Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Toimintakulttuurin perustana ovat voimassa oleva lukiokoulutuksen lainsäädäntö ja lukion toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt (liite 9). Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.

Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.

Oppiva yhteisö

Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.

Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus

Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.

3.3.1 Kauhavan lukion toimintakulttuuri

Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet

Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen. Aloitteen toimintakulttuurin kehittämiseksi voi tehdä kuka tahansa kouluyhteisön jäsen tai yhteistyökumppani.

Toimintakulttuuria tarkennetaan ja toiminnan lukuvuosikohtaisista painotuksista päätetään lukioasetuksen (810/1998) 3 §:n mukaisessa vuosittaisessa suunnitelmassa.

Toimintakulttuuria arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Toimintakulttuuria arvioitaessa arvioidaan tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuu­rin yhtäpitävyyttä. Arviointitavasta päättävät rehtori ja henkilökunta opiskelijakuntaa kuultuaan.

Kauhavan lukion arvoperusta ja toimintakulttuuri
Arvot	Toimintakulttuuri
Hyvinvointi	Päivittäinen koulutyö - järjestetään teemapäiviä ja – viikkoja, koulun yhteisiä juhlia ja muita tapahtumia - ylläpidetään ja edellytetään työrauhaa Tukitoimet - ennaltaehkäistään kiusaamista - puututaan ongelmiin mahdollisimman varhain - toteutetaan yksilöllistä opiskelijahuoltoa Opiskelumotivaatio - edistetään terveitä elämäntapoja - tuetaan opiskelijan uskoa omiin kykyihinsä - rohkaistaan yrittämään, onnistumaan ja oppimaan epäonnistumisista - ylläpidetään hyvää ilmapiiriä ja koulun me-henkeä
Kunnioitus	- kohdellaan kaikkia samanarvoisina ja kunnioitetaan toinen toistamme - lisätään eri kulttuurien tuntemusta ja kehitetään koulun kansainvälisyyttä - noudatetaan hyviä käytöstapoja - suhtaudutaan vastuullisesti toimintaympäristöön - tehdään yhteistyötä eri oppiaineiden välillä - toimitaan suvaitsevaisesti ja moniarvoisuutta kunnioittaen - työskennellään vaihtelevissa ryhmissä
Vastuu	- lisätään omatoimisen opiskelun osuutta - ohjataan ottamaan vastuu omasta ja toisen oppimisesta ja omista ratkaisuista - otetaan opiskelijakunta mukaan koulun kehittä­mis­työhön - toimitaan koulun ohjeiden ja sääntöjen mukaan - sitoudutaan opintoihin - tuetaan omien vahvuuksien löytämisessä ja ta­voit­­teiden asettelussa - tutustutaan jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksiin

3.3.2 Toimintakulttuurin paikalliset painotukset

Paikalliset painotukset vaihtelevat lukuvuosittain ja erityispainotukset (esim. yhteistyöprojektit tms.) vahvistetaan vuosisuunnitelmassa.

Kauhavan ja lähialueen	Toimintamuoto	Mahdolliset yhteistyökumppanit
luonto ja ympäristö	Käytetään oppimisympäristönä kauhavalaisia luontokohteita kuten esimerkiksi Kauhavanjoki ja Lapuanjoki sekä Alajoen peltolakeus.	Kauhavan vapaa-ajantoimi Lapuan ympäristöyhdistys
historia	Nostetaan esiin paikallista historiaa jolla on laajempaa merkitystä: Suomen sota, häjyjen aika, jääkäriliike, vuoden 1918 sota, puukonvalmistuksen historia, toinen maailmansota, ilmailun historia	Kauhavan kulttuuritoimi Kauhavan kulttuuriyhdistys Kauhava-seura Lentosotakoulun perinneyhdistys Suomen Jääkärimuseo Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry
kieliolosuhteet ja kansainvälinen toiminta	Huomioidaan ruotsinkielinen rannikkoseutu, kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset ja Kauhavan vastaanottokeskus (VOK)	Pohjola-Norden ja muut paikalliset ystävyysseurat Paikalliset Lions ja Rotary-klubit Kauhavan nuorisotoimi Kauhava Association ry Kauhavan Vastaaottokeskus (SPR)
elinkeinoelämä	Perehdytään kauhavalaiseen maatalouteen, teollisuuteen ja palveluihin esimerkiksi vierailukäyntien ja TET-jaksojen avulla.	Paikalliset yritykset, yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoelämän järjestöt Kauhavan kaupungin kehityskeskus Suomen Yrittäjäopisto
kulttuurielämä ja kulttuuriperintö	Huomioidaan rakennusperintö, murre, musiikki- ja taide-elämä sekä hengellinen elämä.	Härmänmaan musiikkiopisto Järvilakeuden kansalaisopisto Kauhavan kulttuuritoimi Kauhavan kulttuuriyhdistys Kauhavalaiset museot Kauhava-Seura Kauhavalaiset seurakunnat

3.3.3 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen oman toimintansa arviointiin. Tämän arvioinnin tarkoituksena on turvata lukiolain tarkoituksen toteuttamista sekä tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. (LL 16§)

Arvioinnin tarkoitus on toimia lukiokoulutuksen kehittämisen tukena, ei hallinnollisen valvonnan välineenä. Arvioinnilla on kaksi tavoitetta: se voidaan mieltää toimintana jolla varmistetaan onko aiemmin asetetut tavoitteet saavutettu, tai toimintana jolla saadaan uutta yhteistä tietoa jonka perusteella asetetaan tulevat tavoitteet. Arvioinnista on seurattava toimenpiteitä, koska sen tekeminen ei muuten ole mielekästä.

Kauhavan lukion itsearvioinnin päätavoite on avaintulosten avulla selvittää, toteutuvatko koulutukselle asetetut tavoitteet ja opetussuunnitelma sekä onko koulutus järjestetty laadukkaasti ja taloudellisesti. Lakiin otettu säännös koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnista edellyttää, että arvioinnilla seurataan opiskelijoiden sijoittumista jatko-opintoihin ja työelämään.

Arviointia suorittaessaan Kauhavan lukio käyttää mittana avaintuloksia, joiksi on valittu opiskelijoiden päättötutkinnon jälkeinen jatko-opintoihin sijoittuminen, päättötutkinnon tulokset ja toiminnan taloudellisuus. Apuna käytetään puolueettomia tilastokeskuksen, opetushallituksen ja ylioppilastutkintolautakunnan tilastoja. Arviointikeskusteluun osallistuvat opettajat, opiskelijakunta sekä lukion johtokuntana toimiva kasvatus- ja opetuslautakunta.

Avaintulosten lisäksi arvioidaan vuosittain kurssitarjontaa, kurssitarjottimen toimivuutta ja lukion vetovoimaa.

Kuva 2: Arvioinnin vaiheet