lyhytelokuvat 2021 (alakoulun valinnainen)
Käsikirjoitus (kopio)
| Käsikirjoitus | |
 |
|
|
Elokuvan käsikirjoitus ei ole kirjallisuutta. Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata. Mitä tarkempi suunnitelma, sitä tehokkaammin itse tuotanto eli kuvaukset sujuvat. Käsikirjoitus kirjoitetaan vaiheittain. Käsikirjoituksen pohjalla voi olla tarina, romaani tai novelli, visio, toinen elokuva, historiallinen tapahtuma tms. Käsikirjoitusprosessi etenee tavallisesti seuraavalla tavalla:
Tämän jälkeen voidaan tehdä vielä
Näytelmäelokuvan käsikirjoituksen tavallinen pituus on noin 90 - 120 sivua. Yksi sivu vastaa yhtä minuuttia elokuvan kestosta. Siten 120-sivuinen käsikirjoitus vastaa 120 minuutin eli kahden tunnin elokuvaa. Suhteellisen yleinen tapa on kirjoittaa elokuvaan kolme näytöstä, jotka vastaavat aristotelista vaatimusta draaman rakenteesta eli draamassa on oltava alku, keskikohta ja loppu. |
Synopsis (kopio)
| Synopsis | |
|
|
|
Synopsis on tiivistelmä elokuvan sisällöstä. Se on eräänlainen hahmotelma tai luonnos; paperi, josta selviää ohjelman sisältö ja muoto. Lukija saa käsityksen myös elokuvan lähestymistavasta ja tyylistä. Synopsista seuraa tavallisesti treatment ennen varsinaista käsikirjoitusta. Synopsiksen tehtävä on ennen muuta tiivistää nähtävä tapahtumasarja, tarina. Näytelmäelokuvan synopsis on tiivistelmä elokuvan toiminnasta. Lisäksi synopsis voi kertoa henkilöistä ja keskeisestä ristiriidasta. Synopsis ei sisällä kuvallisia tai muita yksityiskohtaisia ratkaisuja. Ne vain rajoittaisivat tulevaa kirjoittamisprosessia. Synopsis on tärkeä sekä rahoittajalle, tuottajalle, toteuttavalle työryhmälle että myös käsikirjoittajalle itselleen. Synopsis on hyvä käsikirjoittamisen vaihe, koska siinä kokonaisuus ei vielä peity yksityiskohtien alle. Keskeinen idea, perusristiriita ja rakenne ovat selvästi hahmotettavissa. |
Treatment (kopio)
| Treatment | |
|
|
|
Synopsiksen ja käsikirjoituksen välimuoto, laajahko tiivistelmä. Treatmentissä on elokuvan rakenne ja juoni kirjoitettuna, vaikka sitä ei vielä ole jaettu kohtauksiksi. |
kohtaus (kopio)
| Kohtaus (scene) |
|
|
|
|
Käsikirjoituksen ja ohjauksen sekä tuotannon näkökulmista tarkasteltuna kohtaus on filmikerronnallinen yksikkö, kuten kuva, otos ja jakso (sekvenssi). Kohtaus on toiminnallinen kokonaisuus, joka tapahtuu yhdessä kuvausympäristössä ja käsittelee yhden käsikirjoitukseen sisältyvän tapahtuman, jolla on alku, keskikohta ja loppu. |
Rakenne (kopio)
Juoni (kopio)
| Juoni | |
|
|
|
Juonen avulla kerrotaan elokuvan tarina. Saman tarinan voi kertoa monen erilaisen juonen avulla. Juoni on toimintaa, tapahtumasarja, joka vie elokuvan alusta keskikohdan kautta loppuun. Juonen on oltava käsikirjoittajan mielessä koko ajan. Jokaisen lauseen olisi vietävä juonta eteenpäin. On suositeltavaa päästä juoneen kiinni mahdollisimman pian, jo heti alkusysäyksessä. Ympäristökuvausta (miljöö) ja roolihahmojen syventämistä voi sirotella juoneen yksityiskohtina pitkin matkaa. Juoni ei saisi olla liian helposti arvattavissa. Katsoja kokee mielihyvää, mikäli elokuva pystyy yllättämään hänet. Kannattaa muistaa yksi rajoittava tekijä: Tarinan sisäinen logiikka, jonka muodostavat tyylilaji, miljöö ja henkilökuvaus. Tapahtumat eivät voi saada sellaista käännettä, joka ei mahdu elokuvan sisäisen logiikan puitteisiin. |