2.2 Varhaiskasvatuksen toimintamuodot
Varhaiskasvatuksen toimintamuodot
Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Varhaiskasvatuslaissa
määritellään, mitkä lain kohdat koskevat avointa varhaiskasvatusta 75. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot eroavat toisistaan. Esimerkiksi oppimisympäristöt, resurssit, henkilöstön koulutus ja kelpoisuusvaatimukset, henkilöstörakenne, lapsiryhmien koko sekä lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku vaihtelevat. Myös tuen antamisen mahdollisuudet vaihtelevat. Eri toimintamuotojen ominaispiirteet otetaan huomioon varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja tavoitteita täsmennettäessä. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmät ja henkilöstörakenne 76 tulee
muodostaa siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Kunnan on järjestettävä ohjausta ja neuvontaa huoltajille tarjolla olevista varhaiskasvatuspalveluista. Tarvittaessa huoltajan kanssa keskustellaan siitä, mikä varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua. Neuvontaa ja ohjausta 77 annetaan varhaiskasvatuspalveluihin hakeuduttaessa, sekä lapsen jo ollessa palvelujen piirissä.
Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatus on yleisin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista. Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaen huomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve. Ryhmien tulee olla pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja niiden muodostamisessa noudatetaan henkilöstön mitoitukseen ja ryhmien enimmäiskokoon sekä tukeen liittyviä säännöksiä 78. Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on laadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien
koulutus ja osaaminen on käytössä sekä vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Päiväkodeilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja 79.
Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien pedagogista vastuuta 80. Kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä
toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajilla. Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat, sosionomit, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät toimintaa yhteistyössä.
Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä järjestetään perhepäiväkodissa, joka voi olla yksityiskoti tai muu kodinomainen hoitopaikka 81. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yhden tai kahden hoitajan toteuttamana tai erityistapauksissa
kolmen hoitajan yhteisesti toteuttamana varhaiskasvatuksena 82. Perhepäiväkotien henkilöstömäärässä sekä muodostettaessa lapsiryhmiä tulee ottaa huomioon vammaiset ja muuten tukea tarvitsevat lapset 83. Perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Pedagoginen johtaminen ja toiminnan ohjaus tukee perhepäivähoitajien tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.
Avoimen varhaiskasvatustoiminnan toteutus ja painopisteet vaihtelevat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätösten mukaan. Avointa varhaiskasvatustoimintaa voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto tai kerhotoimintana. Toiminta on ohjattua ja tavoitteellista. Avoin
varhaiskasvatustoiminta voi tarjota esimerkiksi ulkoilua, leikkiä, taide tai liikuntakasvatusta. Lisäksi avoin varhaiskasvatustoiminta voi tarjota huoltajille ohjattua yhdessäoloa lasten kanssa sekä muita sosiaalisia kontakteja. Avoimen toiminnan tulee olla suunniteltua, jotta
varhaiskasvatuslain tavoitteet voidaan ottaa siinä huomioon. Tavoitteet tulee ottaa sitä kattavammin ja laaja-alaisemmin huomioon, mitä säännöllisemmin ja useammin lapset toimintaan osallistuvat. Toiminnan luonteen mukaan tietyt tavoitteet voivat painottua 84 muita enemmän.
Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Vuorohoitoa voidaan järjestää iltaisin, viikonloppuisin ja öisin päiväkotitoimintana tai perhepäivähoitona. Vuorohoidossa lasten
osallistuminen varhaiskasvatukseen on usein epäsäännöllistä. Tämä tulee huomioida pedagogisen toiminnan ja lapselle annettavan tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa 85.
75 Varhaiskasvatuslaki 1 §
76 Varhaiskasvatuslaki 34, 35 ja 38 §
77 Varhaiskasvatuslaki 4 ja 16 §
78 Varhaiskasvatuslaki 34–38 §
79 Varhaiskasvatuslaki 25 §
80 Varhaiskasvatuslaki 2, 25 ja 35 §
81 Varhaiskasvatuslaki 1 ja 38 §
82 Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) 2 §
83 Varhaiskasvatuslaki 38 §
84 Varhaiskasvatuslaki 3 § 2 momentti ja HE 40/2018 vp, s.85
85 Varhaiskasvatuslaki 13 §
määritellään, mitkä lain kohdat koskevat avointa varhaiskasvatusta 75. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot eroavat toisistaan. Esimerkiksi oppimisympäristöt, resurssit, henkilöstön koulutus ja kelpoisuusvaatimukset, henkilöstörakenne, lapsiryhmien koko sekä lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku vaihtelevat. Myös tuen antamisen mahdollisuudet vaihtelevat. Eri toimintamuotojen ominaispiirteet otetaan huomioon varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja tavoitteita täsmennettäessä. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmät ja henkilöstörakenne 76 tulee
muodostaa siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Kunnan on järjestettävä ohjausta ja neuvontaa huoltajille tarjolla olevista varhaiskasvatuspalveluista. Tarvittaessa huoltajan kanssa keskustellaan siitä, mikä varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua. Neuvontaa ja ohjausta 77 annetaan varhaiskasvatuspalveluihin hakeuduttaessa, sekä lapsen jo ollessa palvelujen piirissä.
Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatus on yleisin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista. Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaen huomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve. Ryhmien tulee olla pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja niiden muodostamisessa noudatetaan henkilöstön mitoitukseen ja ryhmien enimmäiskokoon sekä tukeen liittyviä säännöksiä 78. Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on laadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien
koulutus ja osaaminen on käytössä sekä vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Päiväkodeilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja 79.
Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien pedagogista vastuuta 80. Kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä
toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on varhaiskasvatuksen opettajilla. Varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat, sosionomit, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät toimintaa yhteistyössä.
Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä järjestetään perhepäiväkodissa, joka voi olla yksityiskoti tai muu kodinomainen hoitopaikka 81. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yhden tai kahden hoitajan toteuttamana tai erityistapauksissa
kolmen hoitajan yhteisesti toteuttamana varhaiskasvatuksena 82. Perhepäiväkotien henkilöstömäärässä sekä muodostettaessa lapsiryhmiä tulee ottaa huomioon vammaiset ja muuten tukea tarvitsevat lapset 83. Perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Pedagoginen johtaminen ja toiminnan ohjaus tukee perhepäivähoitajien tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.
Avoimen varhaiskasvatustoiminnan toteutus ja painopisteet vaihtelevat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätösten mukaan. Avointa varhaiskasvatustoimintaa voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto tai kerhotoimintana. Toiminta on ohjattua ja tavoitteellista. Avoin
varhaiskasvatustoiminta voi tarjota esimerkiksi ulkoilua, leikkiä, taide tai liikuntakasvatusta. Lisäksi avoin varhaiskasvatustoiminta voi tarjota huoltajille ohjattua yhdessäoloa lasten kanssa sekä muita sosiaalisia kontakteja. Avoimen toiminnan tulee olla suunniteltua, jotta
varhaiskasvatuslain tavoitteet voidaan ottaa siinä huomioon. Tavoitteet tulee ottaa sitä kattavammin ja laaja-alaisemmin huomioon, mitä säännöllisemmin ja useammin lapset toimintaan osallistuvat. Toiminnan luonteen mukaan tietyt tavoitteet voivat painottua 84 muita enemmän.
Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Vuorohoitoa voidaan järjestää iltaisin, viikonloppuisin ja öisin päiväkotitoimintana tai perhepäivähoitona. Vuorohoidossa lasten
osallistuminen varhaiskasvatukseen on usein epäsäännöllistä. Tämä tulee huomioida pedagogisen toiminnan ja lapselle annettavan tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa 85.
75 Varhaiskasvatuslaki 1 §
76 Varhaiskasvatuslaki 34, 35 ja 38 §
77 Varhaiskasvatuslaki 4 ja 16 §
78 Varhaiskasvatuslaki 34–38 §
79 Varhaiskasvatuslaki 25 §
80 Varhaiskasvatuslaki 2, 25 ja 35 §
81 Varhaiskasvatuslaki 1 ja 38 §
82 Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) 2 §
83 Varhaiskasvatuslaki 38 §
84 Varhaiskasvatuslaki 3 § 2 momentti ja HE 40/2018 vp, s.85
85 Varhaiskasvatuslaki 13 §
Varhaiskasvatuksen toimintamuodot Kannonkoskella
Kannonkosken varhaiskasvatus järjestetään yhdessä yksikössä, päiväkoti Nappulassa. Päiväkoti sijaitsee koulun kanssa samassa rakennuksessa ja sen yhteydessä toimii myös esiopetus. Päiväkoti ja esiopetus tekevät tiivistä yhteistyötä: ryhmätiloja voidaan käyttää joustavasti ja toiminta on osittain yhteistä. Myös henkilöstöä käytetään suunnitellusti ja joustavasti tarpeen mukaan.
Kannonkoskella varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat (esimerkiksi ryhmien muodostaminen ja henkilöstön sijoittelu) voivat vaihtua vuosittain, koska lasten määrä ja tarpeet vaihtelevat. Lapsiryhmät muodostetaan pääsääntöisesti ikäperusteisesti - tällöin toiminnan pedagoginen suunnittelu sekä yksilö- että ryhmätasolla on helpompaa. Toiminta on kuitenkin joustavaa ja eri-ikäisten lasten yhteisen toiminnan mahdollistavaa.
Kannonkoskella varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat (esimerkiksi ryhmien muodostaminen ja henkilöstön sijoittelu) voivat vaihtua vuosittain, koska lasten määrä ja tarpeet vaihtelevat. Lapsiryhmät muodostetaan pääsääntöisesti ikäperusteisesti - tällöin toiminnan pedagoginen suunnittelu sekä yksilö- että ryhmätasolla on helpompaa. Toiminta on kuitenkin joustavaa ja eri-ikäisten lasten yhteisen toiminnan mahdollistavaa.
Kannonkoskella järjestetään vuorohoitoa tarpeen mukaan. Vuorohoidon tarve kirjataan vanhempien kanssa tehtävään palvelusopimukseen. Koulun loma-aikoina varhaiskasvatus järjestetään päivystysluontoisesti eli aukioloajat vastaavat vanhempien ennakkoon ilmoitettamia hoitoaikoja.
Varhaiskasvatuksessa tehdään seudullista yhteistyötä mm. yhteisten koulutusten ja varhaiskasvatusjohtajien säännöllisten palavereiden muodossa.