Kittilän perusopetuksen järjestyssäännöt

Johdanto

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksessa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaa. PerusopetusL 29§ 3-4.

Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen

Mikään yhteisö ei voi toimia ilman yhteisiä pelisääntöjä. Kouluissamme ovat järjestyssäännöt, joissa määritellään yhteiset pelisäännöt, jotta jokaisen koulupäivä sujuisi mahdollisimman turvallisesti ja mutkattomasti. Koulun toiminnassa noudatetaan perusopetuslakia ja – asetusta sekä hallintoviranomaisten ja rehtorin eri tilanteisiin antamia ohjeita ja määräyksiä.

Järjestysäännöt jaetaan kirjallisesti kaikille Kittilän perusopetuksen oppilaille. Järjestysäännöt käydään läpi luokittain luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa aina syyslukukauden alkaessa. Järjestysäännöt opetellaan luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa ja mietitään yhdessä, miten niitä sovelletaan eri tilanteissa. Huoltajat ja oppilaat käyvät järjestyssäännöt yhdessä läpi ja kuittaavat tämän omalla allekirjoituksellaan. Järjestysäännöt koskevat soveltavien osin myös koulumme henkilökuntaa. Rehtori tai muu koulun päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö antaa tarvittaessa tarkentavia ohjeita eri tilanteiden varalle.

Perusopetuksen järjestyssäännöt ovat voimassa kaikissa Kittilän perusopetuksen kouluissa kouluaikana koulualueella. Koulualue määritellään koulukohtaisesti koulun välittömään lähiympäristöön. Kouluaika alkaa siitä, kun opetus työjärjestyksen mukaan alkaa ja päättyy siihen, kun opetus työjärjestyksen mukaan päättyy. Poikkeuksen muodostavat kuljetuksessa mukana olevat oppilaat, joiden kouluaika alkaa, kun he saapuvat kuljetuksesta kouluun ja päättyy siihen, kun kuljetus kotiin lähtee.

Järjestysäännöt hyväksyy lopullisesti koululautakunta. Päivitetyt koko peruskoulun yhteiset järjestysäännöt tulevat sähköisesti näkyville ja jaetaan kaikkien oppilaiden kotii

Sääntöjen laatimisen keskeiset periaatteet

• Järjestysäännöt perustuvat lainsäädäntöön (lait, asetukset, opetussuunnitelmat).
• Säännöillä ei puututa pieniin yksityiskohtiin, vaan niistä annetaan tarkemmat koulukohtaiset ohjeet.
• Sääntöjen tulla olla selkeät, yleistajuiset ja yksiselitteiset.
• Sääntöjen rikkomisesta on aina seuraus.
• Sellaista rangaistusta, joka ei perustu lakiin, ei voida säätää.
• Sääntöjen valmisteluun ovat osallistuneet henkilökunta, huoltajat ja oppilaat.

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaiden yhdenvertaisuus ja tasa – arvo sekä muut oikeudet

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen, oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus yksityiselämän suojaan.

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Oppilaalla on oikeus saada opetusta kaikkina työpäivinä ja hänellä on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kittilän kunnassa on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kunnassa on käytössä KiVa-koulu – ohjelma.

Oppilaan velvollisuudet

Oppivelvollisuusikäisen oppilaan velvollisuus on osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu.

Oppilaan velvollisuus on suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.

Oppilaan velvollisuus on osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon.

Seuraamukset sääntöjen rikkomisesta

Keskeistä kurinpitoon sekä ojentamis - ja turvaamistoimenpiteisiin liittyvistä asioista säädetään perusopetuslain pykälissä 36 – 36c sekä perusopetusasetuksen (852 / 1998) §18, joita käsitellään myös tässä yhteydessä toimivaltaan kuuluvan otsikon alla. Kurinpitorangaistuksien lisäksi perusopetuslaissa on määritelty koulussa käytettävät ojentamis – ja turvaamiskeinot. Muita kuin lakiin perustuvia keinoja ei saa koulussa käyttää. Oppilasta voidaan kuitenkin nuhdella ja puhutella sellaisen moitittavan käyttäytymisen perusteella, joka ei edellytä kurinpidollista rankaisemista tai oppilaan ojentamista.

Kurinpitorangaistukset

Perusopetuslain 36 §:n mukaan oppilasta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat 1) kirjallinen varoitus ja 2) oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Ennen kirjallisen varoituksen antamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys sekä varattava oppilaan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös. Päätöksen yhteydessä annetaan muutoksenhakuohje. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla 14 päivän kuluessa hallinto-oikeuteen.

Jos oppilaan rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi. Ennen oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys sekä varattava oppilaan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi.

Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

Kuntalain (365/1995) 14 §:n mukaan toimivaltaa hallinnollisen pakon käyttämistä sisältävissä asioissa – kuten oppilaan erottamisessa määräajaksi - voidaan siirtää vain toimielimelle (koululautakunta). Opetustoimessa oppilaan erottamisesta päättää se monijäseninen toimielin (koululautakunta), jonka toimivalta on määritelty kunnan johtosäännössä.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintoelinkäyttölain (586/1996) 31 §:m 1 ja 2 momentissa ja 32 §:ssä säädetään. Määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön, vaikka päätös ei olekaan lainvoimainen seuraavissa tilanteissa: 1) oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut ja 2) on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu. Samalla, kun päätetään määräaikaisesta erottamisesta, on päätettävä myös sen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana sekä täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta. Määräaikaisesta erottamisesta tulee antaa kirjallinen päätös valitusohjeineen. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Ojentamis- ja turvaamistoimenpiteet

Ojentamis. ja turvaamistoimia ovat seuraavat: 1) epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon, 2) opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi, 3) oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja 4) kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi, jos hän häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Jälki-istunnosta on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Toimenpide tulee kirjata.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. mahdollista on myös ajallisesti lyhyempi poistaminen. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä. rehtori ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Oppilasta kohtaan käytettyjen voimakeinojen tulee aina olla oikeassa suhteessa tavoitteeseen. Voimakeinojen käyttäminen tulee aina selkeästi liittyä järjestyksen ylläpitämiseen, niitä ei saa käyttää oppilaan rankaisemiseen. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39 / 1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssa.

Opetuksen epääminen kirjattiin uutena käsitteenä perusopetuslakiin vuonna 2003. Kyseessä on turvaamistoimenpide, eikä sitä ole tarkoitus käyttää tavanomaisena ojentamiskeinona. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Opetus voidaan evätä myös silloin, jos opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikuttaa kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Toimenpiteestä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisille, joka hoitaa toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä. Toimenpide tulee kirjata.

Toimivalta

Perusopetuksen 18§ (560 / 2003) määrittelee toimivallan kurinpitotilanteissa. Asetuksen mukaan jälki – istunnosta ja luokasta (tai muusta tilasta jossa opetusta annetaan) poistamisesta sekä tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Koulun tilaisuudesta määräajaksi poistumisesta päättää rehtori tai opettaja. Opetuksen epäämisestä päättää rehtori.

Kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori.

Kuntalain 14 §:n mukaan toimivaltaa hallinnollisen pakon käyttämistä sisältävissä asioissa voidaan siirtää vain toimielimelle. Opetustoimessa tätä on tulkittu siten, että vain toimielin voi päättää oppilaan tai opiskelijan erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi. Kurinpidollisista rangaistuksista päättävä toimielin voi olla sivistystoimesta vastaava lautakunta, koulun johtokunta tai muu koulukohtainen toimielin, kunhan sen toimivalta on määritelty kunnan johtosäännössä tai vastaavassa. Kittilässä määräaikaisesta erottamisesta päättää rehtorin esityksestä koululautakunta.

Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa koulussakaan aloittaa tai jatkaa. Poikkeuksena on teko, jota ei voi katsoa rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on aiheellista.