHANNEKSET - RAA'AT (RAAKA) > Minä jätin vihannekset raaoiksi.
MINÄ - SAADA - TEKSTI - VALMIS > Minä sain tekstin valmiiksi.
3) Kirjoita lause. Verbejä, joiden kanssa tulee essiivi. VAHVA KONSONANTTI
VILMA - TULLA - KOULU - ILOINEN > Vilma tuli kouluun iloisena.
MINÄ - ODOTTAA - PUHELU - HERMOSTUNUT > Minä odotin puhelua hermostuneena.
MINÄ - ISTUA - SOHVA - VÄSYNYT > Minä istuin sohvalla väsyneenä.
ISÄ - MAATA - SÄNKY - SAIRAS > Isä makasi sängyssä sairaana.
MAITO - SÄILYÄ - HYVÄ - JÄÄKAAPPI > Maito säilyy hyvänä jääkaapissa.
SÄÄ - PYSYÄ - KYLMÄ - KOKO VIIKKO > Sää pysyi kylmänä koko viikon.
K. VARIS - TOIMIA - OPETTAJA - KOTKAN AIKUISLUKIO > K. Varis toimii opettajana Kotkan aikuislukiossa.
HÄN - TYÖSKENNELLÄ - LÄÄKÄRI - TERVEYSKESKUS > Hän työskentelee lääkärinä terveyskeskuksessa.
4) ÄNG-ÄÄNNE. Harj. 24 s. 239.
1) Harj. 20 ja 21 tarkistaminen.
2) Kirjoita lause. Verbejä, joiden kanssa tulee translatiivi.
ISOÄITI - TULLA - SAIRAS > Isoäiti tuli sairaaksi.
SÄÄ - MUUTTUA - KYLMÄ > Sää muuttui kylmäksi.
MINÄ - VAIHTAA - EUROT - DOLLARIT > Minä vaihdoin eurot dollareiksi.
LIIKENNEVALO - VAIHTUA - VIHREÄ > Liikennevalo vaihtui vihreäksi.
JYRKI - OPISKELLA - LÄÄKÄRI - HELSINKI > Jyrki opiskeli lääkäriksi Helsingissä.
ANTTI - VALMISTUA - SAIRAANHOITAJA - ENSI KEVÄT > Antti valmistuu sairaanhoitajaksi ensi keväänä.
SAMULI - PÄÄSTÄ - YLIOPPILAS - VIIME KEVÄT > Samuli pääsi ylioppilaaksi viime keväänä.
MIES - JOUTUA - VANKI > Mies joutui vangiksi.
ANNA - JÄÄDÄ - KOTIÄITI > Anna jäi kotiäidiksi.
MINÄ - JÄTTÄÄ - VIHANNEKSET - RAA'AT (RAAKA) > Minä jätin vihannekset raaoiksi.
MINÄ - SAADA - TEKSTI - VALMIS > Minä sain tekstin valmiiksi.
3) Kirjoita lause. Verbejä, joiden kanssa tulee essiivi. VAHVA KONSONANTTI
VILMA - TULLA - KOULU - ILOINEN > Vilma tuli kouluun iloisena.
MINÄ - ODOTTAA - PUHELU - HERMOSTUNUT > Minä odotin puhelua hermostuneena.
MINÄ - ISTUA - SOHVA - VÄSYNYT > Minä istuin sohvalla väsyneenä.
ISÄ - MAATA - SÄNKY - SAIRAS > Isä makasi sängyssä sairaana.
MAITO - SÄILYÄ - HYVÄ - JÄÄKAAPPI > Maito säilyy hyvänä jääkaapissa.
SÄÄ - PYSYÄ - KYLMÄ - KOKO VIIKKO > Sää pysyi kylmänä koko viikon.
K. VARIS - TOIMIA - OPETTAJA - KOTKAN AIKUISLUKIO > K. Varis toimii opettajana Kotkan aikuislukiossa.
HÄN - TYÖSKENNELLÄ - LÄÄKÄRI - TERVEYSKESKUS > Hän työskentelee lääkärinä terveyskeskuksessa.
4) ÄNG-ÄÄNNE. Harj. 24 s. 239.
4. oppitunti torstai 11.3.2021
ESSIIVI JA TRANSLATIIVI
SIJAMUOTO:
taloa PARTITIIVI
talon GENETIIVI
talossa INESSIIVI (MISSÄ?)
talosta ELATIIVI (MISTÄ?)
taloon ILLATIIVI (MIHIN?)
talolla ADESSIIVI
talolta ABLATIIVI
talolle ALLATIIVI
taloksi TRANSLATIIVI
talona ESSIIVI
talot MONIKKO
1) Translatiivi ja essiivi s. 236.
Translatiivi: Pääte -ksi
- Kysymys: Miksi? (< Mikä?)
* Millaiseksi? (< Millainen?)
* Minkä väriseksi? (< värinen)
Miksi Zahra opiskeli? Kirjanpitäjäksi.
Hän opiskeli lääkäriksi.
Hän valmistui lääkäriksi.
Millaiseksi sää muuttui?
pilviseksi. (< pilvinen)
aurinkoiseksi. (< aurinkoine)
tuuliseksi. (< tuulinen)
sumuiseksi. (< sumuinen)
Essiivi. Pääte -na/-nä
Kysymys: Minä? (< Mikä?)
* Millaisena? (< Millainen?)
2) Harj. 19 s. 237.
3) Harj. 20 s. 237.
4) Harj. 21 s. 237.
SIJAMUOTO:
taloa PARTITIIVI
talon GENETIIVI
talossa INESSIIVI (MISSÄ?)
talosta ELATIIVI (MISTÄ?)
taloon ILLATIIVI (MIHIN?)
talolla ADESSIIVI
talolta ABLATIIVI
talolle ALLATIIVI
taloksi TRANSLATIIVI
talona ESSIIVI
talot MONIKKO
1) Translatiivi ja essiivi s. 236.
Translatiivi: Pääte -ksi
- Kysymys: Miksi? (< Mikä?)
* Millaiseksi? (< Millainen?)
* Minkä väriseksi? (< värinen)
Miksi Zahra opiskeli? Kirjanpitäjäksi.
Hän opiskeli lääkäriksi.
Hän valmistui lääkäriksi.
Millaiseksi sää muuttui?
pilviseksi. (< pilvinen)
aurinkoiseksi. (< aurinkoine)
tuuliseksi. (< tuulinen)
sumuiseksi. (< sumuinen)
Essiivi. Pääte -na/-nä
Kysymys: Minä? (< Mikä?)
* Millaisena? (< Millainen?)
2) Harj. 19 s. 237.
3) Harj. 20 s. 237.
4) Harj. 21 s. 237.
3. oppitunti keskiviikko 10.3.2021
SANATYYPPI -TON/-TÖN
1) Joka-pronominiharjoitukset.
2) Harj. 17 s. 233 - 234.
1) laktoosittomat (maidot) < laktoositon
2) rasvatonta < rasvaton
3) sokerittomat (mehukeitot) < sokeriton
4) gluteenittomia (leipiä) < gluteeniton
3) Sanatyyppi -ton/-tön. S. 234.
työtön : työttömä- (VARTALO + pääte) > työttömät
2 työtöntä (partitiivi)
- Adjektiivi. Vastaa kysymykseen Millainen? = Minkälainen?
- Tarkoittaa, että jotakin ei ole.
4) Harj. 18 a s. 234.
2. rahattomat
3. onnettomat
4. naimattomat
5. lapsettomat
6. älyttömät
7. maidottomat
8. laktoosittomat
9. rasvattomat
10. sokerittomat
11. suolattomat
12. gluteenittomat
5) Harj. 18 b s. 235.
1. älytön
2. naimaton
3. lapseton
4. onneton
5. työtön
6. yötön
7. rasvaton
8. sokeritonta
9. suolatonta
10. sanaton
11. uneton
12. kiireettömän < kiireetön
KOTITEHTÄVÄ:
- Lue s. 236 Translatiivi ja essiivi.
1) Joka-pronominiharjoitukset.
2) Harj. 17 s. 233 - 234.
1) laktoosittomat (maidot) < laktoositon
2) rasvatonta < rasvaton
3) sokerittomat (mehukeitot) < sokeriton
4) gluteenittomia (leipiä) < gluteeniton
3) Sanatyyppi -ton/-tön. S. 234.
työtön : työttömä- (VARTALO + pääte) > työttömät
2 työtöntä (partitiivi)
- Adjektiivi. Vastaa kysymykseen Millainen? = Minkälainen?
- Tarkoittaa, että jotakin ei ole.
4) Harj. 18 a s. 234.
2. rahattomat
3. onnettomat
4. naimattomat
5. lapsettomat
6. älyttömät
7. maidottomat
8. laktoosittomat
9. rasvattomat
10. sokerittomat
11. suolattomat
12. gluteenittomat
5) Harj. 18 b s. 235.
1. älytön
2. naimaton
3. lapseton
4. onneton
5. työtön
6. yötön
7. rasvaton
8. sokeritonta
9. suolatonta
10. sanaton
11. uneton
12. kiireettömän < kiireetön
KOTITEHTÄVÄ:
- Lue s. 236 Translatiivi ja essiivi.
2. oppitunti torstai 25.2.2021
JOKA-PRONOMINI JA SIVULAUSE
1) Opiskellaan joka-pronomini s. 231.
2) Tehdään harjoitukset 14 - 16 s. 232 - 233.
Harj. 14 s. 232 oikeat vastaukset:
1. Alilla on ystävä, jonka nimi on Juha.
2. Alilla on harrastus, josta hän pitää kovasti.
3. Se on jalkapallo, jota hän harrastaa kahdesti viikossa.
4. Juha lähettää Alille viestin, johon hän vastaa heti.
5. Juha vie Alin mökille, joka on järven rannalla.
6. He menevät retkelle, jolla he grillaavat makkaraa.
Harj. 15 s. 232 oikeat vastaukset:
1. Zahralla on ansioluettelo, jonka hän kirjoitti kurssilla.
2. Zahra kirjoitti Marjolle sähköpostia, jossa hän lähetti hakemuksen ja ansioluettelon.
3. Työpaikka sijaitsee Merimiehenkadulla, joka on lähellä Zahran kotia.
4. Marja etsii avustajaa, johon voi luottaa.
5. Zahra haluaa osa-aikatyön, jota voi tehdä opiskelun ohella.
1) Opiskellaan joka-pronomini s. 231.
2) Tehdään harjoitukset 14 - 16 s. 232 - 233.
Harj. 14 s. 232 oikeat vastaukset:
1. Alilla on ystävä, jonka nimi on Juha.
2. Alilla on harrastus, josta hän pitää kovasti.
3. Se on jalkapallo, jota hän harrastaa kahdesti viikossa.
4. Juha lähettää Alille viestin, johon hän vastaa heti.
5. Juha vie Alin mökille, joka on järven rannalla.
6. He menevät retkelle, jolla he grillaavat makkaraa.
Harj. 15 s. 232 oikeat vastaukset:
1. Zahralla on ansioluettelo, jonka hän kirjoitti kurssilla.
2. Zahra kirjoitti Marjolle sähköpostia, jossa hän lähetti hakemuksen ja ansioluettelon.
3. Työpaikka sijaitsee Merimiehenkadulla, joka on lähellä Zahran kotia.
4. Marja etsii avustajaa, johon voi luottaa.
5. Zahra haluaa osa-aikatyön, jota voi tehdä opiskelun ohella.
1. oppitunti keskiviikko 24.2.2021
VIRKE, LAUSE JA JOKA-PRONOMINI
1) Lue kirjan sivu 230 Lause ja virke.
VIRKE:
Alussa on iso kirjain.
Lopussa on
- . = piste
- ! = huutomerkki
- ? = kysymysmerkki
VIRKE = 1 lause, 2 tai monta lausetta.
Opiskelen päivällä suomen kielen kurssilla, mutta minulle sopii osa-aikatyö.
PÄÄLAUSE + SIVULAUSE
Virkkeessä on 1 päälause ja voi olla 1 tai monta sivulausetta.
- Lauseiden välissä on pilkku (,).
Sivulause alkaa konjuktiolla että, koska, jos, kun, mutta, vaikka.
2) Mieti (kirjoita), miten virke jatkuu.
Minä tiedän, että suomen kieli on helppoa.
Minä kävin kaupassa, koska jääkaappi on tyhjä. (MIKSI)
Minä kävisin kaupassa, jos minulla olisi aikaa/rahaa.
Minä menen kauppaan, kun minulla on rahaa/aikaa. (MILLOIN)
Minä kävin kaupassa, mutta en ostanut mitään.
Minä menen kauppaan, vaikka sataa lunta.
3) Sivulause voi alkaa myös joka-pronominilla. Opiskele joka-pronomini kirjan sivu 231.
- Joka-pronomini taipuu samalla tavalla kuin muut nominit (=substantiivit ja adjektiivit) eli sillä on kaikki sijamuodot.