Koulutuksen laatu ja arviointi on olennainen osa kehittyvän kouluyhteisön toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Kannuksen lukion keskeinen kehittämisväline on opetussuunnitelma, jonka tavoitteiden toteutumista ja toimivuutta arvioidaan jatkuvasti. Itsearvioinnin tehtävänä on tunnistaa monipuolisesti koulun tila ja kehittämistarpeet ja samalla vahvistaa Kannuksen lukion tavoitellun profiilin toteutumista tasokkaana ja kehittyvänä maaseutulukiona. Tämän tavoitteellisen ja yhdessä eri intressiryhmien kanssa suunnitellun arvioinnin (Koulussa toteutettava arviointi) avulla edistetään lukion mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimis- ja työympäristönä.

Laatukriteerit on uudentyyppinen ohjauksen työväline, jonka avulla voidaan tuottaa paikallisen tason tietoa opetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteeristön tavoitteena on myös tukea opetuksen järjestäjän ja koulun välistä yhteistyötä. Sillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin resurssi- tai lainsäädäntöohjauksella. Suomalaisen lukiokoulutuksen kehittämisen näkökulmasta ei ole perusteltua kiinnittää huomiota pelkästään oppimistuloksiin vaan myös niihin koulun toimintoihin, jotka edistävät opiskelijoiden oppimista ja kehitystä. Kehittämisen edellytyksenä olevaan arviointiin osallistuvat kaikki kouluyhteisön jäsenet, huoltajat ja yhteistyötahot, jotta saadaan riittävän laaja-alainen näkemys toiminnasta. Pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma kattaa neljän vuoden aikana kaikki keskeiset koulun toiminnan alueet.

Arvioinnin kohteina ovat

• koulun hallinto (johtaminen, henkilöstö ja taloudelliset resurssit)
• opetus ja opetuksen arviointi (arviointi, opetussuunnitelman toteutuminen, opetus ja opetusjärjestelyt)
• oppilaan tuki ja osallisuus (oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö)
• oppimisympäristö ja koulun muu toiminta (fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, kerhotoiminta)

Jokaisesta laadun osa-alueesta on kehitetty laatukortti (Laatukorttimalli), joka koostuu tavoitetilan kuvauksesta, koulun vahvuuksien ja kehittämisalueiden käsittelystä. Kuvaus määrittää jokaisen laadun osa-alueen ominaispiirteet. Kuvauksessa pyritään osoittamaan laatutekijöiden tutkimusperustaisuus. Kuvaus sisältää myös kyseisten laatutekijöiden laadun kehittämistä tukevia kysymyksiä. Laadun kehittämistä koskevat kysymykset auttavat työyhteisöä tunnistamaan toiminnan laadun kehittämisen kannalta olennaisia kehittämistarpeita ja onnistumisen alueita. Kehittämistoimenpide-ehdotukset tehdään laatuarvioinnin kautta, jolloin arvioinnista muodostuu toiminnan positiivinen kehä ja laatukriteeristö tukee systemaattisen arvioinnin ja arviointitiedon hyödyntämistä. Toiminnan laadun kehittäminen on osa Kannuksen lukion jatkuvan kehityksen filosofiaa, jonka lähtökohtana on tietoinen kehittämistyö ja sen juurruttaminen opetus- ja kasvatustyöhön.

Kannuksen lukion konkreettiset toimet toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa

• lukiolla toimii laatuvastaava
• kuvausten ja kriteerien työstäminen
• itsearviointi
• arvioinnista johtuvat toimenpiteet
• tietojen eteenpäin toimittaminen

Laatukriteereistä saatu arviointitieto kerätään ja analysoidaan. Arvioinnin tulokset julkistetaan ja tiedotetaan. Kannuksen lukion henkilökunta keskustelee arviointituloksista ja tekee käytyjen keskusteluiden perusteella yhteisen kirjallisen esityksen tarvittavista toimenpiteistä. Osa parantamista vaativista toimista ja aikataulusta päätetään ja tehdään koulussa, osa vaatii kunnallista päätöksentekoa. Arviointia toistetaan säännöllisesti (Arvioinnin vuosikello) siten, että siitä muodostuu johtamisen työkalu koulun arkeen.

Kannuksen lukio käyttää arviointitietoa toimintansa kehittämiseen. Onnistunut arviointi parantaa koulun toimivuutta ja lisää työyhteisön voimavaroja.

Konkreettisen toiminnan kehittämisalueita voisivat olla lisäksi

• itsearviointi
• monipuolinen yhteistyö
• tilaratkaisuilla saavutettavat monimuotoiset pedagogiset ja tulevaisuushakuiset vaihtoehdot
• oppimisympäristön turvallisuus, terveellisyys ja yhteisöllisyys
• oppimismenetelmät ja arviointimetodit
• opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• oppimisen monimuotoisuuden kehittäminen digitaalisen oppimisympäristön avulla
• kehittämistyö ja hanketoiminta
• opiskelijan osallistaminen
• henkilöstön osaamisen uudistaminen ja kehittäminen
• sekä henkilöstön että opiskelijoidenkin työhyvinvointi
• sisäinen tiedonkulku ja ulkoinen viestintä

Oheiset linkit löytyvät myös edeltä tekstin yhteydestä.

Arvioinnin vuosikello
https://docs.google.com/document/d/19WZocSiUK73ekkQP29gfwcMTpupTOEMGV080YGWG-Hk/edit?usp=sharing

Koulussa toteutettava arviointi
https://docs.google.com/document/d/1VErE1gpnthltfZRhl1bHwh6YtQs_t0fu7Bm4Qxa_Syk/edit?usp=sharing

Laatukorttimalli
https://docs.google.com/document/d/1azaX90Fz5ntO_1Ix4ZS-ueCP57B0lgc4Zhu1KfLvKcA/edit?usp=sharing