Konnevesi sijaitsee maantieteellisesti keskellä Suomen itäisen ja läntisen kansankulttuurin vaihtumisvyöhykettä. Vaikka kunnan alueelle on virrannut jonkin verran myös läntisen kulttuuripiirin vaikutteita, voidaan sen kuitenkin katsoa enemmän kuuluvan itäiseen kulttuuripiiriin.

Itäisten vaikutteiden omaksumiseen on vaikuttanut kunnan savolaisperäisen asutuksen ja maantieteellisen sijainnin lisäksi Konneveden pitkään jatkunut hallinnollinen yhteys Rautalampiin sekä väestön emäseurakuntaansa suuntaamien kauppamatkojen paljous. 1780-luvun jälkeen Sisä-Suomeen valmistuneet maantiet avasivat kunnolliset väylät Konnevedellekin käydä kauppaa myös länteen päin aina Jyväskylästä Vaasaan asti. Näiltä matkoilta omaksuttiin kansankulttuuriin myös läntisiä vaikutteita.

Konneveden kotiseutumuseon pihapiiri edustaa rakennuksineen itäsuomalaisen kansankulttuurin rakennusperinnettä ja sille ominaista yhtenäistä savolaista kulttuuriperintöä.



Kotiseutumuseon alueelle on koottu vuodesta 1958 lähtien kaksitoista 1700- ja 1800-luvun hirsirakennusta. Rakennukset on ryhmitelty hajanaisen itäsuomalaisen pihapiirin muotoon. Ensimmäisenä alueelle siirrettiin Tuomiston savutupa Hytölästä. Savutuvan ympärille on sijoitettu kaksi vilja-aittaa, särvinaitta, vaateaitta, tuulimylly, kalustovaja, keittokota, savusauna, lato, navetta, riihi, paja, karsikkopetäjä, keinu sekä alueen laidassa 1980-luvulla rakennettu varastorakennus ja kaksi kalustokatosta. Museorakennuksia on kunnostettu 1980-luvulla ja tällä vuosituhannella. Näyttelyhallia laajennettiin 2004 - 2005.