Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.

KASVATUSKESKUSTELUT JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ KANGASALLA

Tämä alaluku muodostaa koulukohtaisten lukuvuosisuunnitelmissa mainittujen määrittelyjen kanssa Kangasalan kaupungin kasvatuskeskusteluja ja muita kurinpidollisia toimia koskevan suunnitelman.

Kasvatuskeskustelu

Perusopetuslain mukaan kasvatuskeskustelut ovat ensisijainen tapa puuttua koulun järjestyssääntöjen rikkomiseen rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa. Kasvatuskeskustelu ei ole arkinen, jokapäiväinen, ohjaava tai ojentava keskustelu vaan määritelty toimenpide, joka seuraa järjestyssääntörikkomuksesta.

Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan erilliselle lomakkeelle ja siitä tiedotetaan huoltajalle.

Kurinpidolliset keinot

Lievissä kurinpidollisissa keinoissa (kasvatuskeskustelu, jälki-istunto) menetellään aina seuraavasti:

• tapahtuma yksilöidään
• tapahtuma kirjataan Wilmaan erilliselle lomakkeelle opettajan tai rehtorin toimesta
• oppilasta tai oppilaita kuullaan, kuuleminen kirjataan (päivämäärä)
• hankitaan tarvittavat lisäselvitykset
• mahdolliset todisteet tallennetaan
• tiedotetaan huoltajaa opettajan tai rehtorin toimesta
• toimitaan harkiten, rauhassa ja tasapuolisesti
• huolehditaan, että oppilas ymmärtää järjestyssääntörikkomuksen
• pyritään kasvattavaan positiiviseen toimintaan
• kurinpitokeinoa harkitessa tulee ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso

Vakavammissa kurinpidollisissa keinoissa (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen) lisäksi:

• kuullaan huoltajaa ja kirjataan kuuleminen. Kuulemisesta ja kirjaamisesta vastaa opettaja tai rehtori.
• toimitaan kunnan hallintosäännön mukaisesti määriteltäessä kurinpidollisen toimen päättäjää

Kurinpidollisista keinosta tiedotetaan vuosittain oppilaille ja huoltajille. Uusi henkilökunta perehdytetään toimintatapoihin muun perehdytyksen yhteydessä. Tiedottamisesta ja perehdyttämisestä vastaa rehtori. Jos kurinpidollisia keinoja muutetaan, asian valmistelussa kuullaan oppilaskunnan edustajia sekä vanhempainyhdistystä.

Kurinpidollisten keinojen toimintatapoja, määriä, tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta arvioidaan kerran lukuvuodessa koulun oppilashuoltoryhmässä.

Toimintatavat opetuksen epäämistä koskevissa tilanteissa

Oppilaan opetus voidaan evätä joko jäljellä olevan oppitunnin tai koulupäivän ja tarvittaessa sitä seuraavan koulupäivän osalta. Epääminen voidaan tehdä tilanteessa, jossa on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kyseessä on turvaamistoimenpide eikä ole tarkoitus, että sitä käytetään tavanomaisena ojentamiskeinona.

Epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opiskelijan palatessa opetukseen.

Epäämisestä voi päättää oppilaan opettaja tai koulun rehtori.

Opetuksen epäämistä koskeva tarkempi toimintaohje on kirjattu Kangasalan kaupungin suunnitelmaan: Kiusaamisen vastainen työ ja ristiriitatilanteiden ratkaisumalli. Suunnitelma on luettavissa kaupungin verkkosivuilta sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.