Pe 21.8. tehtävät
Tehtävä 3 s. 36-37
3. Tehkää havaintoja sanoituksen Blaa blaa (2015) puhujasta ja puhetilanteesta.
a. Puhujasta ja puhetilanteesta voi tehdä päätelmiä mm. seuraavista säkeistä:
”Aseman, kulmalla jätkät päätä aukoo”
”Paan täysille luureihin, sen laulun jonka voima vie mut mukanaan”
”Senkun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan”
”Pätemään, kun tyypit kaupungilla alkaa”
”Yritän, vaan olla herrasmies ja hiljaa”
b. Selviää, että runon puhuja on kaupungilla ja että siellä on myös nuoria miehiä, ”jätkiä”.
Nämä huutelevat runon puhujalle jotakin ikävää, mihin viittaa kohta ”päätä aukoo”. Kyseessä
on siis jonkinlainen kiusaamis- tai härnäämistilanne, johon puhuja kuitenkin reagoi kypsästi:
hän laittaa soimaan itselleen tärkeän kappaleen ”luureihin” niin, ettei kuule kiusaajien
huutelua. Säkeestä ”Senkun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan” voi päätellä, että runon
puhuja ei piittaa huutelijoista ja asettuu näiden yläpuolelle. Säkeet ”Pätemään, kun tyypit
kaupungilla alkaa / Yritän, vaan olla herrasmies ja hiljaa” paljastavat, että runon minä ei
halua lähteä mukaan huuteluun vaan pyrkii käyttäytymään kiusaajiaan paremmin.
c. Säkeet ”Pikku raukat huutaa niin (tosissaan) / Harmi vaan en kuule (sanaakaan) / Kun
fiksut jätkät päätä aukoo” voisi tulkita esimerkiksi niin, että runon puhuja pitää kiusaajiaan
heikkoina ja säälittävinä. Kohdassa on myös ironiaa: puhuja kutsuu kiusaajia ironisesti
”fiksuiksi”, vaikka pitää näitä ”raukkoina”.
Kohdan ”Blaa blaa blaa / Blaa blaa blaa” voi tulkita viittavaan siihen, miten runon puhuja
suhtautuu huuteluun: se on hänelle merkityksetöntä. Sen voi myös tulkita huutelijoille
tarkoitetuksi kommentiksi, jolla runon minä osoittaa näille, ettei kuuntele eikä välitä.
Säkeistä ”Raukat koittaa hengissä (pysyä) / Olla viilee oikeessa (jengissä)” voi päätellä, että
runon puhuja uskoo kiusaajien käytöksen johtuvan siitä, että nämä haluavat todistaa muille
kuuluvansa joukkoon ja olevansa tuossa joukossa hyväksyttyjä. Hengissä pysyminen voi
viitata huomatuksi tulemiseen ja siihen, että säilyttää asemansa omassa porukassaan.
Lausahdus ”Moi, teille kaikille” merkinnee sitä, että runon puhuja kääntää huutelijoille
selkänsä ja suuntaa pois näiden luota fyysisesti mutta myös pois näiden vaikutuspiiristä.
Säkeistä ”Joo mä tajuun, et on rankkaa / Kun niin kauheesti pelkää mitä käy jos muut ei
tykkää” käy ilmi, että runo minä ymmärtää, mistä kiusaaminen kumpuaa. Hän kuitenkin
ilmaisee asian tavalla, jonka voi tulkita niin, että häneltä ei silti heru oikeasti sääliä
kiusaajille.
d. Puhuja suhtautuu huutelijoihin välinpitämättömästi ja ironisesti. Hän ymmärtää, mistä
näiden käytös johtuu, mutta ei silti anna näille sääliä. Hän pitää kiusaajia omaa asemaansa
huutelemisella pönkittävinä ”raukkoina”, joiden käytökselle ei anna mitään huomiota. Tämän
voi huomata sekä runon puhujan sanomisista että sanomistavoista.
e. Ironia syntyy asenteesta, joka runon minällä on huutelijoihin, ja siitä, miten hän puhuu
näille. Aivan selvää ei kuitenkaan ole, kuulevatko kiusaajat runon puhujan lausahdukset.
Ironisella suhtautumisellaan runon puhuja riisuu huutelijoilta kiusaamisen keinot.
f. Videon kaupunki on Bangkok, jonka kaduilla runon minä juoksee karkuun paikallista
mafiajoukkoa. Sanoituksen kiusaajat kuvataan videolla armottomina rikollisina, joilta runon
minä onnistuu pääsemään videon alussa karkuun ja joita hän sen jälkeen pakenee koko
videon ajan. Videolla vuorokaudenaika ja paikat vaihtuvat kaupungin sykkeestä syrjäisille
kujille ja junaradalle. Videolla nähdään, miten mafiajoukkoa pakeneva nuorimies jekuttaa
jahtaajiaan ja pääsee näiltä yhä uudestaan karkuun. Samalla hän hymyilee vapautuneen
oloisena. Videon kuvaamassa tilanteessa runon minä siis pitää jahtaajiaan pilkkanaan.
Videon kuvaamassa puhetilanteessa on myös symbolisia elementtejä. Alussa runon puhujalla
on päällään valkoinen kaapu ja hänen kätensä ovat sidotut. Kun hän pääsee karkuun
kiinniottajiltaan, kaapu vaihtuu nahkarotsitsi ja t-paidaksi, jossa lukee puolustautumista,
suojautumista tai vastustamista merkitsevä ”defend”. Symbolisesti runon puhuja siis ikään
kuin vapautuu kiusaajiensa otteesta ja voimaantuu olemaan sellainen kuin on. Videolla
nähtävä kujanjuoksu voi symbolisesti kuvata puhujan vaikeita aikoja. Junaradalla runon minä
kaatuu ja jää tuskissaan maahan makaamaan. Jahtaajat ovat saamassa hänet kiinni, mutta hän
nostaa katseensa kohti yläpuolellaan seisovia miehiä, hymyilee viekkaasti, nousee ylös ja
pakenee näiltä jälleen. Tämän voi niin ikään tulkita kuvaavan voimaantumista ja sitä, että
pakoon juokseva ei enää ole jahtaajiensa vallassa. Videolla näkyy, miten hän näyttää
mafiamiehille pitkää nenää paetessaan. Lopulta runon minä nousee helikopteriin ja pakenee
jahtaajiensa ulottumattomiin, kokonaan pois näkyvistä - näin hän ikään kuin nousee
symbolisesti näiden yläpuolelle ja jättää nämä taakseen.
Videolla kiusaajat ja kiusaaminen kuvataan mafian kaltaisena rikollisena toimintana.
Kiusaajat ja rikolliset eivät kuitenkaan saa kiusaajaa otteeseensa, vaan kiusattu selviää
tilanteesta voittajana.
Videolla runon minää esittää laulua tapahtumien lomassa laulava Antti Tuisku, joka on
puhunut julkisuudessa yläkoulussa kokemastaan kiusaamisesta. Videon ja sanoituksen voi
tulkita paitsi ottavan kantaa kiusaamiseen myös kuvaavan sitä, miten kiusaamiskokemuksista
huolimatta kiusattu voi lopulta henkisesti voittaa kiusaajansa. Sanoituksen ja videon voi siis
nähdä pyrkivän rohkaisemaan kiusattuja ja tekemään kiusaajat naurunalaiseksi.
a. Puhujasta ja puhetilanteesta voi tehdä päätelmiä mm. seuraavista säkeistä:
”Aseman, kulmalla jätkät päätä aukoo”
”Paan täysille luureihin, sen laulun jonka voima vie mut mukanaan”
”Senkun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan”
”Pätemään, kun tyypit kaupungilla alkaa”
”Yritän, vaan olla herrasmies ja hiljaa”
b. Selviää, että runon puhuja on kaupungilla ja että siellä on myös nuoria miehiä, ”jätkiä”.
Nämä huutelevat runon puhujalle jotakin ikävää, mihin viittaa kohta ”päätä aukoo”. Kyseessä
on siis jonkinlainen kiusaamis- tai härnäämistilanne, johon puhuja kuitenkin reagoi kypsästi:
hän laittaa soimaan itselleen tärkeän kappaleen ”luureihin” niin, ettei kuule kiusaajien
huutelua. Säkeestä ”Senkun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan” voi päätellä, että runon
puhuja ei piittaa huutelijoista ja asettuu näiden yläpuolelle. Säkeet ”Pätemään, kun tyypit
kaupungilla alkaa / Yritän, vaan olla herrasmies ja hiljaa” paljastavat, että runon minä ei
halua lähteä mukaan huuteluun vaan pyrkii käyttäytymään kiusaajiaan paremmin.
c. Säkeet ”Pikku raukat huutaa niin (tosissaan) / Harmi vaan en kuule (sanaakaan) / Kun
fiksut jätkät päätä aukoo” voisi tulkita esimerkiksi niin, että runon puhuja pitää kiusaajiaan
heikkoina ja säälittävinä. Kohdassa on myös ironiaa: puhuja kutsuu kiusaajia ironisesti
”fiksuiksi”, vaikka pitää näitä ”raukkoina”.
Kohdan ”Blaa blaa blaa / Blaa blaa blaa” voi tulkita viittavaan siihen, miten runon puhuja
suhtautuu huuteluun: se on hänelle merkityksetöntä. Sen voi myös tulkita huutelijoille
tarkoitetuksi kommentiksi, jolla runon minä osoittaa näille, ettei kuuntele eikä välitä.
Säkeistä ”Raukat koittaa hengissä (pysyä) / Olla viilee oikeessa (jengissä)” voi päätellä, että
runon puhuja uskoo kiusaajien käytöksen johtuvan siitä, että nämä haluavat todistaa muille
kuuluvansa joukkoon ja olevansa tuossa joukossa hyväksyttyjä. Hengissä pysyminen voi
viitata huomatuksi tulemiseen ja siihen, että säilyttää asemansa omassa porukassaan.
Lausahdus ”Moi, teille kaikille” merkinnee sitä, että runon puhuja kääntää huutelijoille
selkänsä ja suuntaa pois näiden luota fyysisesti mutta myös pois näiden vaikutuspiiristä.
Säkeistä ”Joo mä tajuun, et on rankkaa / Kun niin kauheesti pelkää mitä käy jos muut ei
tykkää” käy ilmi, että runo minä ymmärtää, mistä kiusaaminen kumpuaa. Hän kuitenkin
ilmaisee asian tavalla, jonka voi tulkita niin, että häneltä ei silti heru oikeasti sääliä
kiusaajille.
d. Puhuja suhtautuu huutelijoihin välinpitämättömästi ja ironisesti. Hän ymmärtää, mistä
näiden käytös johtuu, mutta ei silti anna näille sääliä. Hän pitää kiusaajia omaa asemaansa
huutelemisella pönkittävinä ”raukkoina”, joiden käytökselle ei anna mitään huomiota. Tämän
voi huomata sekä runon puhujan sanomisista että sanomistavoista.
e. Ironia syntyy asenteesta, joka runon minällä on huutelijoihin, ja siitä, miten hän puhuu
näille. Aivan selvää ei kuitenkaan ole, kuulevatko kiusaajat runon puhujan lausahdukset.
Ironisella suhtautumisellaan runon puhuja riisuu huutelijoilta kiusaamisen keinot.
f. Videon kaupunki on Bangkok, jonka kaduilla runon minä juoksee karkuun paikallista
mafiajoukkoa. Sanoituksen kiusaajat kuvataan videolla armottomina rikollisina, joilta runon
minä onnistuu pääsemään videon alussa karkuun ja joita hän sen jälkeen pakenee koko
videon ajan. Videolla vuorokaudenaika ja paikat vaihtuvat kaupungin sykkeestä syrjäisille
kujille ja junaradalle. Videolla nähdään, miten mafiajoukkoa pakeneva nuorimies jekuttaa
jahtaajiaan ja pääsee näiltä yhä uudestaan karkuun. Samalla hän hymyilee vapautuneen
oloisena. Videon kuvaamassa tilanteessa runon minä siis pitää jahtaajiaan pilkkanaan.
Videon kuvaamassa puhetilanteessa on myös symbolisia elementtejä. Alussa runon puhujalla
on päällään valkoinen kaapu ja hänen kätensä ovat sidotut. Kun hän pääsee karkuun
kiinniottajiltaan, kaapu vaihtuu nahkarotsitsi ja t-paidaksi, jossa lukee puolustautumista,
suojautumista tai vastustamista merkitsevä ”defend”. Symbolisesti runon puhuja siis ikään
kuin vapautuu kiusaajiensa otteesta ja voimaantuu olemaan sellainen kuin on. Videolla
nähtävä kujanjuoksu voi symbolisesti kuvata puhujan vaikeita aikoja. Junaradalla runon minä
kaatuu ja jää tuskissaan maahan makaamaan. Jahtaajat ovat saamassa hänet kiinni, mutta hän
nostaa katseensa kohti yläpuolellaan seisovia miehiä, hymyilee viekkaasti, nousee ylös ja
pakenee näiltä jälleen. Tämän voi niin ikään tulkita kuvaavan voimaantumista ja sitä, että
pakoon juokseva ei enää ole jahtaajiensa vallassa. Videolla näkyy, miten hän näyttää
mafiamiehille pitkää nenää paetessaan. Lopulta runon minä nousee helikopteriin ja pakenee
jahtaajiensa ulottumattomiin, kokonaan pois näkyvistä - näin hän ikään kuin nousee
symbolisesti näiden yläpuolelle ja jättää nämä taakseen.
Videolla kiusaajat ja kiusaaminen kuvataan mafian kaltaisena rikollisena toimintana.
Kiusaajat ja rikolliset eivät kuitenkaan saa kiusaajaa otteeseensa, vaan kiusattu selviää
tilanteesta voittajana.
Videolla runon minää esittää laulua tapahtumien lomassa laulava Antti Tuisku, joka on
puhunut julkisuudessa yläkoulussa kokemastaan kiusaamisesta. Videon ja sanoituksen voi
tulkita paitsi ottavan kantaa kiusaamiseen myös kuvaavan sitä, miten kiusaamiskokemuksista
huolimatta kiusattu voi lopulta henkisesti voittaa kiusaajansa. Sanoituksen ja videon voi siis
nähdä pyrkivän rohkaisemaan kiusattuja ja tekemään kiusaajat naurunalaiseksi.