Karstulan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma 2023

Karstulan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma 2023

KARSTULAN KUNNAN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

 

 1.OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT PALVELUT  

Opiskeluhuollon tavoitteena on

- edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia

- edistää oppilaiden osallisuutta

- ehkäistä ongelmien syntymistä

- edistää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä

- mahdollistaa varhainen, matalan kynnyksen tuki tarvitseville

- tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä

- tukea opettajan työtä

- tukea huoltajia ja heidän kasvatustyötään

Karstulan kunnan opiskeluhuolto perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteisiin sekä Karstulan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Ajankohtaista tietoa saadaan joka toinen vuosi toteutettavista kouluterveyskyselyistä, Teaviisari-kyselyistä, Move-testeistä, laajoista terveystarkastuksista ja hyvinvointiprofiilista.

Keski-Suomen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Yhteistyöryhmä valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Suunnitelma pohjautuu alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuollon suunnitelmiin ja se liitetään osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinnvointisuunnitelmaa. Yhteistyöryhmän tehtävänä on seurata alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista, arvioida opiskeluhuoltopalvelujen, koulutuksen järjestäjien sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön toteutumista. Työryhmä käsittelee myös hyvinvointialueen ja sen alueella toimivien koulutuksen järjestäjien välisiä opiskeluhuollon yhteistyökysymyksiä.

Seudullinen opiskeluhuollon ohjausryhmä Pohjoisen Keski-Suomen alueella ohjaa opiskeluhuollon suunnittelua, kehittämistä, ohjausta ja arviointia. Toimintaa määrittelee opiskeluhuoltolaki sekä yleislait, joita ovat esimerkiksi Suomen perustuslaki, henkilötietolaki ja julkisuuslaki. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa lukukaudessa. Jokainen alueen kunta nimeää edustajansa opiskeluhuollon ohjausryhmään ja siihen voivat kuulua esim. koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja sivistysjohtaja.

Karstulan perusopetuksessa on 350 oppilasta ja lukiossa oppilasmäärä on 60. Karstulan Yhtenäiskoulu ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa. Karstulassa opiskeluhuollossa työskentelee:
koulupsykologi (1hhv)
koulukuraattori (1hhv)
terveydenhoitaja (0,9 hhv)

1.8.2023 alkaen kouluterveydenhoitajia on kaksi, toinen vastaa lukiolaisten terveydenhoidosta ja toinen perusopetuksen oppilaista. Karstulassa on lisäksi perusopetuksessa yksi kasvatusohjaaja ja koulunuoristyöntekijä tukemassa opiskeluhuoltoa. Yhteistyö on tiivistä etsivän nuorisotyön kanssa.

Karstulassa tehostettua tai erityistä tukea saavia oppilaita on perusopetuksen oppilaista 28%. Karstulan työttömyysprosentti 8.6.2023 on 10,8%. Huoltosuhde 93,4 (2021). Väestöstä vain 13% on alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita 36,6% (2021). Yhden vanhemman perheitä on 15% (2021).

Karstulan kunnan hyvinvointikertomuksesta saa tarkan tiedon tämän hetken lasten ja nuorten tilasta. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita on Karstulassa 10. (8.6.2023)

HYVINVOINTIKERTOMUS 2021 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2021-2025 (karstula.fi)

Opiskeluhuollon palvelut Karstulassa kohdentuvat yksittäisiin oppilaisiin oppilaiden henkilökohtaisten tapaamisten sekä monialaisen yksilöllisen opiskeluhuoltotyön kautta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuoltotyön kehittäminen toteutuu yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kautta. Sen käytänteitä ovat esim. yhteisöllisen opiskeluhuoltotyöryhmän kokoontumiset ja oppilasryhmien kanssa tehtävä työ.

Opiskeluhuollon resurssien riittävyyttä arvioidaan yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä, jonka toiminta perustuu oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin. Ryhmän tehtävänä on yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen. Käsiteltävistä asioista laaditaan muistio. Yhteisöllisistä asioista laadittu muistio saatetaan kaikkien asioista vastaavien tietoon, jotta sekä henkilöstöryhmien että oppilaskunnan vastuuhenkilöt voivat yhdessä koulun johdon kanssa edistää ongelmakohtien korjaamista.

Yksilökohtaisen, moniammatillisen asiantuntijaryhmän toiminta perustuu opiskeluhuoltolakiin sekä lisäksi perusopetuslakiin, lukiolakiin, lakiin ammatillisesta koulutuksesta, sosiaalihuoltolakiin, lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, potilaslakiin sekä lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja terveydenhuoltolakiin. Ryhmässä käsitellään yksittäisen opiskelijan asioita ja ryhmä kokoontuu tarvittaessa.


 2.YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO JA TOIMINTATAVAT

Karstulan opiskeluhuoltoryhmän toiminta perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Ryhmä on koulukohtainen. Ryhmän toiminta pitää sisällään niin esiopetuksen, perusopetuksen kuin lukiokoulutuksen opiskeluhuollon toteuttamisen. Ryhmä kokoontuu vähintään viisi kertaa lukuvuodessa. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, koulupsykologi, terveydenhoitajat, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, oppilaskunnan edustaja ja vanhempien toimikunnan edustaja. Ryhmään voidaan kutsua tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. 

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on opiskeluhuoltohenkilöstön lisäksi kaikkien koulussa opiskelijoiden kanssa työskentelevien tehtävä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisön hyvinvoinnin perustana ovat terveellisyyden, hyvien käytöstapojen ja turvallisuuden vaaliminen. Viihtyisä ympäristö luo hyvinvointia.

Rehtori vastaa opiskeluhuollon toteuttamisesta koulussa. Hänellä on kokonaisvastuu koulun hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Rehtori yhdessä apulaisrehtorin kanssa vastaa opiskeluhuoltoryhmästä ja henkilöstön osallisuudesta ryhmän toiminnassa, huolehtii ryhmän tavoitteellisesta työskentelystä, kokoontumistiheydestä ja eri toimijoiden tehtävänkuvan selkeydestä yhteisöllisen työn kokonaisuudessa. Yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä käsiteltävistä asioista laaditaan muistio. Muistio saatetaan asioista vastaavien tietoon, jotta sekä henkilöstöryhmien että oppilaskunnan vastuuhenkilöt voivat yhdessä koulun johdon kanssa edistää ongelmakohtien korjaamista.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatavat:

  • Uusille lukion opiskelijoille ja 7.-luokan oppilaille järjestetään syksyisin ryhmäytymispäivä. Ryhmäytymistunteja pidetään kaikille vuositasoille.
  • Laaditaan opiskeluhuollon vuosikello
  • Opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen sekä arviointi
  • Opiskeluhuollosta tiedottaminen mm. vanhempainilloissa, lukuvuositiedotteessa ja Wilma-viestein
  • Turvallisuuteen liittyvät tarkastukset sekä poistumisharjoitukset tehdään säännöllisesti ja tulokset tuodaan opiskeluhuoltoryhmän tietoon.
  • Yhteisöllinen ryhmä edistää hyvinvointiprofiilin, Tea-Viisarin, kouluterveyskyselyjen ja Move-testien hyödyntämistä esim. terveystiedon opetuksessa sekä ryhmänohjaustunneilla.
  • Ruokahuollon kanssa tehdään yhteistyötä ruuan laatuun, määrään ja ruokailutilanteeseen liittyen.
  • Kyselyjen perusteella koulun tiloista, ympäristöstä sekä toiminnasta tulleen palautteen perusteella tehdään esityksiä muutostarpeista asioista vastaaville tahoille.
  • Oppilaskuntatoiminta ja tutortoiminta toimivat ongelmien ennaltaehkäisemisessä ja edistävät yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä.
  • Opiskeluhuoltoryhmä tekee yhteistyötä kunnan nuorisolakiin perustuvan laaja-alaisen ryhmän kanssa (poliisi, TE-keskus, etsivä nuorisotyö, lastensuojelu, opiskelijaterveydenhuolto jne.)
  • Oppilaiden poissaolomääriä seurataan ja niihin puututaan seuraamuspolun ohjeiden mukaisesti
  • Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen
  • Vanhempainillat järjestetään vuositasoittain. Vanhempia kutsutaan koulun tapahtumiin.
  • Opiskelijoita informoidaan opiskeluhuollosta ja erityisopetuksesta aina lukuvuoden alussa.
  • Ryhmä edistää savutonta koulua. Koulun järjestysäännöissä sekä oppilashuollon käsikirjassa on ohjeet tupakanpolton, alkoholin ja muiden päihteiden käytön varalle.
  • Ensiaputaidot pidetään yllä
  • Koululla on ohjeet äkillisiin kriisi- ja uhkatilanteisiin sekä kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat, joita opiskeluhuoltoryhmä päivittää.
  • Koululla on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opiskeluhuoltoryhmä päivittää suunnitelmaa.


Karstulan perusopetuksen ja lukion kriisisuunnitelma 2021 (peda.net)

poissaoloihin puuttuminen:

Poissaolot (peda.net)

tupakkatuotteiden käytön seuraukset perusopetus:

Tupakkatuotteiden käytön seuraukset (peda.net)

koulukiusaamiseen puuttuminen perusopetus:

Koulukiusaamisen seuranta (peda.net)

järjestyssääntöjen rikkominen perusopetus:

Järjestyssääntöjen rikkominen (peda.net)

seuraamuspolkuohjeistus perusopetus:

Seuraamuspolku (peda.net)

Kun mikään ei riitä (peda.net)

lukion järjestyssäännöt, niiden seuranta ja tarkistus:

Koulun säännöt (peda.net)

Lukion seuraamussuunnitelma:

Lukion seuraamussuunnitelma 2021

Kouluyhteisön terveellisyyden, turvallisuuden sekä hyvinvoinnin tarkastus -ohjeistus

Tarkastus 2023.docx (live.com)

Oppilaan määrääminen poistumaan

Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljelllä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, josa opetusta annetaan. Rehtori tai opettaja voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan määräämisestä poistumaan on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Oppilaan määrääminen poistumaan tulee kirjata. 
(Perusopetuslaki 36 § 2 mom., 36 a § 1 mom., 36 h §, perusopetusasetus 18 §) 

Oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen

Rehtori voi evätä oppilaan osallistumisen opetukseen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.

Opetuksen epäämisestä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Opetuksen epääminen tulee kirjata. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa opetuksesta epäämisen jälkeen.

Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna oppilashuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. (Perusopetuslaki 36 § 3 mom., 36 a 1 mom., 36 h §, perusopetusasetus 18 §) 

 

3.YKSILÖKOHTAISEN OPISKELUHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä yksilöllisen tuen toteuttaminen. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavat mm. vastaava kuraattori, koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja yhteistyössä koulun henkilökunnan, opiskelijan ja opiskelijan huoltajien kanssa. Huoltajat tai opiskelija itse voivat olla yhteydessä suoraan kouluterveydenhuoltoon, -psykologiin tai -kuraattoriin opiskelijan hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä kysymyksissä. Tapaaminen koulupsykologin tai kuraattorin kanssa on järjestettävä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija tai huoltaja on tätä pyytänyt, kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja -kuraattorin yhteystiedot löytyvät Wilmasta, koulun nettisivuilta sekä koulun lukuvuositiedotteesta. 

Opiskeluhuollollisen huolen herätessä huoli otetaan puheeksi opiskelijan ja huoltajan kanssa. Huolen puheeksi ottaja voi olla kuka tahansa koulun toimijoista. Huolen havaitsija voi tarvittaessa kutsua koolle yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän, jota kutsutaan yksilökohtaiseksi opiskeluhuoltoryhmäksi.

Asiantuntijaryhmän kokoaminen vaatii aina opiskelijan ja tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumuksen. Opiskelijan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Opiskelijan/huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua esim. asiantuntija tai opiskelijan läheinen, etsivä nuorisotyöntekijä, nuorisotyö tai seurakunta.

Karstulassa on käytössä myös Lapset puheeksi – menetelmä, jolla pyritään tukemaan oppilaan vahvuuksia ja havaitsemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvinvointia ja kasvua haavoittavat asiat. Varhainen puuttuminen lapsen tai nuoren tilanteeseen edistää auttamisen mahdollisuuksia, kun vaihtoehtoja on vielä runsaasti. Lapset puheeksi -toimintatapa kehittää kodin ja koulun avointa yhteistyötä.  Lapset puheeksi-keskusteluja tarjotaan vuosittain 1. , 4. ja 7. luokan huoltajille. 

Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käsitellyt asiat kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomukset ja muut asiantuntijaryhmään liittyvissä tehtävissä saadut asiakirjat muodostavat opiskeluhuoltorekisterin, jota säilytetään tietoturvaohjeistusten mukaisesti. Koulun opiskeluhuoltorekisterin ylläpitäjänä toimii apulaisrehtori. Opiskeluhuollon suostumus- sekä kertomuslomakkeet ovat yhteneväiset Lapset Puheeksi-neuvonpitolomakkeen kanssa. Kirjaamisen vastuuhenkilö on luokanopettaja, luokanvalvoja tai ryhmäohjaaja. Opiskeluhuollon henkilöstö (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) kirjaa omalta osaltaan tiedot myös omiin asiakastietojärjestelmiinsä. 

 

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia

1.koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja,

2.psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä

3.monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa

 

  • Henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa opinto-ohjaajalle, kuraattorille, psykologille ja/tai kouluterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon ammattilaisille. Ryhmä kootaan pikimmiten ongelman tultua ilmi.
  • Ryhmän tehtävänä on löytää ratkaisu ja/tai asiaa helpottavat keinot, ohjata eteenpäin ja sopia seurannasta sekä tiedottamisesta muille opiskelijan asioita hoitaville, joille tieto on tarpeellinen.
  • Jos kertomuksesta annetaan tietoja sivulliselle, opiskeluhuoltokertomukseen on merkittävä, mitä, kenelle ja millä perusteella on luovutettu.
  • Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään toimintaan. Poikkeuksen tekee tiedonantovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 20 §). Valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomainen --- sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan hyvinvointialueelle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä hyvinvointialueelle annettujen tietojen tarkistamista varten.
  • Ryhmän toiminnan pääpainon tulee olla opinnoista selviytymisessä ja opiskelijan hyvinvoinnissa.
  • Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata tilanteen mukaan hakeutumaan sosiaalitoimen, poliisin, nuorisotoimen ym. yhteistyökumppaneiden palveluihin.


Laaja terveystarkastus

Laaja terveystarkastus pidetään 1., 5., 8. luokilla. Oppilas ja huoltaja antavat halutessaan kirjallisen suostumuksen siihen, että opettaja voi antaa arvion oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Lomakkeen tiedot käydään läpi terveystarkastuksessa.
 
Erityisruokavaliot ja lääkitys

Huoltaja ilmoittaa opiskelijan erityisruokavaliot suoraan ravitsemuspalveluiden tuottajalle. 

Opiskelijan lääkehoidon toteuttaminen on huoltajien vastuulla. Jos lääkehoitoa tarvitaan koulupäivän aikana, siitä sovitaan erikseen opiskelijakohtaisesti. 

4.YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN SEKÄ HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA SEKÄ KOULUSSA TYÖSKENTELEVIEN JA MUIDEN OPPILAIDEN HYVINVOINTIA TUKEVIEN TAHOJEN KANSSA

Yhteistyö huoltajien kanssa

Vanhempainillat pidetään kaikilla vuosiluokilla kerran vuodessa. Yläkoulussa tulevien 7. luokkien vanhempainilta pidetään toukokuussa ja 9. lk:n yhteisvalintaan liittyvä vanhempainilta tammikuussa. Alakoulussa eskaritulokkaiden vanhempainilta on huhtikuussa ja koulutulokkaiden vanhempainilta myös huhtikuussa. Koulu kutsuu vanhempainiltoihin vanhemmat, varteissa voi olla läsnä myös oppilas. Vanhempainvartteja voidaan pitää tarvittaessa kaikilla vuosiluokilla. 1., 4. ja 7. luokkien opettajat pitävät syyslukukaudella huoltajien kanssa Lapset puheeksi- keskustelutuokion ja arviointikeskustelun. Oppilaan itsearviointi toteutetaan vuosiluokilla 1-6 ja 8 joka vuosi marras-helmikuussa. Oppilaanohjaaja tapaa oppilaat ja vanhemmat 9.luokan aikana jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Muita yhteistyömuotoja ovat puhelinkeskustelut, tiedotteet, koulun kotisivut ja Wilma-oppilashallintojärjestelmä. Yhteistyö vanhempien kanssa on toivottavaa eri muodoissa. Koulussa toimii vanhempaintoimikunta.

Kouluterveydenhoitaja

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Työtä tehdään luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Terveydenhoitaja tapaa opiskelijoita ja huoltajia säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä. Terveydenhoitaja tiedottaa Wilmassa huoltajille vastaanottoajoistaan, työtila sijaitsee koulun hallintosiivessä.

Laajat terveystarkastukset, joihin kutsutaan vanhemmat mukaan ja joihin kuuluu terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastukset, tehdään 1., 5. ja 8. luokilla.  Muilla luokka-asteilla terveydenhoitaja tapaa oppilaat pääsääntöisesti kahden kesken. Huoltajat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä ja varata ajan oppilaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa myös muulloin puhelimella tai Wilma-viestillä.

Jos oppilaan terveysasiat tarvitsevat tarkempia tutkimuksia ja selvittelyjä, terveydenhoitaja tai lääkäri ohjaa oppilaan muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Näitä ovat mm. fysioterapia, ravitsemusterapia, suun terveydenhuolto, laboratorio sekä erikoissairaanhoito. Kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolta voidaan tarvittaessa ohjata myös esimerkiksi kuraattorin ja psykologin vastaanotoille. Koulussa annetaan ensiapua ja äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet koululaiset toimitetaan ensiavun jälkeen tarvittavaan hoitoon.

Koulupsykologi

Karstulassa työskentelee yksi koulupsykologi. Koulupsykologityön tavoitteena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kehityksen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen. 

Koulupsykologi on opiskeluhuollon työntekijä, jonka työtä ohjaavat mm. opiskeluhuoltolaki ja terveydenhuoltolaki. Koulupsykologipalvelulla tarjotaan alueen esi- ja perusopetuksessa oleville oppilaille sekä lukio-opiskelijoille mahdollisuus psykologipalveluihin. 

Koulupsykologin tehtävänkuvaan kuuluu yksilökohtainen oppilastyö ja tukikeskustelut, luokka- ja koulukohtainen työskentely, kodin ja koulun yhteistyön ja vanhemmuuden tukeminen, koulujen oppilashuoltotyöryhmiin ja oppilashuoltotyön koulu- ja seudulliseen kehittämiseen osallistuminen sekä konsultaatio ja verkostoyhteistyö. Koulupsykologin työnkuvaan kuuluu myös oppimisvalmiuksien, koulunkäyntivaikeuksien ja tarkkaavuuden vaikeuksien arviointia ja tutkimista sekä tukitoimien suunnittelua yhdessä oppilaan, huoltajien ja opettajien kanssa. Koulupsykologi työskentelee koulussa oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. muu opiskeluhuolto, MTP-tiimi, erikoissairaanhoito, perheneuvola ja sosiaalitoimi. 

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, koulun henkilökunta tai muu yhteistyökumppani soittamalla tai Wilma-viestein. Opetushenkilöstöllä on velvollisuus ohjata oppilas koulupsykologi- tai –kuraattoripalveluihin huolen herätessä. Keskustelut koulupsykologin kanssa ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin työtila sijaitsee Yhtenäiskoululla.

Koulukuraattori

Koulukuraattorityön tavoitteena on lapsen ja nuoren sosiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kehityksen sekä koulunkäynnin ja hyvän oppimisen tukeminen. Koulukuraattorin työtila sijaitsee Yhtenäiskoululla. Kuraattoripalvelut koskettavat kaikkia esikoulusta lukion loppuun saakka.

Kuraattorin tehtävänkuvaan kuuluu yksilökohtainen oppilastyö ja tukikeskustelut, luokka- ja koulukohtainen työskentely esim. luokkavierailut, pienryhmätyöskentely, vanhempainillat ja erilaiset tapahtumat, kodin ja koulun yhteistyön sekä vanhemmuuden tukeminen, koulujen opiskeluhuoltotyöryhmiin ja opiskeluhuoltotyön koulu- ja seutukohtaiseen kehittämiseen osallistuminen, konsultaatio sekä verkostoyhteistyö. Keskeisimpiä kuraattorin yhteistyökumppaneita ovat oppilaan ja hänen perheensä lisäksi koulun henkilöstö ja muut lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tahot alueella.

Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä puhelimella tai Wilma-viestein erilaisissa lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, perhetilanteeseen, kasvuun ja hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Kuraattori voi olla mukana pohtimassa esimerkiksi oppilaan koulumotivaatioon, käytös- ja mielialaoireiluun sekä kiusaamiseen liittyviä asioita. Keskustelut koulukuraattorin kanssa ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Tarvittaessa kuraattori ohjaa oppilaan muihin lapsille ja nuorille tarjolla oleviin palveluihin ja toimii yhteistyössä näiden tahojen kanssa.


Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi

Opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisölliseen toteuttamiseen osallistuvat kaikki opiskeluhuoltoryhmän jäsenet. Ryhmän tehtäviin kuuluu koko henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen. Tuen tarpeisten oppilaiden asiakirjojen laadinnassa ja tuen tarpeen suunnittelussa konsultoidaan opiskeluhuoltoa tai pyydetään mukaan tuen suunnitteluun. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä perhepalveluiden ja lastensuojelun, etsivän nuorisotyön, nuorisotoimen ja poliisin kanssa. 

Karstulan opiskeluhuoltosuunnitelma esitetään vuosisuunnitelman yhteydessä. Se on luettavissa Karstulan Yhtenäiskoulun ja lukion kotisivuilta. Suunnitelmassa kuvataan käytettävissä olevat palvelut niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrää arvioidaan vuosittain.

Opiskeluhuollon arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviointia laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. 

Opiskeluhuollon toteutumista varten voidaan laatia kyselykaavakkeet opiskelijoille, huoltajille ja henkilökunnalle. Kysely toteutetaan tarvittaessa.

Tiedonsaanti

Kaikki oppilashuoltotyöhön osallistuvat ovat salassapitovelvollisia. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa ilmaista sivullisille tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.


5. SUUNNITELMAT OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma 2023 (luonnos) (peda.net)

sekä kriisisuunnitelma:

Karstulan perusopetuksen ja lukion kriisisuunnitelma 2022-2023 (peda.net)





Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä