1.1. Arvot

1.2. Toimintakulttuuri

1.3. Valinnaisaineiden opetuksen järjestäminen

2.1. Työrauhan edistäminen

2.2. Yhdysluokkaopetus

2.3. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

2.4. Vuosiluokkiin sitomaton opetus

2.5. Joustava perusopetus

Opetuksen järjestäjän tarkentavat kuvaukset

 

Koulun tason toiminta

Sidosryhmäyhteistyö

Selkien koulu tekee yhteistyötä mm. Kontiolahden ev.lut. seurakunnan, Joensuun ortodoksisen seurakunnan ja Vaarakirjastojen kanssa. Kontiolahden ev.lut. seurakunta käy pitämässä aamunavauksen keskimäärin kerran kuukaudessa. Lukuvuonna 2023-2024 seurakunnan päivänavaukset tullaan osin järjestämään koululla ja osin etäyhteyksillä (mm. joulukirkko). Kontiolahden ev.lut. seurakunnan kanssa lukuvuonna 2022-2023 alkanut yhteistyö juhliin liittyvissä askartelutuokioissa saanee jatkoa myös lukuvuonna 2023-2024. 

Myös Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanssa koulu on yhteistyössä ortodoksioppilaiden vuosittaisen kirkkorakennukseen tutustumisen ja pääsiäisjumalanpalveluksen osalta. Mahdollisuuksien mukaan myös ortodoksisen seurakunnan pappi käy siunaamassa virpomavitsat.

Seutukirjaston kirjastoauto käy koulullamme joka perjantai klo 10.45-11.30. Kontiolahden kirjaston kirjastonhoitaja käy koululla kirjavinkkaamassa oppilaita eli antamassa vinkkejä hyvistä lukukirjoista. Tiedonhaun opastausta järjestetään kirjaston toimesta etäyhteydellä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. 

Yhteistyötä tehdään myös muiden kontiolahtelaisten alakoulujen, erityisesti muiden kyläkoulujen, kuten Varparannan, Ahokkalan, Jakokosken, Kontioniemen, Onttolan ja Kulhon koulujen, kanssa. Yhteistyön muotoina ovat yhteiset tapahtumat, retket ja henkilökunnan koulutukset.

Selkien koulu tekee tiivistä yhteistyötä myös koulun vanhempaintoimikunnan ja Selkien kyläyhdistyksen kanssa. Vanhempaintoimikunta järjestää vuosittain useita tapahtumia ja avustaa koulun juhlien järjestelyissä. Koko koulun kevätretki on myös vanhempaintoimikunnan järjestämä ja kustantama.

Kyläyhdistys järjestää ja tukee opintokäyntejä ja tuo koululle usein kansainvälisiä vieraita. Muita yhteistyötahoja ovat Selkien kylällä toimivat yhdistykset kuten Maisemakylien Vellikello ry, Selkien seudun Erä (metsästysseura), Selkien Martat ja Selkien Sisu (urheiluseura). Myös Mönnin Veto on viime vuosina tehnyt yhteistyötä mm. stipendien muodossa. Uutena yhteistyökumppanina on kesällä 2020 avattu Selkie Green Care -eläinpiha.

Aamupäivätoimintaa Selkien koululla järjestetään koulukuljetuksien valvonnan muodossa. Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden valvonnan ennen koulupäivän suorittaa koulunkäynninohjaaja Paula Hietanen. Koulun omaa kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamulla ennen koulupäivää. Oppilastoimikunta kokoontuu aamuisin klo 8.00-8.30 sovittuna viikonpäivänä.

Lukuvuonna 2023-2024 Selkien koululla järjestetään iltapäiväkerhotoimintaa 1.9.2023 alkaen. Iltapäiväkerhon järjestää Kontiolahden 4H-yhdistys ja sitä ohjaa koulunkäynninohjaaja Irma Romppanen.

 

Koulun kerhotoiminnan kuvaus

Selkien koulussa järjestetään myös kerhotoimintaa. Oppilastoimikunta kokoontuu syyslukukaudella ennakkosuunnitelman mukaan (á 30 min/ kerta). Oppilastoimikunnan kokoontumiset järjestetään aamulla klo 8.00-8.30. Oppilastoimikuntaa ohjaa luokanopettaja Minna Kilpeläinen. Oppilastoimikunta vastaa mm. liikunnallisuutta edistävän välituntitoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä muista kouluyhteisöön liittyvien asioiden käsittelystä oppilaiden näkökulmasta.

Lukuvuonna 2023-2024 koulussamme toimii koulun omia kerhoja kerhoresurssin puitteissa. Luokanopettaja Johanna Kurjen ohjaama liikunnallinen monitoimikerho kokoontuu maanantai- ja tiistaiaamuisin ennen koulun alkua klo 8.00. Kerho järjestetään maanantaina 1.-3.-luokan oppilaille ja tiistaina 4.-6.-luokan oppilaille. 

Lisäksi ennen vuosittaisia juhlia (halloween, joulu, ystävänpäivä, pääsiäinen ja vappu) järjestetään oppilaille aamulla ennen koulupäivää luokanopettaja Minna Kilpeläisen ohjaamaa askartelua kerhotoiminnan nimissä. 

Opetuksen järjestäjän tarkennukset arviointiin

Oppilasarviointi koulussa

SELKIEN KOULUN ARVIOINTISUUNNITELMA

Milloin?	Koko koulu	Opettaja/oppilas	Huoltaja
Elokuu		Opettaja ja oppilas käyvät keskustellen läpi oppilaan kevättodistuksen. Pohditaan vahvuuksia ja kehittymisen alueita. Pohditaan tavoitteita suullisesti ja kirjataan tarpeen mukaan.	Huoltaja täyttää yhdessä oppilaan kanssa tavoitesuunnitelman.
Elokuu-syyskuu	Tarvittaessa vanhempainvartit; pedagogisten asiakirjojen laadinta/päivitys Koko koulun huoltajailta: esitellään koulun toiminta-ajatus, koulun käyttämät arvioinnin muodot ja yhteisiä asioita.	Luokkakohtainen huoltajailta samana iltana kuin koko koulun tilaisuus Opettaja esittelee: * eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt lukuvuodelle * arviointikäytänteet Opettaja kertoo myös omasta pedagogisesta ajattelustaan, työtavoistaan ja aloittaa kodin ja koulun yhteistyön.	Osallistuu huoltajailtaan. Saa selville, millaisia arviointikäytänteitä opettaja käyttää ja mitä oppilailta odotetaan tulevana lukuvuonna.
Syyskuu-joulukuu		Kokeita, tarinoita, esseitä, ryhmätöitä yms. Annetaan suullista tai kirjallista palautetta ja itsearviointeja eri oppiaineista.	Huoltaja allekirjoittaa kokeet ja testit.
Marraskuu-joulukuu	Oppilaiden suorittama itsearviointi	Oppilas suorittaa itsearvioinnin.	Huoltaja allekirjoittaa itsearvioinnin ja voi antaa palautetta.
Marraskuu-helmikuu	Oppimiskeskustelu: huoltaja, oppilas ja opettaja	Opettaja, oppilas ja huoltaja oppimiskeskustelussa Keskustelun pohjana on portfolio, jossa on itsearviointi ja oppilaan syksyn aikana tekemiä töitä. Pohditaan, onko syksyn tavoitteisiin päästy ja asetetaan uusia tavoitteita keväälle.	Osallistuu oppimiskeskusteluun.
Tammikuu-toukokuu		Kokeita, tarinoita, esseitä, ryhmätöitä yms.	Huoltaja allekirjoittaa kokeet ja testit.
Toukokuu	Pedagogisten asiakirjojen arviointi (kaikkien luokkien oppilaat). 2.lk ja 6.lk oppilaat: todistuksen lisäksi myös muuta arviointipalautetta.	Oppilas suorittaa itsearvioinnin. Käydään läpi arviointia kuudennen luokan oppilaiden kanssa ja annetaan samassa yhteydessä palautetta kuluneesta lukuvuodesta.	Huoltaja allekirjoittaa itsearvioinnin ja voi antaa palautetta.
Toukokuu-kesäkuu	Lukuvuositodistus	Portfolio annetaan kotiin. Lukuvuositodistus	Huoltaja allekirjoittaa todistuksen, joka palautetaan koululle vuosiluokkien 1.-5.lk oppilaiden osalta koululle allekirjoitettuna elokuussa koulun aloituspäivänä.

Taito- ja taideaineiden arvioinnissa keskitytään erityisesti itse- ja vertaisarviointimuotoihin. Valinnaisten taito- ja taideaineiden suoritukset arvioidaan osana ko. oppiaineiden arviointia.

Lukuvuonna 2023-2024 otetaan käyttöön uudet oppiainekohtaiset arviointikriteerit kuudennelle vuosiluokalle.

Opetuksen järjestäjän tarkennukset

 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki koulun tasolla

Yleinen tuki Selkien koulussa

Käytössä olevat yleisen tuen muodot ovat tukiopetus, eriyttäminen oppimistilanteen, tehtävien määrän tai sisällön mukaan, erilaiset oppimista tukevat välineet, opiskeluhuollon tuki, ohjaus- ja tukipalvelut sekä osa-aikainen erityisopetus jaksottaisesti. Myös koulunkäynninohjaaja on käytettävissä luokissa erillisen suunnitelman mukaan. Laaja-alainen erityisopettaja tarjoaa tarvittaessa perheille puheopetuksen konsultaatiota.

Tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan opettajan tai oppilaan huoltajan aloitteesta. Tukiopetusta tarjotaan yleensä aamulla ennen koulupäivän alkua. Tukiopetus voi olla luonteeltaan ennakoivaa tai korjaavaa. Tukiopetus on oppilaan eduksi säädetty oikeus, josta sinänsä ei ole esim. huoltajan aloitteesta mahdollista kieltäytyä. Huoltaja ei voi näin ollen ilmoittaa, ettei hänen lapsensa osallistu tukiopetukseen, jos se katsotaan oppilaalle tarpeelliseksi. Tukiopetus on oppivelvollisuuden suorittamista.

Eriyttämistä voidaan toteuttaa ylös- tai alaspäin. Ylöspäin eriyttämisessä oppilaalle tarjotaan erimerkiksi haasteellisempia tehtäviä. Alaspäin eriyttämisessä voidaan joko vähentää tehtävien määrää suunnitellusti tai tarjota oppilaalle helpompia tehtäviä.

Erilaiset oppimista tukevat välineet voivat olla esimerkiksi matematiikassa laskuhelmiä, palikoita tai muita asian konkretisointiin liittyviä välineitä. Myös luokkien seinillä on oppimista tukevia materiaaleja, kuten lukusuora ja mallikirjaimet.

Yleisen tuen piirissä oleva oppilas voi saada jaksoittain myös osa-aikaista erityisopetusta.

Tehostettu tuki Selkien koulussa

Oppilaan siirtämisestä tehostettuun tukeen päätetään pedagogisessa opiskeluhuoltoryhmässä. Tehostetun tuen piirissä oleva oppilas saa hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaista opetusta. Opetus tapahtuu yleisopetuksen ryhmässä, mutta oppilas saa säännöllisesti osa-aikaista laaja-alaista erityisopetusta. Tehostetussa tuessa on käytössä samat tukitoimet kuin yleisessä tuessa, mutta tukitoimet määritellään tarkemmin oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa. Tukitoimien suunnittelussa voidaan käyttää Joensuun seudullisen opetussuunnitelman tukitoimien arviointilomaketta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineita ei yksilöllistetä.

Tehostetun tuen vaiheessa oppilaalla voi olla käytössään helpotettu oppi- tai tehtäväkirja esimerkiksi englannin kielen opiskelussa.

Oppilaan siirryttyä tehostetun tuen vaiheeseen se edellyttää myös kodilta tehostetumpaa tukea oppilaan koulun käyntiin ja opiskeluun.

Erityinen tuki Selkien koulussa

Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään yleisopetuksen oppimäärästä, tehdään hänelle yhteistyössä vanhempien kanssa pedagoginen selvitys. Selvityksen pohjalta sivistysjohtaja päättää erityisen tuen aloittamisesta tai tehostetun tuen jatkumisesta. Erityisen tuen piirissä oleville oppilaille, jotka opiskelevat integroituina Selkien koulun yleisopetuksen oppilasryhmissä, laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa määritellään oppimiselle tavoitteet, sisällöt ja tukitoimet. Erityisessä tuessa oppiaineita voidaan tarvittaessa yksilöllistää sekä muuten eriyttää. Oppilaille tarjotaan säännöllisesti erityisopettajan tukea. Erityisen tuen vaiheessa on käytettävissä kaikki samat tukitoimet kuin alemmissakin tuen portaissa.

 

Erilaiset tukimuodot 

Koulu auttaa oppilasta erilaisin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, opiskeluhuollollinen tuki ja ohjaajapalvelut. 

Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa oppiaineen yksilöllistämistä. 

Eriyttäminen 

Eriyttämistä voi tehdä opetuksen sisältöjä, oppimateriaaleja, oppimisympäristöä, oppimiseen käytettävää aikaa tai arviointitapoja muokkaamalla. Annettu säännöllinen ja suunniteltu eriyttämisen tuki kirjataan Wilmaan neljännesvuosittain. 

Tukiopetus 

Jokaisella oppilaalla on oikeus tukiopetukseen. Tukiopetusta voi saada, jos oppilas jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muuten tarvitsee oppimisessaan tukea. Tukiopetusta voidaan antaa ennen tai jälkeen koulupäivän. Tukiopetusta annetaan myös alle tunnin jaksoissa. Tukiopetuksen tarpeen arvioi opettaja, mutta myös vanhemmat tai oppilas itse voivat pyytää tukiopetusta. Tukiopetuksen järjestelyistä ilmoitetaan aina vanhemmille. Annettu tukiopetus kirjataan Wilmaan neljännesvuosittain. 

Koulunkäynninohjaajat

Selkien koululla työskentelee lukuvuonna 2023-2024 kaksi koulunkäynninohjaajaa. He työskentelevät luokissa, pienryhmissä tai yksittäisen oppilaan kanssa auttaen tukea tarvitsevia oppilaita. Toinen koulunkäynninohjaajista vastaa myös iltapäivän odotustunnista. Tuen vaikuttavuutta lisää, että toinen koulunkäynninohjaaja ohjaa myös iltapäiväkerhoa.

 

Avoin lähikoulu -periaate

Selkien koulussa toteutetaan avoimen lähikoulun periaatetta.

Inkluusiolla viitataan ajattelutapaan, jossa korostetaan kaikkien - myös vahvaa erityistä tukea tarvitsevien - henkilöiden oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Periaatteen mukaan oppilailla, joilla on erityisiä tarpeita oppimisessa, on oikeus päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Näin ollen erityisluokkasijoitusten tulisi periaatteen mukaan olla vain harvinainen poikkeus. 

"Inkluusio tarkoittaa sitä, että

1. kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä,
2. yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja
3. jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa." (lähde edu.fi)

Yhteistyö huoltajan ja muiden toimijoiden kanssa

Oppilaan koulupolun tukeminen on kodin ja koulun yhteinen asia. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä kaikissa oppilaan tukemiseen liittyvissä asioissa matalalla kynnyksellä. Eri asiantuntija- tai tukitahojen (kasvatus- ja perheneuvola, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ym.) kanssa ollaan yhteistyössä tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan. Tällöinkin huoltaja ja oppilas ovat mukana yhteistyön tekemisessä.

Lehmon koulu tarjoaa tukipalveluja muille alakouluille mm. oppimateriaalien lainaustoimintana.

---

 

Opetuksen järjestäjän tarkennukset

 

Oppilas- ja opiskelijahuolto koulun tasolla

Kontiolahden kunnan esi- ja perusopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma ja Selkien koulun tiedot opiskeluhuoltosuunnitelmaan

 

Kiusaamisen vastainen työ käytännössä Selkien koulussa:

 

A) Ennaltaehkäisy:

KOULUN TOIMENPITEET

•Ryhmäytyminen, kummitoiminta, lähikouluperiaate (tähän liittyen tai muutenkin: suvaitsevaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri)

•Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka

•ProKoulu: yhdessä laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja positiivisen palautteen avulla käyttäytymiseen puuttuminen

•KiVa Koulu –malli: asennekasvatus ja ilmapiiri (oppitunnit): kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista

•Omat seulat (kiusaamiskyselyt, sosiogrammit ym.)

•Seudullinen opetussuunnitelma luku 5 (kurinpitotoimet): Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Varsinaisia kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

•Pedagoginen keskustelu ja aikuisten yhteinen linjanveto siitä, mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sekä yhteinen näkemys puuttumisesta/toimintamalleista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä!

•Välituntivalvontaa on lisätty, jolloin silmäpareja on enemmän välitunneilla näkemässä tilanteita.

•Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa

•Matala kynnys puuttua (nollatoleranssi); kaikkeen tietoon tulleeseen puututaan!

 

KODIT/HUOLTAJAT

•Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö

•Koulumatkoilla tietoon tulleet tapaukset keskustellaan koulussa, mutta niistä ei koulun puolesta lain mukaan voida sanktioida. Koulumatkat ovat oppilaan vapaa-aikaa ja päävastuu on huoltajalla.

•Samoin somessa/WhatsAppissa tms. oppilaan vapaa-ajalla tapahtuvista asioista keskustellaan jatkuvasti koulussa, myös ennaltaehkäisevästi. Päävastuu on kuitenkin huoltajalla.

•Vanhemmat tai vanhempainyhdistykset voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä. He voivat osallistua koulun kiusaamisen vastaisen kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittämiseen sekä tehdä läheistä yhteistyötä opettajien kanssa

 

B) Kiusaamisen tullessa ilmi:

•Kiva Koulu -toimintamalli: mahdollisimman tehokas puuttuminen!

1.Tilanteen selvitys välittömästi. Jos kyse kiusaamisesta, viedään tapaus Kivatiimin käsittelyyn (selvittämiskeskustelu)

2. Tiedotus huoltajille heti!

3.Seurantakeskustelu

•Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi tarvittaessa mukaan

•Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä

 

C) Toimintamalli kiusaamisen selvittelyn jälkeen:

•Kiva Koulu -mallin mukainen seuranta: toimintaa on seurattu, ja pidetty seurantakeskustelu, jossa on todettu kiusaamisen loppuneen. Jos ei, edetään Kiva Koulu -mallin mukaisesti. Myös kurinpidolliset keinot ovat käytössä, sekä oppilashuollollinen tuki, tarvittaessa myös poliisi.

•Seuranta on tärkeätä, sillä kiusaaminen voi alkaa helposti uudelleen!

 

D) Kiusaamisen määrittelyä:

•Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita.

•Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja.

•Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava.

•Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen ei ole kiusaamista, mutta se vähentää toisten viihtyvyyttä, vie koulusta työilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi väärin.

•Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi.

•Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen.

•Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.

•Fyysinen kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.

•Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, yksityisen tiedon jakaminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.

 

E) Milloin kiusaaminen on rikos?

Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.

Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.

Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.

 

Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?

Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen.

Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi.

Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä.

 

Opetuksen järjestäjän tarkennukset

Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset koulussa

Selkien koulussa kaikkien oppilaiden äidinkieli on suomi.

Opetuksen järjestäjän tarkennukset

Kaksikielinen opetus koulussa

Selkien koulussa kaikki oppilaat puhuvat äidinkielenään suomea. Koulussamme ei tällä hetkellä opiskele kaksikielisiä oppilaita.