Aapi Lehmonen (1884-1955) oli Töhkerönmäen kansanparantajien sukuhaaraa ja sukunsa viimeinen tietäjä. Hän taisi verenseisautuksen ja osasi parantavat loitsut. Lääkkeitä hän keitti luonnosta keräämistään kasveista ja yrteistä. Taitavan kansanparantajan apua haettiin pitäjän etäisimmistäkin osista. Käytiinpä hänen luonaan ihan Helsingistä asti apua hakemassa.

Kansanparantajan lääketarpeet pitää olla lähellä, käden ulottuvilla. Museon rohtopenkissä kasvaa suopursua (Rhododendron tomentosum), nokkosta (Utrica dioica), koiruohoa eli malia (Artemisia absinthum), hevonhierakkaa (Rumex longifolius), niittynätkelmää (Lathyrus prantensis), kanervaa (Calluna vulgaris) ja mesiangervoa (Filipendula ulmaria). Savutuvan riu'uista rakennetun pisteporstuan vieressä kasvaa rohtosuopayrttiä (Saponaria officinalis).

Luonto tarjosi kansanparantajalle runsaasti kasveja ja erilaisia yrttejä voiteiden, hauteiden ja kylpyjen valmistukseen. Kerätyt ja kuivatetut kasvit olivat tuttuja luonnonkasveja, joilla oli hauskoja, kuvaavia kansanomaisia nimiä: pistosheinä, hivellysheinä, suutelusheinä, kinttuheinä, polviheinä, tuliheinä, kukkaroheinä ja käenperkele. Aapi valmisti itse lääkkeensä kulloisenkin vaivan tarpeisiin.

Yhdeksän yrtin haudeliemeen tarvittiin tuliheinää, malia, kanervaa, suopursua, männyn kerkkiä tai nilaa kuoren alta, kallioimarretta, suoloja sekä hopearahan ja messingin lastuja.

Rohtopenkki toteutettiin v. 2018. Työssä oli mukana Aapi Lehmosen pojantytär Maire Lehmonen, jonka kirja Töhkerönmäen kansanparantajat hyvän asialla julkaistiin samana kesänä.




Mali (Artemisia absinthum)



Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)



Maire Lehmonen