BG- kurssiin metsät jaksoon kuuluu tutustuminen lehtipuihin. Tehtävä tehtiin tekemällä ensin ajatuskartta vihkoon apukysymysten avulla ja sen jälkeen pari valmisti puulajista materiaalin Pedanetin sivujen työkaluilla. Työskentely, esitys ja esittäminen arvioitiin kokeena.

Tehtävänanto:
Tee ensin ajatuskartta vihkoosi. Siinä tulee olla ainakin seuraavat asiat:

• Levinneisyys
• elinympäristö
• ulkonäkö
• käyttö
• taudit ja tuholaiset
• muuta mielenkiintoista

Sen jälkeen teet pedanettiin tietosivun puulajista. Muista lisätä 2-3 kuvaa puusta ja valmistaudu esittelemään työsi toisille.

Esimerkki tuotetusta sivusta:

RAUDUSKOIVU

Nimi latinaksi: (Betula Pendula Roth)


Elinympäristö & levinneisyys:
Rauduskoivulle paras einympäristö on keski -ja runsasravinteisilla mustikkatyypin mailla, tai lehdolla. Kuivat ja tuoreet metsämaat ovat myöskin parasta aluetta rauduskoivulle. Rauduskoivu suosii myös kasvupaikakseen ilmavan paikan.
Suomessa metsikkö yltää aina Etelästä Kittilään asti. Pohjoisemmassa rauduskoivuja ei voi sitten nähdäkkään. Pohjoisessa rauduskoivu kasvaa 70 leveyspiirille asti. Kuitenkin Eteläinen raja kulkee Pyreneiden vuoristossa. Euraasia on rauduskoivun luontainen elinympäristö.

Ulkonäkö:
Rauduskoivu kasvaa keskimäärin noin 27-30 metriä pitkäksi. Pisimmät rauduskoivut ovat noin 40 metriä pitkiä. Paksuudeltaan ne ovat 40-50 senttisiä.
Rauduskoivun tunnistaa paksusta ja rosoisesta rungosta. Sillä on melko sahalaitainen, vihreä lehdistö. Rauduskoivun muotoa nimitetään riippakoivuksi.



Käyttö:
Rauduskoivun pihkaa voi käyttää ksylitolin tekoon. Saunavihtoja on myös hyvä tehdä rauduskoivusta, tuohiesineet ovat myös yleisiä esineitä, joita voidaan tehdä rauduskoivusta. Rauduskoivu on myös hyvää polttopuuta. Lisäksi rauduskoivusta voidaan värjätä lankoja, tehdä teetä ja muita keitoksia.





















Muuta mielenkiintoista:
Rauduskoivulle on ominaista myrskynkestävyys. Se kestää myös todella hyvin kaupungin saasteita. Suomessa rauduskoivu on tärkein kovulaji.
Kulttuurissa koivu on Suomessa pyhä puu. Juhannuksena voi nähdä usein kyseisiä koivulajeja ovenpielissä. Rauduskoivu on Suomen kansallispuulaji.

Tuholaiset & taudit:
Hirvet ovat yksi suurimmista tuholaisista koivulle. Ne tallaavat ja syövät koivujen taimia, kasvukelvottomiksi. Hiiret myös vaurioittavat koivuja. Ruskotäpläkärpänen aiheuttaa koivutukkiin laatuvikaa.

Eniten koivua tuhoavat sienikasvit ovat koivunruoste ja koivunversolaikku. Kyseisellä koivulajilla on myös riesanaan tuulenpesät, hieman linnunpesää muistuttavat epämääräiset suherot koivussa. Tämän aiheuttaa tuulenpesäsieniin kuuluva laji Taphirna betulia.